Muistoja vuodelta 2017

Piti vähän hengähtää, mutta täällä taas ollaan, ja on viikottaisen MakroTexhaasteen aika. Teemana tällä erää on melko kliseemäisesti, mutta tässä vaiheessa vuotta täysin oikeutetusti, vuoden 2017 muistelu. Loppuviikosta postaan enemmän kuluneen vuoden käsitöistä ja valokuvista sekä ensi vuoden suunnitelmista, mutta ensin vuorossa ovat muistot tästä Pieni Lintu -blogin valokuvaushaasteesta, josta innostuin kolmisen kuukautta sitten.

Muutamasta vanhasta kuvasta huolimatta, osallistuin haasteeseen yleensä uusilla kuvilla, joista poimin tähän omat suosikkini.

Lokakuu

syksy_aroniapensas

marja-aronian_marjoja

Tarpeeton

makrotex_tarpeeton_linnunpönttö_syksy

markotexhaaste_tarpeeton_paaskysenpesa_syksy

Viivat

syksy_ensihalla

markotexhaaste_viivat_kuurainen_oksa

Marraskuu

makrotex_marraskuu_maaritse_hiekkapolku

makrotex_marraskuu_maaritse_torvijakala

Aion ottaa osaa MakroTex-haasteeseen ensi vuonnakin, sillä viikottaisen teeman pähkäily piristää mukavasti harmaan arjen keskellä. Olennainen osa haastetta on myös muiden kuvien seuraaminen, kuinka kukin on teeman toteuttanutkaan. Kaikesta tästä on tullut todellinen arjen suola, ja nyt on aika kiittää lämpimästi haasteen järjestäjää, Pieni Lintu -blogia sekä muita haasteeseen osallistuneita ja kaikkia muitakin blogiani seuranneita.

Vierailijoita blogissani on ollutkin viime kuukausina paljon, ja erityisen otettu olen ollut runsaista komenteistanne! Kiitos kaunis!♥ Loppuviikosta postaan siis blogivuodestani vielä tarkemmin ja ensi vuonna, viikon päästä jälleen valokuvahaasteesta (tuolloin teemana on talven ihmemaa). Sillä välin, käyhän katsomassa muidenkin muistoja täältä, klik. Nähdään taas! 🙂

Joulurauha

Nyt saa joulu tulla, kun kuusikin on seinään teipattu (heh, tänä vuonna meni ajatuksen kanssa peräti ihan suoraan ) …

washiteippikuusi_maaritse

pillikranssi_joulutahtena_maaritse

ja puhdas liina vaihdettu sekä

finlayson_kestit_maaritse

viimeiset koristeet ja valot laitettu.

petteri_punakuono_koru_maaritse

Rauhaisaa joulunaikaa kaikille!

jouluenkeli_maaritse

Joulukuun valot

Pieni Lintu -blogin MakroTex-kuvahaasteen teemana on joulukuu. Teema kestää tällä kertaa useamman viikon ajan, aina jouluun saakka, joten tästä aiheesta postaan ainakin ensi viikolla vielä uudemman kerran. Muiden joulukuisia kuvia voi ihastella täällä, klik.


Viime viikolla postasinkin, että en ole juurikaan kuvannut iltaisin. Eilen illalla lähdin sitä harjoittelemaan, ja se tuli tarpeeseen, sillä lähes kaikista kuvista tuli ylivalottuneita ja/tai epätarkkoja, koska en osannut ottaa huomioon kaikkia valonlähteitä: oli taivaalla mollottava kuu, erilaisia katu- ja jouluvaloja sekä ulkotulia.

makrotex_joulukuu_maaritse_kuu

makrotex_joulukuu_maaritse_kuu_vanhassa_kaupungissa

makrotex_joulukuu_maaritse_kirkonmuuri

Lisäksi oli myös sinistä valoa Suomen syntymäpäivän kunniaksi.

makrotex_joulukuu_maaritse_pekkatori

makrotex_joulukuu_maaritse_sininen_kirkko

makrotex_joulukuu_maaritse_siniset_kirkonovet

Harjoittelua tuleekin lisätä, muttei tänään, koska on juhlan aika!

Hyvää itsenäisyyspäivää! 

💙 

Ilta

Viime perjantaina kaaduin töissä, minkä vuoksi osallistun tämän viikon MakroTex-haasteeseen vanhoilla kuvilla, sillä toipilaana, kivuista kankeana, minusta ei ole ollut kuvaajaksi eikä käsitöiden tekijäksikään. Viikonloppuna yritin kuitenkin hieman siivota valokuvatiedostojani, koska tekemättömyys ahdistaa. Varsinkin näin joulun aikana, kun tekemistä olisi niin kotona kuin töissä, tuntuu kamalalta vain makoilla sohvalla.

Pieni Lintu -blogissa tämän viikon valokuvahaasteen teemana on siis ilta. Oletin, että minulla olisi paljon iltakuvia, mutta yllätyksekseni huomasin, että lähes kaikki kuvani ovat aamu- ja päiväsaikaan otettuja. Ainoat iltakuvani ovat kesäiset auringonlaskut.  


Hetken mietiskelyn jälkeen tajusin, etteivät nämäkään taida olla iltakuvia, vaan yöllä otettuja. Höh, enpä ollut aikaisemmin ajatellutkaan, että määrittelen vuorokauden ajat vuodenaikojen mukaan: talvella ilta alkaa pimeän tullen ja loppuu yhdeksän-kymmenen aikaan (jep, olen illan torkku), mutta kesällä ilta-aika on lähempänä auringonlaskua. Eikä se oikeastaan muutu yöksi missään vaiheessa, vaan saattaa jatkua jopa aamuun asti… 😊

Nämä kuvat ovat siis otettu jo aikaisemmin tutuksi tulleella rannalla myöhään illalla. 😉 Eikä rantakuvat tule tähän loppumaan, sillä tämä on yksi lempipaikoistani. Merenrannassahan on aina oma taikansa, kuten näissäkin kuvissa: rannan vasemmalla puolella valkea kuu hohtaa sinertävällä taivaalla ja oikealla puolestaan auringonlasku värjää maiseman oranssiksi.

makrotex_ilta_auringonlasku_koskelopoikue

makrotex_ilta_auringonlasku_tahkokorva

Näistä kuvista huolimatta, valokuvien pikasiivous ei vähentänyt turhautumistani yhtään. Päinvastoin, ärsyynnyin vielä enemmän, kun huomaisin, että kone oli täynnä hätäisesti ja huolimattomasti otettuja kuvia: näyttää siltä, että olen mennyt siitä mistä aita on matalin, mikä heijastuu samoihin teemoihin jämähtämisenäkin. Siksi tein jo uuden vuoden lupauksen: kaaoksen sijaan jatkossa pitää olla systemaattisempi niin harjoittelun kuin kuvien järjestyksen yllä pitämisen  suhteen. Että tavoite on jo tiedossa, enää pitää miettiä keinot…

Miten on sinun laitasi, joko olet miettinyt lupauksia tulevalle uudelle vuodelle? Vai ajatteletko, että niitä on parempi olla tekemättä. Vai olenko minä hätähousu (heh, tämä ei ole edes ainut lupaus, mitä olen jo miettinyt…),  kun joulukin pitäisi ensin juhlia ennen uutta vuotta.

Kollaasi

Tuskin keneltäkään on mennyt ohi, että Tampereella oli viikonloppuna Suomen kädentaidot -messut. Alunperin messut eivät kiinnostaneet minua lainkaan, mutta erityisesti viime viikon loppua kohden, messuajankohdan lähestyessä, somessa kiihtyvä toitotus sai epäilemään, että voiko tässä pitää itseään vakavasti otettavana käsityöharrastajana, kun messut eivät juurikaan herätä minussa mitään mielenkiintoa. Hetkellisesti jopa mietin, että pitäisikö sinne sittenkin lähteä?

Messuille menemistä puolsi se, että olisi mukava jakaa muiden kässäilijöiden kanssa sama kokemus, nähdä ihan ite monen kangaskaupan valikoima tietokoneen näytön sijaan sekä kierrellä ja katsella erilaisia ideoita yms. Mutta olisinko nauttinut siitä monen kymmenen tuhannen muun kanssa yhtäaikaa?

En oikein usko, sillä väenpaljous ja tungos yleensä ahdistavat, tuoksuyliherkkyyteni tuomista vaikeuksista puhumattakaan. Mutta omakohtaisuudestani huolimatta, ilmiönähän messut ovat huikeat: messuväkeä oli viikonlopun aikana lähes 50 000. Ja osa, kuten minä, jäi vielä rannalle ruikuttamaan… 😉

Hurjasta messukiinnostuksesta on pääteltävissä, että yhä käsitöitä tehdään ja arvostetaan! Ja onneksi siellä oli monta bloggaria mukana, niin messufiilistely onnistuu kotikoneeltakin. Esim. Mehukekkerit-blogista löytyy postaus, johon on kivasti koottu vuoden hitit niidenkin katseltavaksi, jotka eivät mukaan päässeet.

Loppujen lopuksi some vaikuttikin minuun niin tehokkaasti, että kipinä joillekin pienemmille messuille menemiseen syntyi, mutta nyt, menneenä viikonloppuna, tyydyin kässäilemään omassa rauhassa kotona.

IMG_20171119_223151_278

Viime viikolla Kototeon Sanna teki Instagramissa gallupia, onko ideapoukkoilu ja monen työn yhtäaikainen tekeminen ok. Heh, on sanomattakin selvää, mitä mieltä minä olen. Kollaasissa on siis kaikki viikonlopun aikana aloitetut, kesken jääneet sekä valmiiksi tehdyt työt: kokosin pdf-kaavoja, ompelin mekkoja sekä villatakkiini nappeja, heiluttelin puikkoja ja suunnittelin joulukalenteria (omat postaukset näistä tulee myöhemmin).

Olen ollut joskus hyvin pedantti, että uutta ei saanut aloittaa ennen kuin entinen on valmis, mutta tuosta periaatteesta olen luopunut jo vuosia sitten. On paljon mukavampaa, kun on tekeillä monenlaisia käsitöitä, jotta on aina jotain, mitä jatkaa sen hetken mielialan ja tilanteen mukana. Esim. koulutuksiin osallistuessa ja automatkoille pitää olla riittävän yksinkertainen neuletyö, koska muuten en kykene kuuntelemaan tai tulee huono olo. Tai sitten kudon mitä sattuun, ja kotona pitää purkaa.

IMG_20171119_223151_280

Teen siis monenlaisia töitä yhtä aikaa sekä poukkoilen ideasta toiseen jo hajamielisyytenikin vuoksi. Esim. harmaaseen villatakkiini ostin napit jo pari viikkoa sitten, mutta kun en ehtinyt niitä heti ompelemaan, hukkasin ne. Ja näin teen ärsyttävän usein, että hyvissä ajoin hankkimani materiaalit ovat hukassa, ja siksi aloitan jotain muuta. No, nyt on uudet napit ostettu, takki viimeistelty ja itselle – jälleen kerran – luvattu, että jatkossa olen tarkkaavaisempi, mitä mihinkin jemmaan. 🙂

Millainen messuilija ja/tai käsityöharrastelija sinä olet?    


Pieni Lintu -blogin MakroTex-kuvahaasteen teemana tällä viikolla on kollaasi. Muiden kollaasit ovat klikkauksen päässä täällä