Kun muut ovat innoissaan kevään aurinkoisista päivistä, minä kiroan sokaistumista ja päänsärkyä, mikä tulee yhtäkkisestä kirkkaudesta. Ja ärsyttää kaikki pöly ja muu sotku, mikä tulee näkyviin.
Tällaisena pimeyden lapsena kiitänkin, että sälekaihtimet ovat keksitty, niin ei tarvitse joka päivä murjottaa 😉 . Ja toisaalta eihän tuo aurinko joka päivä paista, vaan välillä sataa vettä tai märkkiä rättejä taivaan täydeltä… Voihan rospuutto, kunpa olisit ohi jo!
Onhan keväässä toki hyviäkin puolia: lisääntynyt valo piristää, ja se keveys alkaa näkymään värivalinnoissakin. Hiihtolomalla valmiiksi leikatut tummat kankaat saivatkin odottaa, sillä niiden sijaan Ommellisen joustocollege, Babushka Roses (väri kevät) veti puoleensa.
Mielestäni tämä kangas on kaunis kuin mikä! Se oli ensimmäinen tilaukseni Ommelliselta, mutta laadun vuoksi ei varmastikaan viimeinen. Tuoksuyliherkkänä olin tyytyväinen myös siihen, että kangas oli tuoksuton jo ennen esipesua, joten pystyin alusta lähtien, heti postista sen kotiin haettua, ihastelemaan sitä ilman oireita.
Olin päättänyt tehdä tästä kankaasta jonkin kesävaatteen, mutta lopen kyllästyneenä synkkiin vaatteisiini, leikkelin siitä puseron jo nyt pidettäväksi. Tai huppari siitä alunperin piti tulla, mutta puseroksi jäi, koska en saanut huppua istumaan kunnolla.
Nyt on kirjaimellisesti kevättä rinnassa, ja sitä kyllä tarvinkin, jotta jaksan odottaa, että kevät loppuisi ja vihdoinkin alkaisi KESÄ!
♥
Vuosi väritepiaa-haasteen mukaan maaliskuun värini on vihreä. Tarkemmin haasteesta voit lukea Sirpukan solmuissa-blogista ja minun osallisuudestani puolestaan täältä, klik.
