#neulefaktahaaste

Instagramin puolella sain neulehaasteen, minkä idea on jakaa viisi neulefaktaa itsestä. Haaste on lähtöisin @ajatuksianni:lta. Minä sain puolestaan haasteen @HommaHuone:lta, kiitos siitä! 😍

Minä en haasta ketään erityisesti, koska haaste on tainnut jo monet kiertää. Eli kuka innostuu ja haluaa mukaan, Instagramista löytyy muiden postauksia #neulefaktahaaste-hastagilla. Samalla hashtagilla voit heittäytyä omien faktojen kera mukaan.

Minun viisi neulefaktaa:

  1. Hankalin vaihe neulonnassa on minulle se hetki, kun pitää odottaa valmiin neuleen kuivumista viimeistelypesun jälkeen. Odottavan aika todellakin on pitkä. 😀 Pipot ja sukat yleensä maltan jättää rauhaan, kuivumaan kokonaan, mutta puserot on eri asia. Niitä on usein pitänyt puolimärkinä jo kokeilla, kuinka ihana tulikaan tehtyä. 😅
  2. Olen oppinut neulomaan jo ennen kouluun menoa. Siksi se on yhä minulle luontevin käsityötekniikka ja pystyn sorvaamaan valmiita ohjeita aika mutkattomasti omien mieltymyksieni mukaisiksi.
  3. En ole aikaisemmin ajatellut suunnitella itse neuleohjeita, mutta sitä olen harjoitellut kaikessa hiljaisuudessa aloitettuani taideteollisuusalan ammatti-opinnot työni ohessa. Ideoita on ihan hirveästi, mutta niiden todeksi saattaminen ohjeeksi asti on vielä kovin vaikean oloista. Jospa hiljaa hyvää tulee….
  4. Tykkään neuloa ennemmin ohuista langoista kuin paksuista. Tällä hetkellä suosikki on rustiikkinen Bio Shetland.
  5. Taidan useimmiten neuloa mustaa, harmaata tai vihreää, mutta suosin niiden lisäksi muitakin talvi-värejä. Olen siis väritykseltäni talvi, minkä mukaan tykkään valita värit, jotta niin ompelemani kuin neulomani vaatteet sopivat toinen toisiinsa. Totisen mustan ja harmaan lisäksi värikarttani sisältää myös useampia kirkkaita värejä, joita on tullut ihan kohtuu hyvin hamstarattuakin. 😀

Yksiväristen haasteet

Vuoden alussa päätin ommella enemmän yksivärisiä, koska huomasin herkästi sortuvani toinen toistaan ihanampiin kuoseihin. Ne menettivät kuitenkin melko nopeasti viehätyksensä eivätkä useinkaan sopineet toinen toisiinsa, joten jatkossa halusin enemmän yksivärisiä. Ajattelin myös ottavani paremmin huomioon minulle sopivat talvityypin värit.

maaritse_naisten_vaatteita_ompelemalla

Mutta voi pyhä yksinkertaisuus! Kuoseista siirtyminen yksivärisiin ei ollutkaan niin helppoa. Ensinnäkin ne tuntuvat usein niin valjuilta, että herksti tekee mieli lisätä niihin jotain, sotkea se yksivärisyys ja yksinkertaisuus.

maaritse_yhteensopivat_itse_tehdyt_vaatteet

Tähänkin siniseen Birdy-tunikaan meinasin kirjoa hopeanharmaita kimalaisia olkapäille, mutta maltoin mieleni ja annoin olla, jotta yhdisteltävyys säilyisi paremmin. Tosin eivät ne tuolta Namedin Esme-neuletakin alta näkyisikään, minkä alle tunika on tarkoitettu.

maaritse_itse_ommeltu_tunika

Tämä on kolmas Birdy-tunika: kaksi ensimmäistä tein joustocollegesta ja tämä on trikoota. Jämäkämpi joustocollege toimii tässä tunikassa mielestäni paremmin kuin notkampi trikoo, koska nyt lepakkohihainen tunika ei oikein pysy mallissaan vaan valuu timanttimekon lailla lantiolle. Luulen, että tämäkään ei tulisi esille niin kuviollisesta trikoosta tehtynä, mutta yksivärisyys korostaa tunikan väljyyttä.

maaritse_ompelublogi_naisten_vaatteet

Siinä missä kuviot saattavat harhauttaa silmää ja peittää vaateen epäedullisia kohtia, peittävät ne myös huonoja tikkejä. Yksivärisissä vaatteissa viimeistelyt (kuten myös lika ja rypyt) näkyvät minusta siis selvemmin kuin kuosillisissa, joten ne pitää tehdä huolellisemmin.

maaritse_merinovillainen_neuletakki

Periksi en aio kuitenkaan antaa: jos tämä onkin vain tottumuskysymys, niin silloinhan vain pitää pitää enemmän ei-kuosillisia vaatteita sekä opetella näkemään, millaisiin malleihen ne sopivat parhaiten. Ja onhan tämäkin sininen hyvin kaunis sininen. Se on Kangaskapinan trikoota värissä Sargasso Sea, mikä yllätyksekseni sopi täydellisesti Mereenin merinoon, mistä olin aikaisemmin ommellut Esme-neuletakin. Tiesin tuon sinisen sopivan myös minulle, koska tilasin sen Kangaskapinalta aikaisemmin ostamani vuodenaika-värikartan mukaan.

maaritse_usva_leggingsit_trikoosta

Eikä käy kieltäminen, etteikö tunika sopisi vähän tämän ja tuon kanssa. Esimerkiksi runsaita kuosivarastojani tuhosin ompelemalla myös kolmet leggingsit eri tunikoille kaveriksi (talvipakkasia odottamaan, koska toimivat hyvin arjessani niin sisällä kun ulos lähtiessä toppahousujen alla), joista ainakin Nappinjan Ruudut ja Vimman Mystical Flowers -kuosit sopivat sen kanssa. Kokeilin myös neuleen vaihtamista, niin halutessani voin Esmen vaihtaa paksumpaan Ruusutarhurit-neuletakkiin eli yhdisteltävyydessä jokseenkin onnistuin.

maaritse_birdy_tunika_esme_cardigan_usva_leggingsit

Kumpia sinä ompelet ja/tai pidät mielummin – kuosikankaita vai yksivärisiä vai osaatko sekoitella niitä taitavasti keskenään?

maaritse_birdy_tunika_esme_cardigan

Treenivaatteita

Alunperin olin ajattelut ompelevani uudet treenitrikoot Noshin leggingskaavalla, jonka olen jo pari vuotta sitten sorvannut omaan jalkaan sopivaksi. Mutta minä onneton olin hukannut tuon kaavan!

maaritse_urheilutrikoot_lycrasta

Hajamielisyydestäni harmistuneena en innostunut kasaamaan vanhaa pdf-kaavaa uudelleen, vaan ostin uuden testattavaksi. Se kannatti, sillä PuuhakasPajan Usva-treenitrikoot on suunniteltu hyvin joustavalle kankaalle, kuten lycralle, mitä olin siis uusia housujani varten varannut. Noshin kaava olisi ollut puolestaan trikoisille leggingseille, mistä johtuen siinä olisi ollut liikaa väljyyttä ja lopputulos olisi ollut liian suuri. Joten kävi onni onnettomuudessa, sillä enhän minä muuten olisi muistanut ottaa eri kankaille tarkoitettuja väljyyksiä huomioon, kun lycraa ei ole tullut ommeltua sitten teinivuosien pyöräilyshortsien. 🙂

maaritse_juoksutrikoot_hellinin_neonvioletti_urheilulycra

Tykkäsin myös siitä, että Usva-trikoissa ei ole kuin sisäsaumat, niin Hellinin kaunis Poniletti-kuosi pääsee paremmin oikeuksiinsa, kun ulkosaumat eivät riko kuvioita.

maaritse_korkeat_juoksutrikoot

Ainoa muutokseni kaavaan oli se, että korotin vyörärökaitaletta alkuperäisestä viidestä kahdeksaan senttiin, koska halusin kunnolla korkean vyötärön. Viiden sentin korkuinen vyötärökappale olisi tullut hieman navan yläpuolelle, joten tämä on reippaasti ylempänä. Itseassa näin se tuntuu mukavan istuvalta, koska korkeampi vyötärö yltää minun vyötäröni kapeimpaan kohtaan, joka on muutaman sentin normaalia korkeamalla.

maaritse_ompelublogi_juoksutrikoot

Trikoiden kaveriksi ompelin pari Pinja-hupparia, mikä on myös PuuhakasPajan kaava. Tästäkin tykkään kovasti! Pinja on istuva ja mutkaton peruspusero kauniilla pääntiellä ilman huppua tai hupun kanssa.

maaritse_kangaskapinan_limelight_trikoo

maaritse_ompelublogi_pinja_huppari

maaritse_puuhakaspajan_pinjahuppari_kangaskapinan_newyorktrikoosta

Poniletti-kuosihan on yksi suosikkini ja varsinkin tässä värissä, neonviolettinä, johon sopivat hyvin ompelemani yksiväriset hupparit. Ne on tehty Kangaskapinan syksy/talvi New York 2019 -trikoista (värit Limelight/ärhäkkä kylmä keltainen ja Ultraviolet/raikas violetti), joista löytyy muuten melko monta talvityypille sopivaa väriä. Vinkkinä siis ihan yleisesti, mutta tosiaan omia talvivärejä hamstraaville, että viime sesongin väreinä nämä trikoot ovat tällä hetkellä myynnissä alennettuun hintaan ja ovat vielä 175 senttiä leveitä kankaita…

maaritse_puuhakaspajan_treenitrikoot_usva_hellinin_poniletti_lycra

Nämä trikoot tulivat niin tarpeeseen entisten vedellessä loppujaan. Ehkä oisin voinut paremmin kohdistuksia miettiä, sillä nyt leikkelin kangasta säästellen siitä mistä sain. Silti aion ihan ylpeänä häntää heilutella! 😀 Ehkäpä ensi viikolla jopa ihan hihattomissa, niin tarkenisin valmiita toppejanikin kuvata…

Talvivärit

Kävin lähes kymmenen vuotta sitten värianalyysissä, minkä mukaan olen talvi eli minulle sopivat juuri tämän hetkisen vuodenajan puhtaat, kylmät sekä huurteiset värit. Värianalyysi yllätti, koska olin luullut mustan sopivan vain harvoille ja valituille, mitä itse en haalean vaaleana olisi.

Vaaleudestani johtuen, olinkin luullut ruskean olevan minulle mustaa parempi väri. Se oli siis väärä luulo, koska kaikki lämpimät sävyt saavat minut näyttämään sairaanoloisen keltaiselta tai muuten vain huonovointiselta. Ruskeat, keltaiset sekä oranssit sävyt eivät siis ole minun juttu kylmää sitruunankeltaista lukuunottamatta.

maaritse_talvivarit_varikartta

Analyysissä käynnin jälkeen jätin kaikki lämpimät sävyt kauppaan enkä enää varonut mustan käyttöä lähellä kasvojakaan. En kuitenkaan ole kulkenut kaupoilla värikartta mukana, vaan luottaen omaan silmääni, että erotan lämpimät ja kylmät sävyt toisistaan. Mutta! Välillä kauppojen valot sotkevat väritutkani tietokoneennäytöstä puhumattakaan, mikä vaikuttaa eritoten kangasostoihin.

Huteja on siis tullut ja siksi olen päättänyt, etten esimerkiksi netistä enää osta mitään, mikä vähänkään viittaa oranssiin tai edes keltaiseen, sillä siitäkin juuri oikean sävyn löytäminen tuntuu olevan mahdotonta. Noihin väreihin liittyen nämä kaksi hutia (perhostrikoon pohjaväri on oikeasti kuvaa kellertevämpi) ovat toisaalta melko helppoja ottaa käyttöön, koska molemmissa on mustaa, joten ajattelin kuositella sellaisen yläosan, jossa jonkin mallinen musta kaistale tulisi lähimmäksi kasvoja heikentäen väärien värien heijasteita.

maaritse_talvivarit_sorgenmantel

Näistä ruusuista puolestaan en ole varma sopivatko ne minulle vai eivät: vaaleamman pohja taitaa olla liian kirkas ja tummemman kukat väärän väriset, jolloin kankaan yleisilme muuttuu kokonaan. Näiden yhdistäminen johonkin minulle sopivampaan väriin ei ajatuksena jostain syystä nyt sytytä, joten taidan etäännyttää ne kasvoista kauemmaksi tekemällä niistä leggingsit.

maaritse_talvivarit_babushkaroses

Vaikeimmat hutiostokseni ovat nämä lintutrikoot, jotka ovat niin pois oikeasta, etten kykene tekemään näistä oikein mitään. Voisi ajatella, että niitähän voisi käyttää johonkin kaavakokeiluun.

maaritse_talvivarit_sielulintu_sininen

Sitä kokeilinkin jo yhden hudin kohdalla ja lopputulos on se, että nyt minulla on sievä lämpimän violetin värinen pusero, jota en kykene pitämään edes yöpaitana. 🙂

maaritse_talvivarit_marokkotrikoo

Vuosien saatossa tietoisuus omista väristä on tehnyt minusta siis hyvin rantun värien käyttäjän ja värinatsismismiani on entuudestaan lisännyt pari vuotta siten puhjennut monikemikaaliyliherkkyys, minkä vuoksi en voi enää värjätä hiuksiani tummaksi, lähes mustaksi, kuten tapanani oli. Tumma hiusväri heikensi väärien värien vaikutusta, mutta nyt en tosiaan voi enää edes peitellä harmaantumistanikaan. Hiusvärini onkin tällä hetkellä täysi kaaos, sillä se yhdistelmä niin omaa ruskeata kuin harmaata sekä latvoissa olevia mustia värijämiä, jotka eivät sitkeistä yrityksistä huolimatta lähteneet, vaan haalistuivat vain kuparin väriseksi.

maaritse_talvivarit_omakuva

Värillä on siis entistä enemmän väliä, ja onneksi omiakin värejä kangaskaapistani löytyy. Aika paljonkin…  😀

maaritse_talvivarit_kangaspino

Oletko sinä käynyt värianalyyissa tai kokemuksen kautta oppinut omat värisi? Vai onko värillä edes sinulle niin väliä? 


Tällä postauksella osallistun Kahden talon väkeä -blogin teemapostaushaasteeseen, jossa tämän viikon teemana on talvi. Käyhän kurkkaamassa, mistä siinä on kyse!