Kevättä rinnassa

Kun muut ovat innoissaan kevään aurinkoisista päivistä, minä kiroan sokaistumista ja päänsärkyä, mikä tulee yhtäkkisestä kirkkaudesta. Ja ärsyttää kaikki pöly ja muu sotku, mikä tulee näkyviin.

kaihtimiet

Tällaisena pimeyden lapsena kiitänkin, että sälekaihtimet ovat keksitty, niin ei tarvitse joka päivä murjottaa 😉 . Ja toisaalta eihän tuo aurinko joka päivä paista, vaan välillä sataa vettä tai märkkiä rättejä taivaan täydeltä… Voihan  rospuutto, kunpa olisit ohi jo!

Onhan keväässä toki hyviäkin puolia: lisääntynyt valo piristää, ja se keveys alkaa näkymään värivalinnoissakin. Hiihtolomalla valmiiksi leikatut tummat kankaat saivatkin odottaa, sillä niiden sijaan Ommellisen joustocollege, Babushka Roses (väri kevät) veti puoleensa.

babushka

Mielestäni tämä kangas on kaunis kuin mikä! Se oli ensimmäinen tilaukseni Ommelliselta, mutta laadun vuoksi ei varmastikaan viimeinen. Tuoksuyliherkkänä olin tyytyväinen myös siihen, että kangas oli tuoksuton jo ennen esipesua, joten pystyin alusta lähtien, heti postista sen kotiin haettua, ihastelemaan sitä ilman oireita.

Olin päättänyt tehdä tästä kankaasta jonkin kesävaatteen, mutta lopen kyllästyneenä synkkiin vaatteisiini, leikkelin siitä puseron jo nyt pidettäväksi. Tai huppari siitä alunperin piti tulla, mutta puseroksi jäi, koska en saanut huppua istumaan kunnolla.

kevättärinnassa3

babushkaa

kevättärinnassa

Nyt on kirjaimellisesti kevättä rinnassa, ja sitä kyllä tarvinkin, jotta jaksan odottaa, että kevät loppuisi ja vihdoinkin alkaisi KESÄ!

kevättrinnassa2


Vuosi väritepiaa-haasteen mukaan maaliskuun värini on vihreä. Tarkemmin haasteesta voit lukea Sirpukan solmuissa-blogista ja minun osallisuudestani puolestaan täältä, klik.

Vihreä maaliskuu

Olen mukana Vuosi väriterapiaa-haasteessa, jossa kuukausittain tulee tehdä jokin työ ennalta sovitun värin mukaan. Värilistani sekä aikaisemmat haastetyöni löydät täältä, klik

Ensimmäinen vihreä työni on Namedin Talvikki. Pdf oli helppo ja nopea koota, mutta kokovalintani meni ihan metsään, ja puserosta tuli aivan liian suuri.

Pienentämisen suhteen oli taidot loppua kesken, koska ylimääräistä kangasta oli niin paljon, ja toisaalta tietty rentous kuuluu tämän puseron henkeen. Sen säilyttäminen ja yhtäaikainen pienentäminen ei siis ollut minulle helppoa, mutta lopputuloksesta, minun versiostani, tuli ihan ok. 

talvikki1

Korkea kaulus laskoksineen on kyllä kiva ja väri on ihan loistava!

talvikki4

talvikki2

Juuri tämä vihreä oli yksi lempiväreistäni parikymppisenä, ja pidin sitä silloin kyllästymiseen asti. Kahdenkymmenen vuoden tauko on tehnyt tehtävänsä ja jälleen sitä taas sietää.

Muitakin vihreitä töitä on mielessä, mutta ne saavat hetken odottaa, sillä ajattelin tämän hiihtolomaviikon hyödyntää piirtämällä kaavoja ja leikkaamalla kankaita valmiiksi. Arki-iltoina voin sitten istua suoraan koneelle ilman noita tuiki tärkeitä, mutta niin tappavan tylsiä ompeluvaiheita, eikä ompelu takkua ainakaan niiden vuoksi.

kevätkankaat

Näin homma etenee, ja kangasvarastot tyhjenee. Ainakin luulen niin, vaikka täytyykin tunnustaa – repsahdin, ja tilasin kangasta… Mutta eihän noita kukkia voi vastustaa, eihän 😀 ?

Hiomaton timantti

Miten ne jutut epäonnistuneista käsitöistä menikään, että kuinka niistä oppii, tulee paremmaksi ihmiseksi? Joskus semmoisesta olen lukenut, mutta nyt ei just tule mieleen, mikä hopeareunus epäonnistumiseen olikaan kätketty… Nyt ei siis ole mitenkään jalo ja ylevä olo. Juu ei, sillä tämä ompeluprojekti jäi kutakuinkin Instagramissa nähdyn prosessikaavion neljänteen kohtaan.

screenshot_2017-01-07-13-24-57

Yritin ommella Sew Scoundrelin ohjeiden mukaan timantin puserooni. Tutoriaali oli selkeä, ja onnistuinkin timantin piirtämisessä (tosin liian ylös) ja kankaan leikkaamisessa, mutta ompelu olikin sitten eri juttu.

timanttipaita

No, tulipa kokemusta. Muokkasin timantin vielä uuteen hupparikaavaan, joka ei päälleni oikein istunutkaan: etuosa oli liian leveä ja olkasaumat puolestaan liian kapeat, joten kaavakaan ei taida päästä jatkoon.

timanttisweater

Toisaalta harvoin olen heti ensimmäisen kokeilun jälkeen luovuttanut, että saa nyt nähdä. Vähänhän tuo jäi kyllä kaivelemaan, että asettuisiko olkasaumat paremmin, kun pääntielle ompelisi kaavan mukaisen hupun ja etuosan leveys tekemällä sivusaumoihin kuuluvat taskut. Että muutinko kaavaa nyt sellaiseen suuntaan, mihin se ei taitu… Koska sitä en osaa arvioida vain kaavaa katsomalla, pitää varmaankin kokeilla 🙂 .

Mutta sitä ennen kaivan puikot esille, sillä nyt tarvitaan lohtuneulontaa ♥.

Punainen helmikuu

Olen mukana Vuosi väriterapiaa-haasteessa, jossa kuukausittain tulee tehdä jokin työ ennalta sovitun värin mukaan. Värilistani sekä aikaisemmat haastetyöni löydät täältä, klik.  

Helmikuu on punainen, koska ostin joulun aikaan Verson Puodin punaista Paratiisin puutarha-joustofroteeta. Tuolloin en ehtinyt sitä kuitenkaan ompelemaan, mutta päätin ottaa sen työn alle heti, kun se olisi mahdollista. Näin siksi, että olen päättänyt muuttaa kangasvarastoni vaatteiksi ja ompeluhuoneeni varaston sijasta takaisin työtilaksi, joten kaappeihini ei enää yksikään kangas muuta asumaan.

puutarha2

Helmikuulla ja punaisella ei siis mielestäni ole mitään tekemistä toistensa kanssa, kuten ei minulla ja froteellakaan. Tai niin aikaisemmin ajattelin, sillä materiaalina frotee ei ole koskaan innostanut eikä kovin punainen värikään, mutta joulu sai sekoamaan. Punavalkoista kuosia oli siis saatava siitäkin huolimatta, että se oli mielestäni pyyhekangasta.

Kankaan saatuani, mieleeni siitä tuli kuitenkin enemmin juhannus kuin joulu. Siis sellaiset kesäillat, kun kaipaa suojaa päivän paahtuneelle iholle. Tai sateella, kun ilma nopeasti viilenee. Tai kylmän merituulen yllättäessä pyöräretkellä… Näin siis itseni kauniina kesäpäivänä viilettämässä farkkushorteissa ja tästä tehdyssä puserossa hiukset tuulessa hulmuten.

puutarha1

Lähdin toteuttamaan tuota mielikuvaa, ja mallina toimi vanha ostopusero. Minä onneton menin suoristamaan sivusaumoja hieman, minkä vuoksi puserosta tuli vähän säkkimäinen. Äh, ei siis mennyt kuin strömsössä, mutta en jaksanut enää purkaa, koska kavennuksen myötä myös taskuja olisi pitänyt muokata. Siinä vaiheessa olin jo päivän taistellut liian reilun pääntien kanssa, joten laitoin ratkojan laatikkoon ja tyydyin tähän.

puutarha3

Kangas on kuitenkin aivan ihana: tykkään mahdottoman paljon froteen elävästä ja hieman rouheasta pinnasta. Päällä se on kevyttä, ja ommellessa helppo käsitellä, että tämän työn myötä ainakin froteekammoni on voitettu!

puutarha4

Maaliskuu tulee olemaan punaisen vastaväri eli vihreä. Kaapistani löytyy ainakin havunvihreä joustocollege, josta pitäisi jotain taikoa, niin kaappini tyhjenisi taas vähän. Ja muutakin vailennusta olen suunnittelut, vaikka punaisia ei minulla tämän enempää olekaan. Kuukautta ei siis tarvitse seuraavaa postausta odottaa, vaan luulen palavaani asiaan jo ensi viikolla, koska raidallinen trikoo ja Bowline Sweater -kaava polttelee… Mukavaa viikonloppua kaikille!