Aikaisemmin olin tarkka siitä, että uutta käsityötä ei saa aloittaa ennen kuin entinen on valmis. Siitä periaatteesta luovuin, kun huomaisin sen vievän ilon tekemisestä ja aiheuttavan käsityöjumeja: aina ei jaksa innostua samasta käsityöstä, vaan päivien vireystilan ja jaksamisen mukaan on hyvä olla tekeillä eri tasoisia, eri asiaa vaativia, niin aina löytyy jotain, mitä jatkaa.
Tämän viikon MakroTex-valokuvahaasteessa teemana onkin keskeneräinen, joten tässä omani: yleensä teen viikon aikana yhden ompelutyön ja kudon aina jotain, kun on aikaa istua alas.
Mustien saapassukkien lisäksi kesken on myös ylhäältä-alas kudottava villatakki, joka tulee olemaan toinen steekkausyritykseni. Sen helma oli jo hyvällä mallilla, mutta jouduin viikonloppuna purkamaan sen lähes alkutekijöihin, koska takaosa pussitti.
Lanka on onneksi sen verran paksua, joten purkaminen ei niin harmita. Muutenkin se on huomattavasti pienempi harmi tässä vaiheessa sen sijaan, että tekisin villatakin valmiiksi kyllä tämä menettelee -ajatuksella. Näin on, sillä tiedän jo nyt, että vaikka istuvuusongelma oli pieni, sen takia en pitäisi villatakkia lainkaan ja siitä tulisi vain turhaa kaapin täytettä. Se vasta ärsyttävää onkin!
Ja tarkoitushan itse tehdyssä on se, että saisi sellaista, mitä haluaa eikä jotain sinne päin. Ainahan ei tietenkään voi onnistua, varsinkaan kun ei aina tiedä tarkaalleen, mitä on haluamassa. Esimerkiksi viikonloppuna leikkasin valmiiksi tulevan viikon ompeluhetkiä varten Namedin Ruri-housut, jotka mielestäni näyttävät tosi kivalta, mutta en ole lainkaan varma sopivatko ne minulle. Luulen, että ei, mutta kokeilen silti. 🙂
Aika synkältähän tämän viikon keskeneräiseni näyttävät, mutta musta on lempivärini ja talvi-ihmisenä se sopiikin minulle. Loppuviikosta tarkoitukseni onkin postata värikartastani ja miten ajattelin sen mukaan lajitella kangasvarastoni.
Mukavaa alkanutta viikkoa!
Postaus liittyy niin Pieni Lintu -blogin MakroTex-valokuvahaasteeseen kuin Craft Candidate -blogin Keskeneräisten keskiviikkoon. Käyhän kurkkaamassa mistä niissä on kyse ja kuinka muut ovat osallistuneet. Voihan olla, että sinäkin innostut! 🙂
Ihanat kuvat! Kaunista keskeneräistä 🙂
Kiitos T! 🙂
On kiva kun voi valita, mikä milloinkin huvittaa. Hienot kuvat.
Kiitos Täysin arkista! 🙂
Kivat käsityöt.
Kiitos Maarit! 🙂
Neuleet ovat minulla aina kesken: kun edellinen valmistuu, uusi on jo tekeillä ja monissa neulehaasteissa saattaa olla kymmenenkin yhtäaikaa puikoilla
Kiitos kommentista pappilanmummo! Kävinkin kylässä, ja sinulla olikin kauniita sukkia tulollaan. Vielä minäkin, joku päivä, osallistun noihin yhteisneulontoihin, kun noin kauniita sukkia tulee. 🙂
Hyvin perustelit miksi voi aloittaa uusia käsitöitä ennen kuin on saanut vanhan valmiiksi.
Minulla on sama periaate muun muassa kirjojen kanssa; saattaa olla viisikin kesken 📚
Musta on aina fantastista. 🖤 ♥ ♠️ ♣️
Näin on, musta on aina musta! 😀 Kiitos kommentista Kieltenope.
Minullakin on nykyään pari käsityötä menossa, vaihdan, kun alkaa puuduttaa toisen tekeminen 😉
Huikeita kuvia!
😉 Kiitos susupetal!
Vaikuttava kalakangas.
Kiitos Satu, ne ovat Vimman fisuja. Aikaisemmin tein samanlaisesta sinisestä kankaasta tunikan, joka on saanut kyllä osakseen huomiota niin työkavereilta kuin erityisesti pienemmiltä oppilailta. 🙂
Musta on aina tyylikäs. 🙂 Ja keskeneräisyys on kiehtovaa!
Musta on 🖤! 🙂 Ja ehdottomasti samaa mieltä, että keskeneräinen on kiehtovaa. Tähänkin haasteeseen on osallistuttu mm. perhosen toukan kuvilla, kesken eräisellä puumajalla… Herää uteliaisuus, kuinkakohan kukin tarina päättyy. 😀
Hyvän näköisiä keskeneräisiä! Minulla tuppaa tulemaan usein mustaa myös! 😊
Ihan saman olen todennut, parempi aloittaa vain uusi työ, jos vanha lakkaa kiinnostamasta! Mutta kauan on minullakin tämän hyväksymiseen mennyt! 😊
Kiitos Sirpa! Totta, kovin tiukassa oli minullakin ajatus, ettei toista saa aloittaa. 🙂
Musta on must. Hyvin otetut kuvat. Näitä on ilo katsella! Tuo villatakki näyttää erittäin herkulliselta!
Kiitos Teresa! Kiva, kun kuvat miellyttävät. 😊 Ensimmäiset kuvat on otettu kerrankin puhelimella, kun kesken kaiken järkkäristä loppui akku. Puhelin on suhteellisen uusi, niin en ollut varma tuleeko tästä mitään…
Kauniit raikkaat kuvat
Kiitos Pieni Lintu 🙂
Olet ahkera ja hups,pian on valmista.
Toivottavasti näin käy, Raija annikki. 🙂
Näyttää tyylikkäiltä nämä musta-valko kuvat! Ainahan pitää jotain keskeneräistä olla.
Kiitos paljon, Suvituulia! 🙂
Onpa kiva kangas! Ja mitä sitten vaikka onkin tummaa, parempi tehdä vaatteita, jotka tulevat myös värinsä puolesta käyttöön kuin väkisin yrittää pukeutua ””väärään” väriin 🙂
Kiitos Pauliina, minustakin se on ihanan raikas. ♥ Ja niin samaa mieltä tuosta väkisin pitämisestä. 🙂 Itseasiassa juuri teinkin uuden postauksen värieni käytöstä, sillä olen melko natsi niiden suhteen. 😉
Oi ihanuus sulla on noita tyttöjä! En nähnyt sitä vielä vaatteena, niin en osannut tilata. Noista sun Fisut-pöksyistä tulee hienot..
Kiitos Teresa S. 🙂 Kesäksi ajattelin tytöistä t-paitaa. Fisut piti ommella viikonloppuna, mutta yhä tuossa kesken ovat: mietin, että ratkonko ja leikkaanko pienemmiksi jo nyt vai pienentelenkö päällä… Liian suuret siis tulollaan, mutta onneksi niistä on helpompi muokata sopivammat kuin liian pienistä. 😉
Vitsi kun osaisi itsekin tehdä jotain tuollaista. Ihanat pöksyt tulee tuosta kalakankaasta.
Kiitos Noksu! Ei muuta kuin kokeilemaan, jos intoa riittää. 🙂 Yrityksen ja erehdyksen kautta minäkin menen. Housujenkin kohdalla taitaa käydä niin, että nyt tulee vain kokemusta… 😉