Tämän viikon MakroTex-valokuvahaasteessa teemana on kesämuistoja, joita oli ihan runsaudenpulaan ja valinnanvaikeuteen asti. Tässä nyt kuitenkin muutamia kuvia…
kirkkaista päivistä ja hämäristä illoista,
merestä ja luonnonelävistä,
ja upeista auringonlaskuista.
Kesä oli ihana, mutta silti en sitä kaipaa, vaan lunta ja pakkasta. Toivottavasti talvi tulisi pian!
Ihania kuvia – kyllä Suomen kesä on kaunis <3
Niin on, riitta k ❤️
Huh, kaipaat talvea???
Minä en 😉
Upeita kesän hetkiä kuvissasi, pidän erityisesti tuosta horsmakuvasta.
No, juu. Tykkään talvesta, mutta nyt yllätin kyllä itsenikin haaveilemalla jo toppavaatteista. 😄
Kiitos, se on munkin lemppari, menee niukin naukin jopa auringonlaskujen edelle. Mukavaa alkanutta lokakuuta!
kivat kuvat <3
Kiitos ❤️
Ihanasti kesäluonto on esillä kauniissa kuvissasi.
Kiitos, Täysin arkista 🙂
Hienoja tunnelmia olet tallentanut. Upeat värit luonnosta ja hauskoja asukkeja.
Kiitos, UUna! Nuo asukit ei aina mökillä kylläkään naurata, varsinkaan nuo isot muurahaiset, mitkä kuivuuden vuoksi pyrkivät tänä kesänä sisälle. 🙂 Ne on yllättävän isoja!
Your family of swans is also very beautiful!
Let’s hope winter is great.
Really indeed! I have my both thumbs up. 🙂 Thanks for your visit.
Kauniita kuvia, varsinkin niistä hyöteisistä otettuja. Minusta on ihmeellistä, että joutsenet tekevät yli kolme poikasta, mutta täällä meillä Mikkelissä työpaikkani lähellä olevassa lammessa on tänä kesänä asustellut joutsen perhe jolla on kuusi poikasta. Niiden poikasten kasvua olen saanut seurata koko kesän ajan. Sitä poikueen kokoa on käynyt kuvailemassa moni ihminen ja lehdessäkin ollut juttuja. Ja nyt, näen sinulla myös kuvan kuudestä joutsenen poikasesta siellä päin. Ihmeellistä. Onko lämmin kesä kypsentänyt joutsenille ennätys pesueen.
Kiitos, Noksu. En osaa sanoa, miten lämmin kesä on vaikuttanut, sillä tällä parilla oli viime kesänäkin viisi poikasta. Mutta oli miten oli, niin aina joutsenten kohtaaminen on jokseenkin pysähdyttävä kokemus. Näilläkin oli tapana uida mökin ohi päivittäin edes-takaisin tiettyinä kellonaikoina, välillä pysähtyivät kohdalla näyttäytymään, mutta yleensä uivat vain ohi. Silti sitä seurasi aina yhtä lumoutuneena. ♥
Itse taas kaipaan kesää. 🙂 Tuo ensimmäinen auringonlaskukuva oli varsin ihana! <3 <3
Kiitos, Marina. Auringonlaskut harvoin pettävät. 🙂
Puput nauttivat kesästä…vai ovatkohan helteen uuvuttamia. 🙂
Oi että auringonlaskun kuva vangitsee, niin kaunista.
Kiitos, Liplatus. Ei jänistä helle vaivannut, vaan kutiseva selkä ja yön hämärässä uskalsi hetken hiekalla pyöriä ja makoilla. 🙂