Terveellinen

Terveellistä olisi tasapaino: ei liikaa sitä eikä liian vähän tätä. Eli kun syö pääsääntöisesti terveellisesti,

maaritse_terveellinen_makrotex_uunihoysto

niin välillä voi herkkutella.

maaritse_terveellinen_makrotex_mignon

Työn vastapainoksi

maaritse_terveellinen_makrotex_tyojahuvi

tulee harrastaa sekä liikkua

maaritse_terveellinen_makrotex_talvinen_ranta

ja riittävästi levätä.

maaritse_terveellinen_makrotex_villasukat_novitan_nalletaika

Helppoa ja yksinkertaista, ihan perusjuttuja,  mutta silti välillä vaikeita.

Vaikeimmaksi koen joutenolon, kuten sohvalla makoilun ja television tuijottelun. Se voisi kuitenkin olla välillä hyväksi ainaisen touhamisen sijaan. Nyt olenkin pakotettu paikoilleen, koska aloitin pääsiäisen kuumeisena.

Mutta ihanaa pääsiäisen aikaa teille muille! Ja pikaista paranemista kohtalotovereille, joita valitettavan varmasti on näin tautisena aikana. Mutta onneksi nämä kulkutaudit ovat ohi meneviä, joten kohta arki rullaa taas entisellään.  ❤


Tämän viikon MakroTex-valokuvahaasteen teema on terveellinen. Ensi viikolla vuorossa on rohkeasti 😉 kevään merkkejä. Minulle takuuvarmoja kevään merkkejä ovat kesää kohden kiihtyvä työtahti ja kasaantuvat kotityöt. Sen vuoksi pidän bloggaamisessani tauon eli hiljennyn arjen askareisiin, jotta aikaa riittäisi paremmin myös kevät- ja kesävaatteiden ompeluun. Palaan blogilomaltani viimeistään huhtikuun lopussa. Nähdään! 

Alku

Koska viime vuonna osallistuessani Vuosi väriterapiaa -haasteeseen opin suunnitelmallisuuden tärkeyden, valmistauduin tämän vuoden alkuun erinäisellä kasalla kalentereita ja vihkoja.

Jo syksyllä hankin seinäkalenteriksimme Virkkurin kuosikalenterin, koska se sopii erinomaisesti kotimme tyyliin. Lisäksi se ei koskaan kokonaan vanhene, koska siinä on jokaiselle kuukaudelle oma kirjovirkkauskuosi. Olisikin mahtava tehdä jokainen niistä! Mutta voihan realismi sentään, jospa edes yhden saisin vuoden aikana aikaiseksi…

teemapostaushaaste_alku_virkkurin_vuosikalenteri_maaritse

Alunperin omaksi kalenteriksi, niin bloggaamiseen kuin muuhunkin, ostin TN:n eli Traveler`s Notebook:n, koska viime vuotinen, mustavalkoinen Bloggaajan kalenteri jäi lähes kokonaan käyttämättä. Se ei toiminnut minulla lainkaan. TN ei siis ole perinteinen kalenteri, vaan kannet, joiden sisälle kukin voi kerätä vihkoja omien tarpeiden mukaan. Siksi ajattelin sen avulla saavani juuri sellaisen kalenterin kuin haluan.

teemapostaus_alku_tn_maaritse

teemapostaushaaste_alku_tn_kuminauhat_maaritse

Omaan TN:iin piti tulla kalenterivihkon lisäksi myös vihkot käsitöille ja valokuvaamiselle sekä postausten suunnittelulle ja seurannalle, mutta muutin mieleni, ja hankin Ajaston Project365 -kalenterin, kun näin Kalenterimanian esittelyvideon siitä. Se vaikutti niin hyvältä, että päätin, ettei pyörää tarvitse keksiä uudelleen. 

teemapostaushaaste_alku_ajaston_project365

Kalenteri ainut miinus on liian hempeät kannet minun makuuni, mutta muutoin se on ollut loistava: siinä on riittävästi tilaa päiväkohtaisille muistiinpanoille, mutta myös postausideoille aina käsitöistä valokuvaamiseen. Minun tyylini on vaan niin sotkuinen, etten ala esittelemään sivujani tarkemmin (huom. sisältö näkyy hyvin Kalenterimanian esittelyvideolla, linkki yläpuolella).

Kalenterini on sen verran täysi, ettei TN:kaan jää käyttämättä. Vielä vihkot ovat tyhjiä, mutta ainakin yhdestä teen blogiseurantavihkon mukaillen Frutti Di Mutsi -tyyliä. Hyviä vinkkejä bloggaamiseen ja postausten tekoon löytyy myös Kivempi-blogista (esim. miksi kannattaa kirjoittaa ideat paperille), jotka löytyvät myös nopeasti ja vaivattomasti blogin Pinterest-taululta. Kannattaa tutustua, niin minä ainakin aion tulevan vuoden aikana tehdä!

teemapostaushaaste_alku_ajaston_project365_maaritse

Lisäksi toisesta vihkosta, jossa on noin kolmen kuukauden viikkoaukemat, teen ruokapäiväkirjan, koska monien yliherkkyyksien, ruokarajoitteiden vuoksi ruokaa pitää aina laittaa ajatuksella, vaikkei jaksaisikaan. Vihkoa täyttämällä helpotan siis tulevaa arkeani, kun kolmen kuukauden päästä voin hyödyntää valmiit suunnitelmat. Eikö olekin nerokas idea? Miksiköhän en ollut hoksannut tätä aikaisemmin…

teemapostaushaaste_alku_weeklyvihko_tn_maaritse

Kolmannen vihkon ajattelin Ajasto-kalenteristani huolimatta pyhittää käsitöille: kalenteriin olen kirjoittanut ideoita, mutta vihkoon tekisin muistiinpanoja, kuinka ideat muuttuvat todeksi. Siihen vihkoon ajattelin ottaa mallia täältä, Ideoiblogista, kuinka hallita käsityöprojekteja. Siellä on siis projektimalli kaikkien vapaasti tulostettavissa ja käytettävissä. Sekin vaikutti oikein hyvältä,  että vink! vink!. 🙂

teemapostaushaaste_alku_tn_sivusta_maaritse

Yhtäakaisesti kun iloitsen kaikkesta tästä tavarasta, olen hieman huvittunut, sillä pari viikkoa sitten sattumalta näin somessa jonkun yritysvalmentajan toteavan myynnin lisäämisestä, etteivät ihmiset halua ostaa tavaraa vaan paremman mielikuvan itsestään. Eli toisin sanoen, näillä hankinnoilla ehkä ajattelen olevani parempi ajankäyttäjä kuin olenkaan. 😉 No, loppuvuodesta näkee, että oliko nämä vain suuri suunnitelmia vai toteutuiko oikeasti… Toistaiseksi illuusioni on ainakin vielä pitänyt, tosin muutaman särön kera, mutta pitänyt kuitenkin. 😀 😀


Tällä postauksella osallistun Kahden talon väkeä -blogin teemapostaushaasteeseen. Käyhän kurkkaamassa, mistä siinä on kyse! 

Maskotti

Nämä kuvat olen ottanut lähes päivälleen kaksi vuotta sitten ja ne tulivat mieleeni, kun pähkäilin tämän viikon MakroTex-kuvahaasteen teemaa maskotti.

makrotex_maskotti_maatuskat_maaritse

Maatuskat eivät kyllä ole varsinaisesti maskotteja, mutta kuitenkin mielestäni sellaisia hyvänmielen tuojia. Sehän taitaa olla yksi maskotin kriteeri, minkä nämä suukkosuutkin heittämällä täyttää.

makrotex_maskotti_maatuska_maaritse

Vaikka näistä kuvista on jo pari vuotta, olin tuolloin juuri ostanut ensimmäisen järkkärini, ja siksi muistan, kuinka silitin huolella taustakankaat ja asettelin puunuket tarkoin miettien, mistä valo tulee ja kuinka se heijastuu lakatusta pinnasta. Ja otin kuvan ja korjasin, ja uuden ja toisenkin…

Vuoden vaihteessa pohdin, että tuollainen  ote, rauha ja harkitsevaisuus sekä sinnikkyys ja oivaltavuus, on ollut jo hetken kadoksissa: nykyisin kiireessä usein sohlaan jotain sinne päin.

makrotex_maskotti_maatuskoja_maaritse

Toki arkeni on muuttunut tässä välissä, ja se näkyy kiireenä harrastuksissakin, mutta silti yhdeksi suurimmaksi syyksi luulen kuitenkin liiallisen somettamiseni: se vie huomaamatta hyvin paljon aikaa ja tekee levottomaksi. Levotonta mieltä puolestaan ei kiinnosta mikään rauhallinen ja luovuus taas saa polttoaineensa siitä, että mielellä on aikaa päämäärättömästi vaeltaa…

makrotex_maskotti_keltaiset_maatuskat_maaritse

Vuoden vaihteessa päätinkin, että vähennän netissä roikkumista ainakin iltaisin. Lisäksi ajattelin pitää vuoden aikana muutaman blogitauon, vaikka niin kovin pidänkin tästä blogikodistani, arkirutiinien pakopaikaista. Silti se voisi tehdä hyvää, sillä loppuvuodesta huomasin pientä turnausväsymystä.

Voihan olla, etten malta, mutta alustavasti ajattelin, että hyviä tauonpaikkoja voisi olla esim. touko- ja elokuu, sillä ne olivat viime vuoden aikana postaustahdilta hiljaisimmat kuukauteni. Tosin joulukuukin voisi olla hyvä, koska minun jouluuni ei sisälly sen suurempia askarteluja eikä kokkailujakaan, vaan enemminkin lepoa ja rauhaa. Joulusta minulle ei ole siis oikein mitään sanottavaa, joten silloinhan taitaa parempi olla hiljaa. 🙂

makrotex_maskotti_pienin_maatuska_maaritse

Miten sinä rajoitat liiallista somettamista ja pidät blogiväsymyksen loitommalla? 


Pieni Lintu -blogin MakroTex-haasteen kaikki maskotit voit käydä katsomassa täältä, klik

Joulurauha

Nyt saa joulu tulla, kun kuusikin on seinään teipattu (heh, tänä vuonna meni ajatuksen kanssa peräti ihan suoraan ) …

washiteippikuusi_maaritse

pillikranssi_joulutahtena_maaritse

ja puhdas liina vaihdettu sekä

finlayson_kestit_maaritse

viimeiset koristeet ja valot laitettu.

petteri_punakuono_koru_maaritse

Rauhaisaa joulunaikaa kaikille!

jouluenkeli_maaritse

Kuva päivässä -projekti

Heinäkuussa 2016 aloitin 365 erilaista päivää- projektini eli halusin ottaa Instagramiin vuoden ajan kuvan päivässä. Tavoitteenani oli näin opetella ottamaan kuvia uudella järkkärilläni. Täysin putkeen kuvien ottaminen ei onnistunut, mutta pienen tauon kautta sain projektini valmiiksi yhtä aikaan blogini täyttäessä vuoden (ensimmäisestä blogivuodesta ja siihen liittyvästä käsityöhaasteesta postasinkin jo kuun alussa). Kaikki kuvat löytyvät Instagramista @maaritseblogi


Aluksi otin kuvia itsekseni, ja se olikin helppoa kamerakammostani huolimatta, koska kesäaikaan kuvauskohteita löytyi vaivatta jo omasta pihapiiristä. Syksyyn mennesssä aiheet alkoivat kuitenkin loppumaan. Sattumalta Instagramista löysin tuolloin fms-yhteisön, joka liittyy Fat Mum Slim– blogin kuva päivässä- valokuvaushaasteeseen. Innostuin siitä niin, että jatkoin projektiani yhdessä muiden kanssa.

linnut

 

Puolivälin vaikeudet

Vaikka sanalistat koukuttivat nopeasti, lokakuusta lähtien kuvien ottaminen muuttui vuoristoradaksi, koska aika ei riittänyt kaikkeen. En olisi kuitenkaan halunnut luovuttaa, joten kävin lähes koko ajan painia itseni kanssa, mitä tehdä.

Helmikuussa kuvien ottamisesta tuli kuitenkin liian raskasta: se häiritsi yllättävän paljon keskittymistäni, koska jo pelkkä ajatus kuvasta, kunkin päivän teemasta ja sen toteuttamisesta, pyöri usein alintajunnassa painolastina, mikä keveni vasta, kun kuva oli otettu ja Instagramiin laitettu. Eivätkä kuvatkaan enää kaksisia olleet, joten kiireessä en enää oppinut mitään, vaan räpsin kuvan sieltä sun täältä pysyäkseni vain haasteessa mukana.

 

Voiko 365-projektissa onnistua?

Alkukesästä jatkoin kuvaamista ja tauon jälkeen se tuntui taas mukavalta. Kesä meni kuten ensimmäinenkin eli leppoisasti, ja vihdoin nyt syksyllä kaikki 365 kuvaa on otettu.

Vuoden kuvausputki ei kuitenkaan onnistunut, ja se hieman harmittaa. Toisaalta ajatus sen onnistumisesta muun elämän ohessa, tuntuu ihan mahdottomalta. Mutta ehkä vielä joskus kokemuksestani viisastuneena voisin onnistuakin. Esimerkiksi:

  • Huomasin, että kuvausrytmissä pysymistä usein auttoi se, että otin päivän kuvan edellisenä päivän valmiiksi. Välillä käytin kyllä vanhempiakin kuvia, mutta pyrin ottamaan ne aina joko samana tai edellisenä päivänä.
  • Jossain vaiheessa ymmärsin tallentaa kuukauden sanalistan puhelimen taustakuvaksi, joten sen löysi tarpeen mukaan vaivatta.
  • Ahdistuin alussa, koska pidin kuvien laadun suhteen rimaa liian korkealla, mutta eihän aina voi onnistua. Ei varsinkaan koko vuotta putkeen!
  • Pelkällä järkkärillä päivittäin kuvaaminen on ihan liian vaivalloista, joten kännykän käyttö olisi ehdotonta. Eli note to myself, että seuraavaa puhelinta ostaessa pitää kiinnittää huomiota kameran ominaisuuksiin. Nykyisessäni on niin huono kamera, että sillä tulee yleensä kelvottoman suttuisia kuvia, joten siitä ei nyt ollut juurikaan apua.
  • Itsekseen kuvan pystyi ottamaan päivän mittaan ihan mistä ja milloin vaan. Mutta kaikella on puolensa ja puolensa… Vaikka valmiit sanalistat luovat omat paineensa kuvien ottamiseen, ihastuin niin fms-yhteisöön kuulumiseen, että suosittelen tällaisia valokuvaushaasteita lämpimästi. Niitä löytyykin Instagramista joka lähtöön, ja niihin voi kukin osallistua omien aikataulujensa mukaan: aina satunnaisista päivistä kuukausiin, jopa vuosiin saakka.

auringonlasku

 

 Epäonnistumisesta onnistumiseen

Saavutinko sitten alkuperäisen tavoitteeni eli opinko ottamaan kuvia järkkärillä? Harmikseni en, koska usein kiireessä otin kuvia automaattiasetuksilla, jotta saisin vain päivän kuvan aikaiseksi. Jotta olisin oppinut, olisi minun pitänyt raivata aikataulujani eli esim. luopua käsitöistä, enkä siihen ollut valmis.

Matkan varrella kävi siis niin, että haasteeseen osallistumisesta tuli vähitellen ja huomaamattomasti päätavoite siinä missä alkuperäinen tavoitteeni puolestaan hälveni ja lopulta katosi mielestäni kokonaan. En kuitenkaan ottanut 365:ttä kuvaa turhaan, sillä:

  • Seuraamalla muiden kuvia, sain monia ideoita ja ajatuksia sommittelusta sekä siitä, mitä haluan oppia.
  • Projekti oli kuin jatkuva ympäristöopin tunti. Esimerkiksi tulin selkeästi tietoisemmaksi mm. vuorokauden pituudesta (koska piti kytätä auringonlaskuja ja -nousuja ) sekä vuoden kulusta niin meillä Suomessa kuin muualla. Tunnistan nykyisin myös enemmän eri lintulajeja kuin aikaisemmin.
  • Haastoin itseäni käymään vähän siellä sun täällä ja tekemään vähän sitä sun tätä.   😊
  • Opin joitakin valokuvauskäsitteitä, kuten negative space ja composition. Mitä ne suomeksi olisivat, en osaa sanoa.  🙈 Alla on kuitenkin composition-kuvani, joka valittiin kaikista kuvista (joita oli sinä päivänä lähes 2 000) Fab Four -nelikköön eli kolmen muun kuvan kanssa yhdeksi teeman parhaimmista!

auringonlasku_july_2017

En siis saavuttanut sitä, mitä alunperin tavoittelin, mutta monta muuta asiaa kylläkin. Nyt on kuitenkin aika pitää taukoa valokuvaushaasteista, ja keskittyä enemmän laatuun kuin määrään kuvien ottamisessa. Jospa siten se alkuperäinenkin tavoite tulisi saavutettua!

Joko sinä olet osallistunut johonkin valokuvaushaasteiseen?