52 x villasukat

Kun Laineelta ilmestyi villasukkakirja 52 x villasukat, ensimmäinen ajatukseni oli, etten tarvitse sitä: to do -listalla oli jo niin monta sukkamallia enkä oikein mikään sukanneuloja ole muutoinkaan. Että miksi tilata kirjaa, kun ohjeita on jo kaikkialla vähän liiankin kanssa… Mutta toisin kävi. Suuri somekuhina sai minut pyörtämään mielipiteeni, ja ajatus vuoden jokaisella viikolle omasta sukkamallista alkoi viehättämään.

Tilasin kirjan nimenomaan suomenkielisenä, vaikka kirja on saatavana myös englanniksi ja neulojana olen enemmän englanninkielinen ( kun on opetellut useita tekniikkoja alunperin englanninkielellä, en aina ymmärrä niitä suomennettuna). Tällä kertaa päädyin siis suomenkieliseen versioon, koska jo ammattini puolesta koen, että suomen kieltä pitää varjella ja korostaa. Koska se on vaan niin, että oma kieli, oma mieli. Halusin siis omalta osaltani tukea, että jatkossakin kansainvälisiä neulekirjoja tehtäisiin myös meidän omalla kielellä.

Kirja on yksinkertaisesti upea! Siinä on tosiaan 52 sukkaohjetta lähinnä ohuemmille sukkalangoille sekä macig loop -tekniikalle (mutta useamman voi myös neuloa neljällä sukkapuikolla!). Kirjan kuvitus on kauttaaltaan Laineelle ominaista, hieman hämyistä ja maanläheistä, ihanan tunnelmallista. Ainut miinus on, että joidenkin mallien kohdalla kuva on niin pieni, että informatiivisuus hieman kärsii. Tosin ymmärrän, ettei näin monen ohjeen kirjaan ole voinut laittaa kuvia samalla tavalla kuin 20 ohjeen sukkakirjaan. Silloin kirja venyisi ihan raamatullisiin mittoihin, ja tärkeämpää taitaa kuitenkin neulomisen kannalta olla ne kirjoitetut ohjeet ja kaaviot.

Pukinkonttiin itselleni olen kirjasta neulonut kahdet sukat, joista toiset ovat viikon 34. Gerste-sukat. Minun sukkani eivät ole värivalintojen vuoksi millään muotoa maanläheiset, vaan ihanan pirskahtelevat: vihreä lanka on Louhittaren Luolan fingering-vahvuista Väinämöistä ja speclelanka on puolestaan Hedgehog Fibres Sock Yarn -lankaa.

Pintaneuleen ansiosta nämä sukat istuvat jalkaani kuin hansikas! 😀

Toiset sukat ovat myös räväkkään väriset, Filcolanan Limelight-värisestä Arwettasta neulotut Dear Björn -sukat (viikko 52.).

Näistä sukista tuli minulle hieman liian napakat, sillä päälliosan neulepinta ei ole kovin joustavaa. Sen takia tein varret ohjetta lyheymmiksi, jotta ne sujahtaisi jalkaan paremmin. Taisinpa neuloa resoritkin ihan vain 1 o kiertäen, 1 n – neuleella. Ohjeessa oli jotenkin erilainen versio (mitä en enää muista), mutta se jäi lyhyessä varressani törröttömään ikävästi.

Erityisesti toisesta sukasta tuli tiukempi, kun nostettuja silmukoita nostettiin ns. väärään suuntaan, koska kuviot peilaantuvat sukissa eri tavalla. Vähän sama asia kuin paritansseissa, että oikealle pyöriminen on luontevampaa ja helpompaa kuin vasemmalle. Aikaisemmin en ollut tätä asiaa käsialastani tajunnutkaan, että kokemusta tuli nyt siitäkin. Pitää siis harjoitella. Onnistunhan pyörimään tanssiessa vasemmallekin. 🙂

Näiden sukkakokemusten jälkeen voin todeta, että kaikki se somekohu tuli syystä. Itsellä ei rahkeet riittäneet siihen, että olisin neulonut kaikki kirjan sukat vuoden aikana, mutta tiedän monen sellaisesta haasteesta innostuneen. Enkä ihmettele yhtään! Minäkin odotan jo tulevaa kesää siinä mielessä, että voin neuloa itselleni uudet lahjasukat, jos toisetkin, tästä kirjasta: langat jo valmiina odottavat. 🙂

Tälle kirjalle annan siis vahvan suosituksen. Jos kiinnostuit, niin some on täynnä tämän kirjan malleja, että googlettamalla löydät lisää kokemuksia yllin kyllin. Erityisen lämmöllä suosittelen katsomaan Hupsistarallaa -blogin Terhin paria videota, joissa hän esittelee neulomiaan malleja. Terhin videot nostan esille siksi, koska fanitan hänen tyyliään olla nopea, mutta informatiivinen ( mistä ihmeestä teillä monilla muilla on aikaa katsoa niitä tunnin mittaisia…). Eli alla olevista linkeistä pääset katsomaan Terhin reilut 10-15 minuuttiset esitellyt:

10 thoughts on “52 x villasukat

  1. Minäkään en aluksi innostunut tästä kirjasta, mutta nyt sitten laitoin sen kirjastosta varaukseen. Saa nähdä, eksyykö siitä mitään puikoille. Oliko kirjassa kaikki ohjeet magic loop -tekniikalle vai löytyikö perinteiselle 4 sukkapuikolle ohjeitakin? 🙂

    1. Kiitos kysymästä! Nopeasti selasin kirjan kymmenen ensimmäistä ohjetta, niin jo niistä seitsemässä oli pyöröpuikon lisäksi mainittu mahdollisuutena käyttää sukkapuikkoja. Eli löytyy perinteiselle neljälle sukkapuikollekin käyttöä, jos niitä haluaa käyttää! 🙂

  2. Tosi kauniit sukat olet neulonut. Itse en ole vielä jaksanut opetella sukkien tekoa magic loop -tekniikalla, joten tämä kirja ei taida vielä olla minua varten. Muutoin kyllä kirjan ulkoasukin jo viehättää, saati kauniit sukat, joita siinä on, tosin sukkaohjeita ja -kirjoja alkaa olla jo pilvin pimein itselläkin!

    1. Kiitos Teresa! Tekstini oli kyllä nyt hieman harhaanjohtava, kun niin innossani olen looppaamisesta. Korjaan sitä vielä eli kirja voisi olla myös sinuakin varten: lukaise Maaritille kirjoittamani vastaus.

  3. Kauniita sukkia! Kirja on, mutta en ole vielä aloittanut.

    1. Kiitos, Iso Gnu! Aika kultahan se tahtoo olla aina kortilla, vaikka kuinka mieli tekisi nämä kaikki tehdä. Minulla vielä mieli harhailee välillä kaikeen muuhunkin… Tulin ostaneeksi Leeni Hoimelan neulekirjankin, niin haaveiden kohteita riittää. 😀

  4. Kauniita sukkia! 🙂 Mä en oo vieläkään innostunut tästä kirjasta, ei oikein mikään malli puhutellut, kun ne Ravelrysta selasin läpi pariinkin kertaan, niin en ole tullut hankkineeksi. Veikkaan kyllä, että kirjan värimaailma vaikuttaa mieltymykseeni jonkin verran, koska esim. nuo sun värikkäät versiot tuo mallitkin ihan eri tavalla esiin. No, hyllyssä odottaa niin monta kirjaa ja tekemätöntä mallia vielä, että ei oo ihan pakko ehtiä joka juttuun mukaan. Ehkä innostun taas tuttuun tapaan parin vuoden päästä, kun muut ovat jo kaikki sukat tästä neuloneet! 😀

    1. Kiitos! 🙂 Kirjan värimaailma ei totta tosiaan ole munkaan juttu, mutta tunnelma kuvissa on ihana. Toivoisin, että oppisin ottamaan yhtä kauniita kuvia, sellaisia tunnelmaa välittäviä. Ja mitä malleihin tulee, niin aion rohkeasti kokeilla niihin omaa värimaailmaani. Se ei ole mulle helpoin juttu, koska en oikein osaa arvioida, mikä toimii missäkin mallissa. Nämä parit olivatkin poikkeus, sillä lankavalinnat juolahtivat heti samalla sekunnilla ajatuksiini, kun kirjaa selasin.

Vastaa