Tämä on jo kolmas PetiteKnit-malli, mikä olen kutonut eli Oslo-pipojen lisäksi olen kutonut myös No Frills -neuletakin. Tämä on puolestaan Cumulus-pusero, minkä englannin kielisen ohjeen ostin Ravelystä.
Ohjeesta poiketen kudoin puseroni Onionin Mohair+Wool-langasta, missä nimensä mukaisesti on puolet ja puolet niin mohairia kuin villaa. Vaihtamani lanka oli paksumpaa kuin ohjeen lanka, mutta se vain sattui olemaan helposti ja edullisesti saatavillani. Lisäksi Ulla-neuleen arvostelun mukaan sen paksuudesta huolimatta neulepinnasta tulisi kuitenkin harvaa valmistajan antamalla puikkosuosituksella, joten ajattelin sen sopivan hyvin tähän malliin.
Mallitilkun perusteella laskin kertoimen, minkä avulla ohje oli muutettavissa paksumalle langalleni. Kävikin niin onnekkaasti, että pystyin hyödyntämään ohjeesta XS-koon silmukkamääriä, sillä ne vastasivat minun langan neuletiheydellä M-koon leveyttä. Helman kudoin kuitenkin pari senttiä pitemmäksi kuin M, mutta hihoja piti puolestaan lyhentää sen pari senttiä. Muita muutoksia en tehnyt.
Näin lopputuloksena on rinnanympäryksen mukaan joko reilu M tai nafti L. Vai olisiko se paremmin koko ”sopiva”, kuten kuvista näkyy. Ja lankaa meni vitosen puikoilla vain neljä kerää!
Malli oli tosi helppo. Pusero kudotaan siis saumattomasti ylhäältä-alas, joten lopuksi ei tarvitse saumoja ommella. Helman ja hihojen i-cord-reunatkin tehdään suoraan päättelyvaiheessa.
Vähän vaivaa joutui näkemään vain pääntien i-cord-reunuksen suhteen, mikä tehdään viimeisenä silmukat pääntieltä keräten. Mutta sekään ei ollut iso juttu.
Puseron alle ompelin pehmeästä viskoositrikoosta aluspaidan jollakin vanhalla kaavalla.
Tykkään takeissa ja puseroissa tuollaisista ylipitkistä hihoista, jotka voi sujauttaa tarvittaessa peukalon yli. Aikaisemmin olen yhteen huppariin sellaiset ommelutkin, mutta ne eivät täysin onnistuneet, koska rei`istä tuli ahtaan oloiset. Nyt päätin kokeilla tehdä paremmat.
Ne onnistuivatkin, mutta oliko niiden tekeminen ihan järkevää valkoiseen puseroon, on sitten ihan toinen tarina… 🙂
Nämä kaksi työtä liittyvät Make Nine -haasteeseen: nyt yhdeksästä työstä on jo kolme valmiina, joten hyvin etenee! Seuraavaksi taitaakin ruudukkoon, haastesuunnitelmaani, tulla bingo. 😉
Kässäilyvinkit:
- Neuletiheyden laskeminen ohjetta ohuemmalle tai paksummalle langalle löytyy täältä, klik (kohta c.).
- Ohje Cumulus-puseron i-cord-reunuksen kutomiseen löytyy YouTubesta täältä, klik. Video on tanskankielinen, mutta ymmärrettävä.
- Peukalonreiät on tehty PattiDoon Lynn-hupparin ohjeella. Saksan kielinen videotutoriaali siihen löytyy puolestaan täältä, klik (noin kohdasta 17:17).
Onpa ihana neulepaita ja todella riittoisaa lankaa. Värikin sopii sulle loistavasti! Mä en oo koskaan kokeillut tehdä i-cord-reunuksia, mutta pitäisi ehkä kokeilla. Näyttää niin kivalta sun puserossa.
Kiitos kaunis, Kati! I-cord on tosi helppo viimeistelytapa ja tuo mukavaa vaihtelua, että suosittelen. 🙂
Tosi kivan näköinen pusero, sopii sulle hyvin! Kiitos tuosta vinkistä tuohon neuletiheyden laskemiseen, täytyykin käydä kurkkaamassa.
Oi kiitos, Teresa! Mulla meni oma aikani, että uskalsin muutaa eri paksuisia lankoja, mutta nyt muutaman kerran se ei tunnu enää missään. Että helppoa on, kunhan tiheyden lisäksi muistaa vaihtaa langan kuitenkin saman tyyppiseen, mitä ohjeen alkuperäinen lanka on: ei riitä silmukoiden määrän uusiksi laskeminen, vaan pitää ottaa huomioon myös neulepinnan samankaltaisuus. Siinä ainakin mulla on enemmän tekemistä, ajatella vähän pitemmälle, eikä hakata päätä seinään… 😉 (https://maaritse.net/2017/04/13/lempilankani-kaisla/)
Kauniin simppeli pusero ja värikin miellyttää kovin!
Kiitos paljon, Satu! ♥