”Pakolliset” joululahjat

Uudet alushousuthan ovat ikään kuin pakollinen joululahja. Näin on ainakin minut lapsuudenkodissani totutettu. 🙂

Pikkarikaavani on Make Bran Retro-malli, mikä olen hienosäätänyt jo muutama vuosi sitten itselle sopivaksi. Näitä olen väsännyt taas pitkin vuotta, kuten viime vuonnakin. Siltikään näiden tekemiseen ei tule oikein rutiinia enkä niin näiden väkertämisestä välitä, mutta onhan nämä hienoja! Ja jämätrikoista vielä. Se onkin se tärkein motiivi, että saan tilkkuja vähemmäksi. Muuten en varmaan näitä edes tekisi.

Yritän helpottaa aina tekemistä sillä, että teen sarjana aina yhden työvaiheen, niin sitten niitä on kerralla heti valmiina useammat. Tässä siis osa valmiiksi tulleista. Puolivalmiitakin jo löytyy jemmoista, sillä ei tuo tilkkukasa vaikuta itsekseen vähenevän. Järkevä, jos olisi, niin leikkasi aina heti trikoojämät valmiiksi odottamaan ompeluinspistä, niin olisi se aloittamisenkynnyskin matalampi.

Tein lisää myös kestovanulappuja tilkkukasastani löytyvästä joustofroteesta. Näitä tein viime vuonna ensimmäisen kerran, vaikka suhtauduin vähän epäilevästi näiden käytännöllisyyteen. Nyt vuoden käytön jälkeen voin kuitenkin todeta, että hyviä ovat. Ainut miinus viime vuotisissa on se, että ne ovat kirkkaan punaisia, niin niiden pesuvälit mustaa rakastavalla oli venyä aina mahdottoman pitkiksi, kun en halunut niiden kaunista väriä haalistaa.

Pyöreät kestovanulaput valmistuvat nopeasti, kun huomio muutaman seikan. Näiden saumuroinnissa vauhti onkin pelkkää plussaa. 😀 Hyvät vinkit saumurin säätöihin ja vauhdinhurmaan löytyvät Kangaskorjaamalla-blogista täältä, klik.

Sydäntalvi

Ompelukerhossani juhlistettiin 5-vuotiasta Nuppu Print Companyä parisen viikkoa sitten ompeluhaasteella, jossa piti yhdistää heidän Sydäntalvi-kuosia ja siihen sopivaa yksiväristä trikoota.

Vaikka tämä kuosi on hurmaavan kaunis, mielestäni se sopi paremmin äidilleni. Aikaisemmin ei juurikaan ole muille ommellut, että lähes ensimmäistä kertaa mentiin, mutta otin varman päälle ja ompelin siitä Ommellisen Taskutunikan.

Varman päälle ottamisella tarkoitan sitä, että tiesin tämän väljän tunikan mahtuvan äidilleni (kuten minullekin) koossa M-L sekä osaavani ommella sen siististi ja mallin toimivan vastaanottajan halutessaan joko kotona tai kodin ulkopuolella. Että win-win. 🙂

Ensimmäisestä Nuppu-ompelustani viisastuneena, nyt ymmärsin tarkistaa kuosin pieniä yksityiskohtia, jotta se menisi oikeinpäin. Yksityiskohdat tosin ovat tässä – kuten olivat Juhannustanssi-trikoossa – niin pieniä, että nurinkurisuus ei haittaisi. Mutta siis, nimensä mukaisesti tässä kuosissa on kukkien sisällä sydämen muotoisia heteitä sekä pienen pieniä lintuja sinne tänne piilotettuna. Niitä pitäisi olla minun laskujen mukaan neljässä kohdassa. Löydätkö sinä ne?

Jokohan se sydäntalvi tulee? Toivottavasti. ♥

Ps. sitä yksiväristä trikoota käytin etukappaleen sivuilla, taskujen yläpuolella, mutta kuosin kanssa saman sävyisenä hukkuu melko hyvin piiloon.

Taskutunika

Viime aikaiset ompelukset toistavat itseään, sillä ompelin taas mustavalkoisesta printtikankaasta Ommellisen kaavalla. Mutta minkäs teet, kun mustavalkoisuus viehättää ja Ommellisen kaavat vaikuttavat niin käyttökelpoisilta. 😀

Tällä kertaa testasin Ommellisen taskutunikan kaavaa. Tämä oli jännä kaava, sillä se on kovin reilua mitoitukseltaan ja tuntuu ihanan rennolta päältä, mutta siitä huolimatta se ei ole mikään säkki.

En hoksannut ottaa tästä kuvaa kädet levällään, jotta tunikan leveys olisi tullut kunnolla esille. Mutta ei hätää, teen näitä varmasti lisää eli siihen tulee uusi mahdollisuus varmasti. 😉

Väljän mitoituksen vuoksi tässä kaavassa kokovaihtoehtoja on vain kolme: XS-S, M-L ja XL-XLL.

Taskut ovat myös ihanan reilut. ♥ Hihankäänteet on tarkoituksella leveät, jotta ne voi taittaa sisälle päin, jos on päiviä, että mielii lyhyemmän hihan. Levän käänteen ansiosta ne pysyvät ja asettuvat hyvin myös nurinkurin käännettyinä. Tämä on siis yksi yksityiskohta, mikä Ommellisella on mietitty. Tarkan harkinnan vuoksi heidän kaavojen ompelu ja pitäminen onkin niin helppoa ja miellyttävän sujuvaa.

Printtikangas on Kimmin oman tuotannon Peace-luomupuuvillatrikoota. Tykkäsin, että se sopi hyvin tähän reiluun kaavaan, niin tekstit tulevat hyvin esille.

Tässä printissä jotain mukavaa ysärifiilistä, eiköstä vaan. 🙂

Annu

Heipä hei, pitkästä aikaa! Elokuu vierähti töihin paluun ja sairastelujen merkeissä. Jotain pientä kässäilyviritystä on toki ollut kulissien takana koko ajan meneillään, mutta kiire ja kipeänä oleminen vaikuttaa vieneen kässäilyjumalten suosion jonnekin muualle: ei ole onnistunut ompelut eikä oikein neulomisetkaan. Siksi jumittaa vähän kaikella tapaa, ja tämä Ommelkuplan Annu-kaavalla tehty tunikakin (vai lieneekö mekko näin lyhyelle) on jäänyt kuvaamatta.

Tämän epäsymmetrisen helman omaavan Annun tein jo elokuun alussa. Se suositellaan tehtäväksi joustocollegesta, mutta minulla tässä on Dream Circuksen magentan värinen Serenity-trikoo. Se toimi ihan hyvin tässä mallissa, koska on napakkaa ja laskeutuu hyvin.

Annussa on useampi helmavaihtoehto. Itse valitsin edestä lyhyemmän ja taakse pitenevän vaihtoehdon, koska ihastuin siihen aikaisempien Kyyhky-mekkojen myötä.

Itseasiassa Annu on lähes identtinen Nupun Kyyhky-kaavan kanssa. Kyyhkystä se eroaa raglanhihoillaan ja takasaumallaan sekä pituudeltaan se on hieman lyhyempi. Myös pääntie on pyöreämpi, jota ei huolitella Kyyhkyn tavoin alavaralla.

Yleisilmeeltään a-malliset taskumekot Annu ja Kyyhky ovat kuitenkin hyvin samanlaisia. Jopa väljyys on mekoissa sama. Onko minulla nyt siis kaksi eri kaavaa, joilla saan aikaiseksi saman mekon? Oliko Annu-kaava turhaostos?

Itse en ajattele niin. Kyyhkyä voin käyttää silloin, kun haluan takakappaleen kuvioiden jatkuvan yhtenäisenä tai haluan hieman juhlavamman mekon, minkä pääntie on huoliteltu alavaralla. Annu on puolestaan raglaneiden vuoksi yläosastaan suoraan ilman muokkauksia minulle istuvampi kuin Kyyhky, mikä tekee luonnollisesti Annusta mukavamman päällä. Se on arjessa tärkeää.

Tämä Annu on tehty siis suoraan ilman muokkauksia hihoja ja pääntien resoreiden pois jättämistä lukuun ottamatta. Pääntien siis huolittelin samalla trikoolla 0,8 kertoimella ja hihat olivat hyvät sellaisinaan.

Ehkä nämä samantyyliset mekot nyt riittää, kun niitä näin vahingon kautta syntyi kolme. Annu-kaava sisältää kuitenkin lyhyemmän puseroversiokin, mitä taidan kokeilla, koska raglanit on vaan niin mun juttu. 🙂