Simppeli syyspipo

Vuosien varralla on tullut neulottua monenlaisia pipoja, joista vain yksi on ollut musta. Sekin on aina hukassa, joten tein varalle toisen.

Varsin hyvän teinkin, nimittäin Nurjan Jaska-pipon.

Muutin kuitenkin päälaen kavennukset, jotta sain tuollaisen piipulan päälaelle. 🙂 Kavennukset tein samalla tavalla kuin aisempaan Törröpipooni (Suuri Käsityö -lehti 2/2020).

Mutta muutoin neuloin ohjeen mukaan kokoni mukaan (päänympärykseni on 56 cm). Lankana minulla on Filcolanan Arwetta ja puikot 2mm kaapelit. Lankaa meni vaivaiset 56 grammaa eli vähän matalamman, jos olisin tehnyt, olisin selvinnyt yhdellä kerällä. Tosin pipo tuntuu tosi hyvältä päässä kahdeksan sentin käänteellä, että en ole ihan varma, kannataisiko pipoa madaltaa.

Tykkään kovasti pipon raidotuksesta, mikä kierretystä joustinneuleesta tulee. Raidat taitavat viehättää tällä hetkellä muutenkin, sillä ompelin itselleni samettitrikoiset leggingsit. Ah, mikä yhdistelmä: pehmeä samettinen struktuuri ja musta väri. ♥ Trikoo on Myllymuksuilta.

Vielä pitäisi Uunimiehelle tikutella oma pipo, mutta kokonaan alkuperäisellä Jaskan ohjeella. Ensin neulon kuitenkin jotain muuta ja pidän tauon pipoiluista, sillä kierretty joustinneule sattuu usein oikeaan kyynärpäähän. Pipotauolla yritän siis olla pahentamatta tilannetta, ettei vaan käy niin, että tulee pitempi tauko kaikenkaikkiaan.

Kipeytyykö teillä muilla kädet neulomisen huumasta?


… jos toisenkin.

Viime postauksessa oli kesäkuussa ompelemiani vaatteita. Samalla teemalla jatkan myös tänään.

Yksi tavoite oli kesän aikana opetella vetoketjullisen hupparin ompelemista. Sen olin laittanut jo vuoden vaihteessa kesäiseen Make Nine -taulukkoonikin. Tosin taulukossa oli pinkin värinen trikoo, mutta en onnistunut löytämään siihen sopivaa vetoketjua. Siksi vaihdoin kankaan mustan joustocollegeen.

Joustocollegetakin kaava on PaaPiin kaavakirjasta malli nimeltään Nummi. Ompelin sen muutoin ohjeen mukaan, mutta lisäsin hieman kädentien resoreiden korkeutta ja ompelin niihin peukalonreiät.

Koon valitisin mittataulukon mukaan ja sopiva tuli: tässä on tilaa hartioillenikin, vaikka aikaisemmin testaamani yläosa, Putous, samasta kirjasta jäi hieman naftiksi. Värikin on oikein hyvä, mustahan käy kaikkeen, mutta harmittavasti joudun toteamaan, ettei vetoketjun ompelu näin ensikertalaisena onnistunut ihan kuin strömsössä. Eli harjoittelut jatkuu. 🙂

Kesällä tuli tarve myös leggingseille, joissa on taskut. Tätä tarvetta varten testasin Unemallisen Unelma-kaavaa. Kaavatestaukseen käytin samaa mustaa joustocollegea, mistä tein Nummi-takin, mutta myös lisäksi Ommelkuplan neonväristä Luovus-joustocollegea.

Näistä tuli hauskat. Harmittavasti kuvaaminen ei ollut hauskaa: en saanut värejä toistumaan niin kuin pitäisi, vaikka kuinka varjossa olin. Luovus-kankaan ihanuuden näet paremmin täältä, postauksesta, jossa esittelen siitä aikaisemmin tekemäni tunikan.

Toinen Make Nine -haasteen ompelus oli tämä pitempi Kiila-tunika (Nosh-kaava SK 9/2017). Kokeilin saisinko aikaiseksi samannäköistä pitempää mekkosta, mitä Noshilla on nykyisin myynnissä. Trikoo on Dreamcircuksen eli Ehdan Kiurut.

Reippaasta kankaasta huolimatta en oikein onnistunut, vaan fiilis on hippasen liian yöpaitamainen. Mekkomaisempi tyyli olisi tullut, kun olisin pidentänyt helmaa vielä enemmän, kunnolla midi-mittaan. Nyt taisin lisätä vain 14 senttimetriä.

Pidemmän helman myötä myös halkiot olisi olleet pidemmät ja muutenkin niitä olisi voinut syventää, aloittaa hieman aikaisemmin.

Tätä tunikaa joutuu siis makustelemaan, mitä sille teen. Vai teenkö mitään… Mutta on ainakin siitisti ommeltu halkioita myöten.

Pääntienkin huolittelin trikoon hulpiossa olevilla merkinnöillä, niin pesumerkinnät ja kankaan alkuperä ovat tallessa. 🙂


Ompeluvinkit:

  • Halkioden vinojen kulmien ompeluohjeen löydät esimerkiksi täältä, Hääräämö-blogista.
  • Pääntien huolitteluohje löytyy puolestaan HommaHuone-blogista. Kyseisen blogin Instagramista löytyy myös ohjevideo, kuinka ommella peukunpaikat resoriin. Se näytti sujuvammalta tavalta, mitä itse käytin eli Lynn-hupparin ohjeen mukaista. Se löytyy puolestaan täältä, klik (noin kohdasta 17:17).

Yksiväristen haasteet

Vuoden alussa päätin ommella enemmän yksivärisiä, koska huomasin herkästi sortuvani toinen toistaan ihanampiin kuoseihin. Ne menettivät kuitenkin melko nopeasti viehätyksensä eivätkä useinkaan sopineet toinen toisiinsa, joten jatkossa halusin enemmän yksivärisiä. Ajattelin myös ottavani paremmin huomioon minulle sopivat talvityypin värit.

maaritse_naisten_vaatteita_ompelemalla

Mutta voi pyhä yksinkertaisuus! Kuoseista siirtyminen yksivärisiin ei ollutkaan niin helppoa. Ensinnäkin ne tuntuvat usein niin valjuilta, että herksti tekee mieli lisätä niihin jotain, sotkea se yksivärisyys ja yksinkertaisuus.

maaritse_yhteensopivat_itse_tehdyt_vaatteet

Tähänkin siniseen Birdy-tunikaan meinasin kirjoa hopeanharmaita kimalaisia olkapäille, mutta maltoin mieleni ja annoin olla, jotta yhdisteltävyys säilyisi paremmin. Tosin eivät ne tuolta Namedin Esme-neuletakin alta näkyisikään, minkä alle tunika on tarkoitettu.

maaritse_itse_ommeltu_tunika

Tämä on kolmas Birdy-tunika: kaksi ensimmäistä tein joustocollegesta ja tämä on trikoota. Jämäkämpi joustocollege toimii tässä tunikassa mielestäni paremmin kuin notkampi trikoo, koska nyt lepakkohihainen tunika ei oikein pysy mallissaan vaan valuu timanttimekon lailla lantiolle. Luulen, että tämäkään ei tulisi esille niin kuviollisesta trikoosta tehtynä, mutta yksivärisyys korostaa tunikan väljyyttä.

maaritse_ompelublogi_naisten_vaatteet

Siinä missä kuviot saattavat harhauttaa silmää ja peittää vaateen epäedullisia kohtia, peittävät ne myös huonoja tikkejä. Yksivärisissä vaatteissa viimeistelyt (kuten myös lika ja rypyt) näkyvät minusta siis selvemmin kuin kuosillisissa, joten ne pitää tehdä huolellisemmin.

maaritse_merinovillainen_neuletakki

Periksi en aio kuitenkaan antaa: jos tämä onkin vain tottumuskysymys, niin silloinhan vain pitää pitää enemmän ei-kuosillisia vaatteita sekä opetella näkemään, millaisiin malleihen ne sopivat parhaiten. Ja onhan tämäkin sininen hyvin kaunis sininen. Se on Kangaskapinan trikoota värissä Sargasso Sea, mikä yllätyksekseni sopi täydellisesti Mereenin merinoon, mistä olin aikaisemmin ommellut Esme-neuletakin. Tiesin tuon sinisen sopivan myös minulle, koska tilasin sen Kangaskapinalta aikaisemmin ostamani vuodenaika-värikartan mukaan.

maaritse_usva_leggingsit_trikoosta

Eikä käy kieltäminen, etteikö tunika sopisi vähän tämän ja tuon kanssa. Esimerkiksi runsaita kuosivarastojani tuhosin ompelemalla myös kolmet leggingsit eri tunikoille kaveriksi (talvipakkasia odottamaan, koska toimivat hyvin arjessani niin sisällä kun ulos lähtiessä toppahousujen alla), joista ainakin Nappinjan Ruudut ja Vimman Mystical Flowers -kuosit sopivat sen kanssa. Kokeilin myös neuleen vaihtamista, niin halutessani voin Esmen vaihtaa paksumpaan Ruusutarhurit-neuletakkiin eli yhdisteltävyydessä jokseenkin onnistuin.

maaritse_birdy_tunika_esme_cardigan_usva_leggingsit

Kumpia sinä ompelet ja/tai pidät mielummin – kuosikankaita vai yksivärisiä vai osaatko sekoitella niitä taitavasti keskenään?

maaritse_birdy_tunika_esme_cardigan

Saa mitä sattuu tulemaan…

Kun itse tekee, saa mitä haluaa. Tällä kertaa halusin sitten leggingsit, joiden toinen lahje on nyrjähtänyt nurin kurin sekä…

maaritse_vimman_fisuista_leggingsit

tunikan, missä on taskut polvissa.

maaritse_patterns_for_freestylers_birdy

No joo, vähän liioittelin, mutta taskut ovat joka tapauksessa hippasen liian alhaalla. Eikä niissä välttämättä pysy muuta kuin nyrkit, koska taskun suu avautuu tuossa kohdin jotenkin alasuin, joten tavarat saattavat tippua matkan varrelle.

maaritse_ompelublogi

Ironista on, että kerrankin muistin ommella tunikaan ompelumerkin, joita olen vuoden vaihteessa ostanut. Merkki ei nyt vaan oikein vastaa todellisuutta. Tekstikin näkyy taaksepäin.

Tai sitten tuo merkki osui kohdalleen täydellisesti, sillä syksy on ollut melko vauhdikas: näinhän se usein kiireessä menee, että ajatus on hyvä ja touhua paljon, mutta siltikään ihan maaliin ei mene. Ajatella, mitä syntyisi, jos oikein keskittyisi. 😉 😀

maaritse_lepakkohihainen_birdy

Kaavat sinällään olivat toimivat: tunika on Hellinin kaavakirjan lepakkohihainen Birdy ja leggingsit tein Puuhakaspajan Usva-treenihousujen kaavalla. Hellinin kaavaan lisäsin vaan taskut ja leggingsien kaavaan hieman reilummat saumanvarat, mitä oli lycrasta ompelemissani ja hyvät tuli. Erityisesti tykkään siitä, että lahje on istuva, tarpeeksi kapea, ihan nilkkaan asti.

maaritse_tunika_ja_leggingsit_naiselle

maaritse_hellinin_kaavakirjasta_birdy_tunika

Myös värit menivät nappiin, sillä mustahan on aina musta.  ♥ Tunikan joustocollege on Kangaskapinalta ja leggingsit ovat hyvin kaapissa hillottuja Vimman Fisuja.

maaritse_perusompelua_tunika_leggingsit

Että tuli taas kokemusta! 😀 Mites teillä muilla ovat käsityöt sujuneet?