Olen mukana Vuosi väriterapiaa-haasteessa, jossa kuukausittain tulee tehdä jokin työ ennalta sovitun värin mukaan. Värilistani sekä aikaisemmat haastetyöni löydät täältä, klik.
Ensimmäinen vihreä työni on Namedin Talvikki. Pdf oli helppo ja nopea koota, mutta kokovalintani meni ihan metsään, ja puserosta tuli aivan liian suuri.
Pienentämisen suhteen oli taidot loppua kesken, koska ylimääräistä kangasta oli niin paljon, ja toisaalta tietty rentous kuuluu tämän puseron henkeen. Sen säilyttäminen ja yhtäaikainen pienentäminen ei siis ollut minulle helppoa, mutta lopputuloksesta, minun versiostani, tuli ihan ok.
Korkea kaulus laskoksineen on kyllä kiva ja väri on ihan loistava!
Juuri tämä vihreä oli yksi lempiväreistäni parikymppisenä, ja pidin sitä silloin kyllästymiseen asti. Kahdenkymmenen vuoden tauko on tehnyt tehtävänsä ja jälleen sitä taas sietää.
Muitakin vihreitä töitä on mielessä, mutta ne saavat hetken odottaa, sillä ajattelin tämän hiihtolomaviikon hyödyntää piirtämällä kaavoja ja leikkaamalla kankaita valmiiksi. Arki-iltoina voin sitten istua suoraan koneelle ilman noita tuiki tärkeitä, mutta niin tappavan tylsiä ompeluvaiheita, eikä ompelu takkua ainakaan niiden vuoksi.
Näin homma etenee, ja kangasvarastot tyhjenee. Ainakin luulen niin, vaikka täytyykin tunnustaa – repsahdin, ja tilasin kangasta… Mutta eihän noita kukkia voi vastustaa, eihän 😀 ?
