Alkuvuodesta päätin tänä(kin) vuonna ostaa vähemmän ja tehdä entisiä varastoja vähemmäksi. Samansuuntaisia ajatuksia on ollut monella, kuten esimerkiksi Craft Candidate – ja Lumisiivet-blogissa: Teresa ja Kati ovat yhdessä järjestäneet tälle vuodelle haasteen nimeltä Kässähamsterihaaste 2019.
Itsellä vanhat varastot ovat huventuneet monin tavoin: olen kutonut, kirjonut ja ommellut. Nyt puolestaan palastelin muutaman vanhan ostovaatteen kaavaksi. Olen siis jemmannut muutamaa vanhaa vaatetta, että ompelisin itse niiden avulla uusia, mutta niin ne olivat kangaspinojen alle vuosiksi hautautuneet.
Toinen unohdettu oli Marimekon taskullinen tunika. Samanlaisen tein Vimman Mystical Flowers -trikoosta, mikä myöskin on vanhoja jemmojani, tosin tuoreimmasta päästä.
Tämä tunika onnistui hyvin. Se on melko samanlainen kuin aikaisemmat A-linjaiset Peura-tunikani. Tämän tunikan hihan pyöriö istuu kuitenkin niin hyvin, ettei sitä oikein edes tunne päällä. Jännä tunne, mutta siis oikein hyvä.
Toinen vanha ostovaate oli Vilan mekko, millaisen tein Hellinin Poniletti-joustocollegesta värissä neonvioletti.
Tämä mekko ei ollut niin menestys kuin tunika, mutta kuosi pelastaa ja paljon. En kuitenkaan oikein osaa sanoa, mikä tässä mättää: mekko vaikuttaa hyvin samanlaiselta kuin aikaisemmat mekkoni Relaxed-kaavalla tehtynä, muttei ole sitä kuitenkaan.
Kuosi on puolestaan ollut yksi ehdoton suosikkini jo pitkään. Tykkään sen näyttävyydestä ja elävyydestä. Eikä se vaadi kohdistamista, vaan kuviot vaikuttavat sulautuvan toisiinsa saumoista huolimatta.
Nyt on siis tämäkin vuosien jaamaaminen ohi, ja ostovaatteet kaavoina on kokeiltu. Tein nämä siis niin, että leikkasin surutta valmisvaatteiden saumat auki. Joten uusia leikatessa, vanhojen vaatteiden kappaleita kankaille asetellessa, piti muistaa lisätä saumanvarat.
Minun tapani oli siis kovin mutkasuoriksi-tyyli, mutta esimerkiksi Oma taipale -blogista löytyvät vinkit ompelijoille, jotka eivät ratkojaa pelkää. 😉
Kässähamsterihaasteeseen liittyvät toukokuun postaukset voit käydä lukemassa ja/tai omasi linkkaamassa tänne tai tänne.
Ihania tunikoita taasen. <3 Mun pitäis kaivaa ompelukone esiin ja ommella yhdestä pöytäliinasta sohvatyynyille päälliset. Pöytäliina on samaa sarjaa keittiön kapan kanssa, mutta se on liian iso meidän pöytään. Käytän niin vähän isoja pöytäliinoja, että se joutaa kyllä parempaan käyttöön. Voinhan sitten jämäpalasta ommella vaikka kaitaliinan, jos on tarvis. 🙂 Kun vaan saisi aikaiseksi… 😉 Olen pöytäliinan jo sentään pessyt koneessa! Se oli nimittäin vielä paketissaan.
Kiitos, Pipo-otus ♥ Hyvä aloitus sulla kuitenkin jo on. Pitkä ja harras suunnittelu onkin kaiken a ja o…. 😉 😀
Näyttääpä taas niin kivoilta ja ihan sun näköisiltä vaatteilta. Kiva, kun olet tarttunut kässähamsterihaasteeseen. Vaikka minäkin olen ihan tietoisesti toteuttanut sitä jo koko alkuvuoden, jemmoja vielä riittää…
Kiitos, Kati! Keskeneräisiä minulla ei niin hirveesti ole, mutta muuten hamstrattua kässävarastoa ja erilaisia aikomuksia riittää varmuudella vielä tämänkin vuoden jälkeen… 😀
On tosi kivat mekot! Minulla kävi kerran ohkaisesti, kun ratkoin hyvän peruspaidan kaavoiksi ja ompelin siitä sitten uuden paidan – muistamatta lisätä saumavaroja… tuli sellainen lapsen paita siitä. Jäi jemmaan odottamaan jotakuta, jolle antaa se sitten joskus!
Kiitos, Teresa! Oppia ikä kaikki. 🙂 Minun ”bravuuri” on se, etten tahdo muistaa ikinä kääntää hihankaavaa ympäri, jos leikkaan hihankappaleet erikseen. 😀
Ompa kaunis mekko, ompelusta en tiedä mtn. Joskus 100 vuotta sitten tilkkutöitä ommellut ja lasten housuihin tuunannut paikkoja:)
Kiitos kaunis, Irja! 🙂