Kun muutkin, niin minäkin. 🙂
Kudoin siis Oslo-pipon (mikä löytyy Ravelrystä täältä, klik). Siitäkin huolimatta, että Uunimies pyysi tämän mallin nähtyään, että ethän tee tuollaista. Pipo ei mieheni silmiä hivellyt, ja siksi sain tuollaisen toiveen, vaikka yleensä hän tukee harrastuksiani, erityisesti käsitöiden tekemistä, kaikin tavoin.
Toive oli siis äärimmäisen harvinainen, itseasiassa vasta toinen meidän 25-vuotisen yhteiselon aikana. Mutta minä olin jo niin tähän malliin hullaantunut ja langat (Filcolana Arwetta Classic) ostanut, ettei siinä enää mahtanut mitään.
Nyt pipo on valmis, ja Uunimiehen mielikin muuttui. Eikä suotta, sillä tämä on aivan ihana: ymmärrän täysin, miksi tästä on tullut talven must have -pipo!
Saa nähdä, mitä hän sanoo turbaanipiposta, mikä on siis se toinen asia, mitä hän on toivonut, etten ikinä tekisi. Kevättä varten olin kuitenkin jo kaavan valmiiksi tulostanut, ennen kun toive esitettiin… 🙈
- Toinen kutomani Oslo-pipo löytyy täältä: Myöhäinen isänpäivälahja
- Ja kolmas, mohairversio, täältä: No Frills -neuletakki
Ihana pipo! <3
Kiitos, Pipo-otus ♥
Tyylikäs pipo, kyllä kannatti tehdä 🙂
Kiitos kaunis, Laura 🙂
Tosi kiva pipo. Paljonko sulla meni lankaa tuohon? Voisin harkita joululajapipoksi neulovani…
Kiitos, Kati. Pipo on tehty naisten koon mukaan, mihin varasin ohjeen mukaisesti lankaa 150g eli kolme kerää. Kolmatta kerää jäi kuitenkin melko paljon, niin en tarkkaa metrimittaa osaa sanoa. Määrään voi vaikuttaa myös se, että teetkö ohjeessa mainitulla vai jollakin muulla, sillä tuota ohjeen fingeringvahvuista Arwetta-lankaa kudottiin kaksinkerroin.
Kiitos, täytyy ehkä tilailla lankaa ja ohje 🙂 Hyvää viikonloppua sulle!
Kiitos, Kati, mukavaa sunnuntai-iltaa! Arwettaa saa muuten ainakin Titityystä. Huomasin, kun hain itselle tiettyä violettia väriä…
Hei
Saako tuota ohjetta suomenkielellä?
Toivoo kielitaidoton
Hei, Raakel, harmittavasti ohje taisi olla vain englanniksi tai tanskaksi.