Hnetur-islantilaispaita

Minun ei pitänyt lähteä tähän islantilaisnorjalaishössötykseen mukaan. Niinpä niin. Tässä sitä nyt sitten ollaan Lettlopista neulottu Hnetur-paita päällä.

Totuus kuitenkin on, että en ihan vieläkään ymmärrä tätä hypetystä, vaikka ensimmäinen islantilaisneule tulikin tehtyä. Tein sen lähinnä silkasta uteliasuudesta, mitä on tämä ihmeellinen Lettlopi, mikä on jatkuvasti kaikkialta loppu. Toisekseen ihmettelin Käsityökekkerit-blogin Veera Jussilan ja kirjailijan Satu Rämön alulle laittamaa Hnetur-buumia. Niinpä ostin islantilaista lankaa ja Kässäkekkerit-kaupasta ohjeen.

Itseasiassa ostin ohjeen sijaan verkkokurssin, mihin kuului ohjeen lisäksi ohjevideoita. Kurssia suosittelen heille, joita ylhäältä-alas neulominen jännittää ja suosit mieluummin suomenkielisiä ohjeita. Itsellä kurssin ostamisen tavoitteena oli tarkistaa omat oppini, jotka ovat pitkälti ajoilta ennen somea. Sen vuoksi olen tällaisena tee-se-itse-naisena välillä epävarma, olenko varmasti ymmärtänyt englanninkieliset tekniikkaohjeet oikein. Lisäksi tärkeä kannuste verkkokurssin ostamiselle oli myös suomalaisen työn eli tässä kohdin Veeran työn tukeminen: pidän hänen tyylistään ja selkeydestään, mutta rennosta otteesta, ohjeistaa käsitöiden tekemisessä.

Puserosta tuli kaunis, mutta myös reilu. Tosin sen alle mahtuu kerroksia tarpeen mukaan enemmän, joten no harm done. Kuvissa minulla on alla vain merinopaita.

Se nyt ainakin tuli selväksi, että Lettlop on hyvin huopuvan oloista lankaa, mikä asettuu kirjoneuleessa kauniisti jopa ilman langan sitomisia. Näin ainakin itselle kävi, kun kastelin ja pingotin kaarrokkeen ennen vartalo-osan ja hihojen erottelua. Kaarroke tasoittui nurjalta puolelta siis hyvin tasaiseksi pinnaksi, vaikka olin kaarrokkeen viimeisten kerrosten aikana laiska enkä enää sitonut lyhyempiä enkä pitempiäkään langanjuoksuja. Lisäksi neule kannattaa kastella vielä kokonaan lopuksi, koska kastelun avulla lanka vaikuttaa pehmenevän ja silottuvan paljon.

Paksusta langasta tehty neule tulee myös valmiiksi nopeasti. Kuivuminen tosin ottaa hieman tavallista enemmän aikaansa.

Jotain selkeyttä hämmennykseeni siis tuli, mutta silti en vielä täysin pysty ostamaan tätä ajatusta. No, nähtäväksi jää, mutta luulen, että tämä jää ainokaisekseni, vaikka maailma vaikuttaa olevan niin monen monta kaunista islantilaista ja/tai norjalaista mallia pullollaan. Miehelle tosin lupasin yrittää oman tehdä, jos lankoja löydän, mutta. Ehkäpä se oli siinä sitten. En osaa oikein sanoittaa, mikä tässä nyt tökkii. Ilun neulepodcastissa, jaksossa 32., oli vähän samankaltaisia haparoivia ajatuksia kuin minulla. Siinä on muuten sellainen YouTube-kanava (eli Ilun Handu duunaa), että jos et vielä ole tutustunut, niin kannattaa.

Puseroni värit valitsin vaihtoehdoista, joita Veera ja Satu olivat koonneet valmiiksi. Pohjavärini oli Heaven Blue 1402. Yllä olevasta kuvasta näkyy, että kuvauspäivänä taivaanranta toisti hieman tuota sinisen väriä, mutta valon puutteessa kuviovärit eivät loistaneet niin kirkkaasti kuin alla olevassa kuvassa auringon paisteessa. Erityisesti tuo viimeinen väri Galaxy 1707 näkyy valmiissa puserossa lähinnä mustana, vaikka mielestäni se muistuttaa enemmän revontulia monine värisävyineen. Muut värit olivat White 0051 ja Grape 9432.

Neuloin muutoin ohjeen mukaan, mutta helmaresorista tein lyhyemmmän, koska aloin jännittämään sinisen langan riittävyyttä. Se siis vaikutti uhkaavasti loppuvan, vaikka loppujen lopuksi sitä jäikin yksi kerä eli olisi pitänyt vain luottaa ohjeessa annettuihin määriin. Resorit tein myös yksi oikein takareunasta, yksi nurin sekä hihaan lisäsin kolmannen värin kahden sijaan. Että sellaisia pikku viilauksia…

Miten on sinun laitasi – onko Lettlopia hamstrattu ja koko suku paidotettu vai annatko islantilaisten lampaiden pitää villansa? 😃

12 thoughts on “Hnetur-islantilaispaita

  1. Hei!
    Minulla vähän samanlainen suhde näihin islantilaispaitoihin. En oikein itse pysty pitämään tuollaisesta karkeasta villalangasta tehtyä neuletta. Lisäksi olen niin kuuma, että en oikein keksi edes käyttöä paidalle. En siis ole lähtenyt hypetykseen mukaan. Toisaalta kauhean kauniita paitoja kyllä näkyy Facebookissa ja aina välillä mietin pitäisikö.

    Riitta

    1. Kiitos kommentistasi Riitta! Yllätyin, kuinka karheaa tämä lanka onkaan. Vaikka se hieman pehmeni kastelussa, ei se kovin pehmeää ole siitä huolimatta. Tosin olen kuullut, että käytössä pehmenee vielä lisää, joten nähtäväksi jää.

      Minä en ole kovinkaan herkkä kutiamaan, vaan pystyn pitämään esimerkiksi Novitan Seitsemän Veljestä -lankaa paljasta ihoa vasten. Lisäksi työpaikkani, 100-vuotias koulu merenrannalla, on välillä ihan jäätävän hyinen kovilla pakkasilla ja tuulella, että luulen pystyväni tätä käyttämään jopa sisällä sydäntalvella. Että käyttöä tälle varmaankin on, mutta toki niille keleille nyt sopisi jokin muukin villapusero, että en nyt tätä ihan tarpeeseen neulonut. 😀

      Mielenkiintoinen projekti kuitenkin niin lankaan kuin ilmiöön tutustumisen näkökulmasta, joten ei sinällään kaduta, mutta en kyllä kovasti innostunutkaan.

  2. Vähän samoja pohdintoja. Kaunis paita sulla kuitenkin, ja tämä Hnetur ylipäänsä. Itse en voisi välttämättä islantilaisia villalankoja käyttää, ja toisekseen, ostaisin mieluummin suomalaista lankaa… En ole päässyt oikein sisälle tähän hypeen, vaikka paidat kauniita ovatkin. Veljelle tosin lupasin paksun ja koristeellisen villapaidan tehdä, mutta sekin on ensi talven projekti se. Toivomuksena uniikit kuviot, ettei tulee kellään samanlaista vastaan. Vähän haastetta minullekin sitten… Mihin lupauduinkaan. 😀

    1. Suomalaisen langan parempi esille tulo on varmaan tämän trendin yksi hyvä puoli. Toki suomalaisten villojen hyväksi käyttämisestä polttamisen sijaan oli juttua jo aikaisemmin, ennen kuin tämä buumi nousi kovimmilleen. Silti luulen, että tämä trendi on saanut monet miettimään kotimaisia vaihtoehtoja aikaisempaa enemmän ja suomalaiset langantuottajat ovat hienosti osanneet tuoda esille omia tuotteitaan. Esimerkiksi Myssylle tuli My Lato Neulepaita -neulepaketti, mikä kutkuttaisi kovasti neuloa, vaikka kyseessä onkin aivan perus yksivärinen neulepaita. Mutku se olisi suomenlampaan villaa. 😃

  3. Minulla on myös vähintään kaksijakoiset ajatukset. Muutaman paidan olen tehnyt. Minua Lettlopi kutittaa, joten päällysvaatteena se menettelee ns. kevätsäissä vaikka farkkutakin päällä. ( Muuten Islannissa on oikeastaan juuri sellainen sää ympäri vuoden, kun ilmasto on siellä paljon merellisempi.) Minua häiritsee myös se, että paidasta irtoaa varsin paljon karvaa, joka nukkaa joka paikan ja käy myös henkeen.
    Alafosslopipaita on taas aivan kauhean näköinen minun päällä, kun olen niin rintava, eli näytän villapallolta.
    Ilmiössä minua mietityttää se, että ihmiset liittävät suorastaan maagisia ominaisuuksia islanninvillaan. Toinen, mikä mietityttää on tietysti se, että mitä tapahtuu niille sadoilletuhansille paidoille sitten kun buumi on ohi. Kaikista ihmisistä ei kuitenkaan tule loppuiäkseen reippaita ulkoilijoita !
    Itse teen varmaan seuraavaksi jonkun ihanan pääsiäispaidan alpakasta norjankielisistä kirjoista, joita on siis nyt ilmestynyt todella paljon ohuillekin langoille ja merinolle. Juhannukseksi teen vielä kevyen hemputtelutakin 🙂 Hillevågin ihanasta Tinde langasta. Norjalainen pelsullgarn on aivan silkkisen tuntuista, ja mitkä värit.

    1. Kiitos ajatuksistasi, Mimmi!
      Olen tässä palannut monta kertaa lukemaan kommenttisi ja pohdiskellut. Herätti monenlaisia ajatuksia ja löysin samoja ihmetyksen aiheita, kuten Islannin sääolot versus Suomen sekä islantilaisen villan ylistys. Lisäksi tajusin itse juuttuneeni pintavirtaan eli en ole tutustunut juurikaan muihin kuin näihin paksuista langoista neulottuihin malleihin. Ehkä ne ohuille langoille suunnitellut mallit nousevat seuraavaksi hitiksi, kun ihmiset kyllästyvät ns. talvimalleihin ja paksuilla langoilla on jo kirjoneuletta harjoiteltu! 🙂
      Mietin myös tuota paitojen kohtaloa. Sain vahvan mielikuvan paitaröykkiöistä joissain museossa, missä on näyttely korona-ajasta! 😂 Ja toiset kasat kirpputoreilla pölyttymässä, kun ne eivät enää kenellekään kelpaa. 😕

  4. En minäkään aio tähän lähteä mukaan, vaikka paidat ovat kyllä kauniita. Kärsin kuumista aalloista, eikä ne näy loppuvan, vaikka ikää on jo 68 vuotta. Suosin villatakkeja, ne saa riuhtaistua pois kun tulimyrsky yllättää😂. Siis lähinnä käytännöllisistä syistä en innostu.

    1. Totta! Villatakkia ei ole voittanut, ei edes näin nuoremmalla iällä. 😂 Tsemppiä lämpöilyyn – perässä tullaan! 🤗

  5. Aivan ihana paita! Niin kauniit värit!
    Itse en ole vielä innostunut tällaista neulomaan, vaikka kovasti olenkin näitä ihastellut. 🙂

    1. Kiitos, Pikku Akka! Näiden ihastelulta ei varmaankaan voi välttyä, niin paljon näitä somessa vilahtelee. 😀

  6. Kaunis! Ihanat värit! Mulla on sellainen perinteisen värinen Islantilainen villapaita tosi kovien pakkasten aikaan pidettäväksi. Ystävä toi (varmaan 90-luvulla) tuliaisena sellaisen islantilaisista lampaista kehrättyä lankaa sisältävän paidan teko paketin ohjeineen. Isohan siitä tuli, mutta lämmin. Tykkään näistä islantilaisista oikeastaan enemmän kuin norjalaisista. Tiedä sitten.

    1. Kiitos, Lepis! Mun täytyy myöntää, etten edes erota islantilaisia norjalaisista. Niin vähän olen aiheeseen tutustunut. 😀

Vastaa käyttäjälle Lepis Peruuta vastaus