Uusin Suuri Käsityö -lehti (4/2020) oli täynnä kivoja kaavoja, joista ensimmäisenä kokeilin aloittelijallekin helpoksi mainostettua taskullista mekkoa (malli nro 4).
Mekkoa ei kuitenkaan ihan tuosta vain surauttunut, vaikka siinä ei montaa saumaa olekaan. Kaava oli niin väljä, että mekkoa piti säätää melko tavalla. Siitäkin huolimatta, että piirsin mitoistani ja mittataulukosta huolimatta heti yhden koon pienemmän mekon kaavat. Ennen ompelua leikkelin vielä siitäkin pienemmäksi niin kainaloista kuin sivuilta. Lisäksi tein varalta mekkoon takasauman taitteen sijaan.
Takasauma tuli tarpeeseen, sillä mekko vaati kaikesta huolimatta lisäkaventamista sekä muotoilua notkoselkäni vuoksi. Lyhensin helmaa myös kuutisen senttiä ja hihat tein ilman saumaa pidentämällä mekkokaavaa niin paljon kuin kangas antoi myöten (taisi olla 17 cm).
Mekossa on taskut ja kaunis vihreä väri, minkä tummuuden, mutta kirkkauden, kuvaaminen ei täysin onnistunut. Mutta sopiva se on, vaikka on kuvissa vaaleamman ja valjumman näköinen kuin oikeasti onkaan.
Esimerkiksi aikasemmin tekemäni Vimman Mystical Flowers -leggingsit menee tämän kanssa hyvin, vaikka tämä ei ole tunika, vaan rehellisesti mekkomittainen. Mitta – ja malli muutoinkin – tosin hieman mietityttää, ettei taida olla ihan parhain minulle. Että tämä taitaa jäädä ainokaiseksi tätä laatuaan…
Hyvä töihinpaluumekko kuitenkin. Toukokuussa. Erikoista. 🙂
Ihana! Ja niin kaunis vihreä. 🙂
Kiitti! Väri on ihana! Mutta siitä pääsenkin siihen, että kirjoitin tänään joulupukille, että tarvitsen uuden tietokoneen. Elikäs kävin tänään töissä järjestelemässä torstaita varten luokkaani ja siinä samalla työkoneelta vilkaisin, miltä kuvat näyttää. No ne näytti hyvältä. Vihreä värikin oli sellainen kaunis pullon vihreä, siis sellainen kuin se ihan oikeasti onkin. Omalta koneelta se näyttää ihan eriltä. Että tulipa mieleen, kuinka hyviä kuvia sitä tulekaan otettua tietämättään, kun on huono kotikone… 😀 Ja sitten valitan vielä täällä… 😀