Tämän hetken lempivärini näyttävät yhdessä tältä!
Huivihan on siis Muitaihania-kaulahuivi. Kudoin sen näin kesähelteiden kynnyksellä lähinnä siksi, koska mä voin. 😀
Kiireiltäni en toukokuussa ehtinyt ompelemaan, mutta en osannut olla ilman minkäänlaista käsityötä. Siksi piti keksiä jotain riittävän yksinkertaista, kiireessä onnistuvaa, mutta koukuttavaa.
Huivi osottautuikin hyväksi ”välityöksi”, sillä kirjoneuleesta huolimatta se eteni nopeasti, ja lopputulos on näyttävä, vaikka osa langanjuoksuista kiristääkin.
Kaikki kuviotkaan eivät ole ohjeen mukaisia, koska kiireen keskellä osan niistä aloitin väärin. Virheet huomatessani en viitsinyt niitä kuitenkaan purkaa, vaan tein omanlaisiani.
Hapsujen tilalle tein tupsun eli niitä on yhden pään sijaan molemmissa päissä.
Lanka on Novitan Seitsemän Veljestä. Osa oli jämiä, mutta osan langoista jouduin ostamaan. Niitä siis vielä jäi Muitaihania-sukkia varten… Aikeissani ei siis ole laittaa puikkoja eikä edes villalankoja kesäteloille, vaan kudon yleensä aina kesät talvet.
Vaikuttaako vuodenajat sinulla käsitöiden tekemiseen?
Osallistun Vuosi väriterapiaa-haasteeseen, jossa tehdään kuukausittain yksi tai useampi työ ennalta sovitun värin mukaisesti. Aikaisemmat haastepostaukseni löydät täältä, klik. Kesäkuun värini ovat pinkki ja vaaleanpunainen.
No siitähän tuli kiva, oikein värikäs! Minäkään en lopeta kesäksi neulomista mutta nyt minulla on hieman harmia neulomisissani. Se neuletakki, jonka langat purin toisesta neuletakista, ja jonka osat sain valmiiksi… arvaa, mitä tapahtui, kun aloin yhdistää osia? Yhdistin epähuomiossa väärin yhdet osat (sen takia, kun siinä on nurja neule päällepäin ja yleensä nurja on kuitenkin se nurja puoli mutta tässä tapauksessa se piti olla päällispuoli…) ja kun aloin purkaa saumojen ompelua, onnistuin jotenkin saamaan silmäpaot molempiin kappaleisiin ja ne lähtivät purkautumaan sivusta… Siis niin epäonnen neuletakki. Pistin nyt sen piiloon silmistä odottamaan purkamista jälleen kerran, niin paljon otti päähän…
Ou nou :/ Jopas se koettelee! Tuommonen syö kyllä motivaatiota, että en tiiä, olisinko minä tyytynyt enää vain piilottamiseen vai olisinko päätynyt polttamiseen…
Melkein roskiin olin kyllä viskaamassa mutta viime hetkellä hillitsin itseni…
Kaunis kaulaliina! (: Kyllä mie neulon kesät talvet itsekin, ei tuu paussia. Paitsi näin kesäisin neulomisaikaa on paljon vähemmän, kun ramppaan leireillä.
Kiitos Pipo-otus! Mukavaa leireilyä!