Kaikki hyvä loppuu aikanaan, kuten kuluneen viikon hiihtoloma. Hyvillä mielin kuitenkin arkeen, sillä takana on hirveä määrä ulkoilua sekä vastapainona sille rauhoittumista eli istumista ja neulomista.
Valmiiksi viikon aikana sain PetiteKnitin Copenhagen Cardiganin. Neuloin sen 3 ja 3,5 mm kaapeleilla looppaamalla ylhäältä-alaspäin. Lankana olivat ihanan vihreät villalanka Amore 240 ( 112 tumman vihreä) sekä silkkimohair Gepard Kid Seta ( 844 Forest Green).
Mohairlanka oli tuttua jo törröpiposta, mutta fingering vahvuinen Amore 240 oli uusi tuttavuus. Valitsin sen lähinnä värinsä puolesta, mutta toki mieltä lämmitti sen ekologisuus, koska se on valmistettu muotialan ylijäämämateriaalista. Vaikutelma langasta oli muutoinkin hyvä: pehmeää ja kuohkeaa sekä riittoisan oloista lankaa.
Neuletakin neuloin koossa L pääosin, mutta lisäsin miehustaan neljä senttiä. Lisäksi lisäsin hihoihin muutaman lisäsilmukan, jotta saisin niihin leveyttä lisää, jotta se varmuudella mahtuu muidenkin kuin vain kapeahihaisten yläosien päälle. Esimerkiksi kuvissa olevassa raidallisessa Stella-paitapuserossa on melko leveä hiha, ja näin se mahtuu hyvin alle. Näillä muutoksilla neuleelle tuli painoa reilut 360 grammaa: molempia lankoja takkiin meni noin viisi kerää kutakin.
Tykkään kovasti neuletakin yksinkertaisesta ilmeestä, mutkattomista raglanhihoista, taskuista ja kapeista 1 oikein, 1 nurin resoreista. Ne neuloin kierrettynä ohjeesta poiketen eli oikeat silmukat oikealla takareunasta ja nurjalla nurjat takareunasta. Näin siis tasona neuloessa. Hihansuuthan pyörönä sujuvat kierrettynä resorina helpommin, kun ei tarvitse nurja kerroksia tehdä lainkaan.
Takista puuttuvat vielä napit ja napinlävet, jotka tehdään neulalla ja langalla jälkikäteen. Se tulee olemaan uutta minulle, jos löydän sopivat napit. Jos en, voisin ommella tähän myös huomaamattomat nepparit. Nappiasia jää siis vielä harkintaan, sillä meneehän tämä näinkin enkä halua hosua, kun tämä on niin ihana: etten vain pilaisi kokonaisuutta. 🙂
Neulontavinkit:
- Maksullinen ja englanninkielinen ohje löytyy niin Ravelrystä tai PetiteKnit-sivustolta. Itse ostin ohjeen Ravelryn kautta, niin se tallentui sinne minun virtuaaliseen neulekirjastooni. Kävin kuitenkin tutustumassa myös PetiteKnitin sivuilla ohjeeseen, sillä sinne on koottu kunkin ohjeen kohdalle kirjallisten ohjeiden lisäksi YouTube-videoita. Esimerkiksi taskut oli tehty tässä tavalla, mikä oli minulle uusi, niin videolta pystyi tarkistamaan, että olen varmasti ymmärtänyt kirjoitetun ohjeen oikein.
- PetiteKnitin ohjeet ovat mielestäni ihanan mutkattomia, eleettömiä malleja, joita on myös helppo tehdä englannin kielestä huolimatta. Aikaisemmin olen jo neulonut heidän ohjeillaan seuraavat:
♥
Tosi kaunis ja ajattoman oloinen neuletakki. Ihana väri myös! 🙂 Mulla on työn alla musta neuletakki. Huh. Yllättävän hyvin etenee kumminkin, ja on vähän sellainen harjoituskappale, vaikka ohjeesta teenkin. En oo aikasemmin neuletakkeja tehnyt kuin pienille lapsille, niin on sillai jännää päästä jyvälle tästä hommasta.
Tästä tuli kyllä kiva, kiitos! 🙂
Kerta se on aina ensimmäinenkin, mutta varmasti sun taidoilla luonnistuu. Voi toki olla vähän puuduttavan oloista, vielä mustasta. Itellä alkaa ainakin aina loppua kohden tuntumaan, että tämä voisi jo olla valmis, ei huvittais tehdä enää kerrostakaan. Mutta arjessa nämä yksinkertaiset mallit ovat vaan parhaita, että ovat kaiken tylsyyden arvoisia. 🙂
Todella kaunis malli ja väri etenkin ♥ Innostuin itsekin vuosien jälkeen ajatuksesta, että neuloisin puseron tai neuletakin, mutta sopivan langan löytyminen hieman jarruttaa hommaa.
Kiitos, Satu ♥ Enkä olitkin jo aikeissa neuloa saumattomasti ylhäältä-alas, mutta varulta jos et, niin suosittelen! Huomattavasti helpompaa kuin palasista tehty. Sovittaminenkin onnistuu kesken kaiken.
Väri sopii sulle tosi hyvin ja yksinkertainen on vaan niin kaunista! (Ja ajatonta!) Aika jännä tuo nappilistan teko jälkeenpäin. Kerrohan, miten onnistui. Itse olen tehnyt joskus johonkin neuletakkiin jälkikäteen virkkaamalla nappiketjuja, mutta nyt ei taida olla sellaisesta kysymys?
Kiitos, Teresa. Palaan asiaan, kun löydän sopivat napit. Napinlävet todellakin ommellaan käsin jälkikäteen ohuemmalla mohairlangalla. En – tietenkään 😉 – lukenut kunnolla ohjetta loppuun saakka, kun aloitin, niin hieman tuota harmittelin, sillä paremmat olisi voinut tulla, kun olisin tehnyt ne samantien takkia neuloessa. Jälkikäteen tehtäessä napinläpi ei ilmeisesti jousta kovinkaan hyvin, mutta katsotaan nyt, mitä tulee. 🙂
Ihana perusneuletakki! Ja tuo väri on tosi kaunis ja sopii sulle hyvin.
Kiitos, Kati! Malli on kyllä ihana, vähän mummonen, mutta ihana. 😀