Kävin lähes kymmenen vuotta sitten värianalyysissä, minkä mukaan olen talvi eli minulle sopivat juuri tämän hetkisen vuodenajan puhtaat, kylmät sekä huurteiset värit. Värianalyysi yllätti, koska olin luullut mustan sopivan vain harvoille ja valituille, mitä itse en haalean vaaleana olisi.
Vaaleudestani johtuen, olinkin luullut ruskean olevan minulle mustaa parempi väri. Se oli siis väärä luulo, koska kaikki lämpimät sävyt saavat minut näyttämään sairaanoloisen keltaiselta tai muuten vain huonovointiselta. Ruskeat, keltaiset sekä oranssit sävyt eivät siis ole minun juttu kylmää sitruunankeltaista lukuunottamatta.
Analyysissä käynnin jälkeen jätin kaikki lämpimät sävyt kauppaan enkä enää varonut mustan käyttöä lähellä kasvojakaan. En kuitenkaan ole kulkenut kaupoilla värikartta mukana, vaan luottaen omaan silmääni, että erotan lämpimät ja kylmät sävyt toisistaan. Mutta! Välillä kauppojen valot sotkevat väritutkani tietokoneennäytöstä puhumattakaan, mikä vaikuttaa eritoten kangasostoihin.
Huteja on siis tullut ja siksi olen päättänyt, etten esimerkiksi netistä enää osta mitään, mikä vähänkään viittaa oranssiin tai edes keltaiseen, sillä siitäkin juuri oikean sävyn löytäminen tuntuu olevan mahdotonta. Noihin väreihin liittyen nämä kaksi hutia (perhostrikoon pohjaväri on oikeasti kuvaa kellertevämpi) ovat toisaalta melko helppoja ottaa käyttöön, koska molemmissa on mustaa, joten ajattelin kuositella sellaisen yläosan, jossa jonkin mallinen musta kaistale tulisi lähimmäksi kasvoja heikentäen väärien värien heijasteita.
Näistä ruusuista puolestaan en ole varma sopivatko ne minulle vai eivät: vaaleamman pohja taitaa olla liian kirkas ja tummemman kukat väärän väriset, jolloin kankaan yleisilme muuttuu kokonaan. Näiden yhdistäminen johonkin minulle sopivampaan väriin ei ajatuksena jostain syystä nyt sytytä, joten taidan etäännyttää ne kasvoista kauemmaksi tekemällä niistä leggingsit.
Vaikeimmat hutiostokseni ovat nämä lintutrikoot, jotka ovat niin pois oikeasta, etten kykene tekemään näistä oikein mitään. Voisi ajatella, että niitähän voisi käyttää johonkin kaavakokeiluun.
Sitä kokeilinkin jo yhden hudin kohdalla ja lopputulos on se, että nyt minulla on sievä lämpimän violetin värinen pusero, jota en kykene pitämään edes yöpaitana. 🙂
Vuosien saatossa tietoisuus omista väristä on tehnyt minusta siis hyvin rantun värien käyttäjän ja värinatsismismiani on entuudestaan lisännyt pari vuotta siten puhjennut monikemikaaliyliherkkyys, minkä vuoksi en voi enää värjätä hiuksiani tummaksi, lähes mustaksi, kuten tapanani oli. Tumma hiusväri heikensi väärien värien vaikutusta, mutta nyt en tosiaan voi enää edes peitellä harmaantumistanikaan. Hiusvärini onkin tällä hetkellä täysi kaaos, sillä se yhdistelmä niin omaa ruskeata kuin harmaata sekä latvoissa olevia mustia värijämiä, jotka eivät sitkeistä yrityksistä huolimatta lähteneet, vaan haalistuivat vain kuparin väriseksi.
Värillä on siis entistä enemmän väliä, ja onneksi omiakin värejä kangaskaapistani löytyy. Aika paljonkin… 😀
Oletko sinä käynyt värianalyyissa tai kokemuksen kautta oppinut omat värisi? Vai onko värillä edes sinulle niin väliä?
Tällä postauksella osallistun Kahden talon väkeä -blogin teemapostaushaasteeseen, jossa tämän viikon teemana on talvi. Käyhän kurkkaamassa, mistä siinä on kyse!