MaarItse

Namedin Esme ja Selja

16.8.201917.8.2019MaarItse

Ompelutahtini on niin hurja, ettei kamera perässä pysy. 😉 Nämäkin, Namedin Esme Maxi Cardigan ja Selja Knot Tee, ovat valmistuneet heinäkuussa.

maaritse_esme_maxi_cardigan_namedclothing

Tämä oli minun ensimäinen merinovillaompelus eli neuletakin kangas on Mereenin Merenpohja-merinovillaa (näytti siltä, että heinäkuussa viimeisiä ostelin, enää ei kaupasta juuri tätä merinoa löytynyt).

maaritse_esme_maxi_cardigan

Takin alla on puolestaan siis musta Selja eli solmullinen t-paita, minkä tein Nappinjan trikoosta.

maaritse_selja_knot_tee

Kokeilin molempia kaavoja ensimäistä kertaa. Tykkään, että niissä molemissa on kivat yksityiskohdat, kuten neuletakissa taskut ja paidassa etuosan solmu, mutta molemissa on minulle myös sellaisenaan hieman liian reilu yläosa. T-paidan hihan pyöriötä pitää siis sorvata korkeammaksi, syvemmäksi, ja olkasaumaa vähän lyhentää, mutta neuletakki menisi varmaan sellaisenaan, kunhan kangas olisi jämäkkäämpää.

selja_knot_tee

Yllätyinkin merinovillan ohuudesta ja laskeutuvuudesta sekä muutaman käyttökerran jälkeen hengittävyydestä ja lämpimyydestä. Tämä taitaa olla ensi talven vaatehittini!

maaritse_esme_maxi_cardigan_merinowool

Esme on siis hartialinjaltaan väljä, mutta alaspäin kapeneva. Koon valitsin mittataulukon mukaan ja muutin vain helman mitan lyhyemmäksi.

maaritse_esme_cardigan

Saatan vielä lisätä neuletakkiini nepparit, jotta takki näin väljempänäkin pysyy paremmin menossa mukana ja taskut ojennuksessa.

elokuinen_kalastaja

rannan_elokuista_heinikkoa

rannan_elokuinen_heinikko

elokuinen_ranta

merenpohjaa

Merinon kuosi on kyllä niin kaunis ja aihe niin rakas, sillä meri ja merenranta ♥.

maaritse_namedclothing_esme_cardigan_selja_knot_tee

Nyt vain kylmempiä kelejä odotellessa….

Kielo-mekko

8.8.2019MaarItse

Tämä kaunokainen on Namedin Kielo Wrap Dress, minkä ompelusta olen haaveillut kauan. Nyt vihdoin osui kohdalle sellainen palalaarilöytö Eurokankaasta, että se oli tehtävä: tähän saakka en ollut löytänyt kangasta, mikä miellyttäisi niin silmää kuin olisi sopivan notkeaa eri tavoilla sidottavaksi.

maaritse_namedin_kielo_mekko

Mekon juju on siis sivulla olevissa siivissä, jotka voi pitkien solmimisnauhojen avulla sitoa kiinni useammalla tavalla.

maaritse_kielo_mekko_nauhat_taakse_solmittuna

Yllä olen solminut nauhat edestä ristiin ja taakse, jolloin siivet asettuvat vatsan päälle. Tämä tyyli on minusta melko juhlava. Lisäksi näin solmittuna sain nostettua ylipitkän helman korkeammalle ja takana oleva syvä halkio tulee hyvin esille.

maaritse_kielo_mekon_takahalkio

Näin esille tulee valitettavasti myös se, että keskitakasauman kuvion kohdistaminen ei onnistunut. Takasauma on ylhäältä hieman kaareva, joten kohdistaminen ei onnistunut siitäkään syystä. Silti, olisihan tuota voinut vähän enemmän miettiä, sillä nyt kuvioiden yhteensopivuus jää ärsyttävästi niin vähästä kiinni, että silmä tarttuu siihen. Parempi olisi ollut ehkä harhauttaa katsetta kunnon sekamelskalla eli kohdistamalla ihan päin seiniä…

maaritse_namedin_kielo_wrap_dress

Nauhat voi sitoa myös rennosti taakse, jolloin kankaan kuosi näkyy hyvin edestä ja takaosan takakappaleiden epäonnistunut kohdistaminen ei puolestaan kovin erotu.

maaritse_ompelublogi_kielo_wrap_dress

Valitsin koon mittataulukon mukaan sekä ompelin ohjeen mukaisesti muutoin, mutta pienensin hieman kainoloaukkoja sekä jätin jätin takakappaleiden pystylaskokset pois ohuen viskoositrikoon (vai voiko laarilöydöistä varmuudella tietää ?) laskeutuvuuden vuoksi. En siis kokenut niitä tarpeelliseksi: ainahan ne voi lisätä jälkikäteen, jos tuntuu, että istuvuus ne vaatii. Mietinnän alla on myös pituus, että onko mekko tällaisena liian pitkä vai just hyvällä tavalla pitkä….

maaritse_kielo_mekko_nauhat_eteen_solmittuna

Siivet voi sitoa myös takakautta ristiin ja rusetti eteen eli päinvastoin kuin ensimmäisessä kuvassa. Tämä on minun suosikkini, koska näin näyttävä kuosi näkyy selvästi edestä katsottuna ja taakse menevät siivet puolestaan peittävät takasauman huonon kohdistuksen. Tykkään myös siitä, että tällä tavoin sidottuna kangas rypyttyy takapuolen päälle vatsan sijaan, mikä ei tarvitse yhtään enempää volyymiä. Pyllyn päällä sitä ei taas voi olla koskaan liikaa. 😀

maaritse_kielo_mekko_takaa_nauhat_eteen_solmittuna

maaritse_namedin_kielo_mekon_solmimisnauhat

maaritse_kielo_mekon_sivunauhat

Neljäs sidontatapa, nauhojen solmiminen niskan taakse, saa mekon näyttämään hieman kaftaanilta.

maaritse_kielo_wrap_dress_niskan_taakse_solmittuna

Niskan taakse solmitut nauhat tuovat mekkoon myös hieman timanttimekoista tuttua muotoa.

maaritse_kielo_mekko_niskaan_taakse_solmittuna

Tästä mekosta on siis moneksi eikä sen ompelukaan ollut vaikeaa. Hankalaa oli ainoastaan ohuen ja valuvan kankaan leikkaaminen, erityisesti sen paikallaan pitäminen, mutta vielä pitää toinen kokeilla, lyhyempänä ja hihallisena… 🙂

Rusettihihainen toppi

5.8.20195.8.2019MaarItse

Tällä topilla voin osallistua Craft Candidate – ja Lumisiivet-blogien järjestämään Kässähamsterihaasteeseen, minkä tarkoituksena on innostaa tuhoamaan hamstrattuja kässäjemmoja ja/tai tekemään keskeneräisiä töitä loppuun. Haasteen elokuinen linkkiketju löytyy täältä ja täältä.

maaritse_rusettihihainen_toppi

Aloitin tämän jo viime kesänä, joten enää en muista edes, miten koon olen valinnut, mutta sopiva se on. 🙂 Toppi on Burdassa 7/2018 nimellä Neulostoppi (mallinumero 119).

maaritse_raglanhihan_rusetit

Kaavaa en muutanut millään tavalla, ja ompelu oli helppoa kuvallisten ohjeiden avulla. Jonkin verran rusettien solmisnauhojen ompelu tietenkin vaati enemmän aikaa ihan peruspertsan ompeluun verrattuna, mutta ovat vaivansa arvoiset. Tykkään. ♥

maaritse_topin_uurettu_takaosa

Ommelliselta aikoinaan ostettu MindFlow-trikoo sopii minusta hyvin topin leikkisään malliin, missä on raglanhihojen rusettien lisäksi syvään uurettu takapääntie. Noiden yksityiskohtien takia ajattelin, että tämä olisi kiva toppi loppukesälle, kun on ruskettunut. Siksi ompelin toisen Kangaskapinan kirkkaan keltaisesta trikoosta, mikä olisi korostanut rusketusta entisestään.

maaritse_toppi_kangaskapinan_new_york_limelight_trikoosta

Keltaisen topin kohdalla vahingossa ompelin hihojen etukappaleet hihaksi. En käsitä, miten sen tein. Olin vielä – muka – huolellinen. Tietenkin ompelin hihan vielä valmiiksi päällitikkauksia myöten ennen kuin huomasin mokani, joten ratkominen ei houkutellut eikä kangasta ollut enää uusia etukappaleita varten. Siksi päätin kokeilla onneani eli ompelin jäljelle jääneistä takaosista toisen hihan ja kavensin sen saman levyiseksi kuin jo etukappaleista tehdyn.

maaritse_topin_hiharusetit

Oikotie kannatti, sillä toppi toimii näinkin: joustava kangas ja väljä malli antoivat mokani anteeksi! Toki hihat ovat valkoista toppia kapeammat, mistä johtuen kainaloon tulee hieman ryppyä, mutta ei häiritsevästi.

maaritse_toppi_burda_7_2018

Molemmat topit pääsevät siis käyttöön, mutta vasta ensi kesänä: en sinällään ota aurinkoa, mutta ruskettuminen, vähillä vaatteilla oleminenhan, oli mahdollista vasta loppukesästä, minkä jälkeen sää viileni nopeasti takaisin villasukkatasolle. Näissä ei siis enää tarkene, ei, mutta toiveissa elän, että sitten ensi vuonna. 🙂

Aurinkoinen huppupaita

3.8.2019MaarItse

Viimeiset viikot olen ommellut melko paljon uuden saumurini ja ompelukerhoni kesäbingon ansioista, mutta aikaa ei ole riittänyt kuvaamiselle kaiken muun kesätouhun keskellä. Viimeinen pisara oli, kun kamerani piuha meni rikki.

Nyt minulla on jälleen toimiva piuha, mutta kesä oli ja meni. Siksi enää ei oikein innostaisi kesävaatteista postaaminen saati kuvata niitä ulkona koleassa säässä. Mutta kiitos käsityöhaasteiden, mihin olen lähtenyt mukaan, joudun kuvaamaan ne joka tapauksessa. 😉 Samallahan ne sitten tännekin tuon.

Kesävaatepostauksia tulee siis vielä blogiini, vaikka vaikuttaakin siltä, että siirryimme suoraan heinäkuun helteistä syksyyn. Mutta hei, siitä johtuen olen kerran ajoissa, kun osa vaatteista menee suoraan kaappiin ensi kesää odottamaan! 😀 No, joitakin voi kyllä käyttää jo nyt, kuten esimerkiksi tätä aurinkoista huppupaitaa.

maaritse_pinja_huppupaita