Käsityöt

Manarola

by MaarItseLeave a Comment on Manarola

Pitkästä aikaa en säveltynyt omiani, vaan neuloin valmiista ohjeesta. Lankajemmoistani löytyi kauniita viileitä sävyjä, joista riitti Caitlin Hunterin suunnittelemaan Manarola-neuleeseen. Ostin tämän neuleohjeen jo vuosia sitten, kun hurmaannuin mallin kauniista v-pääntiestä sekä tietenkin lempisuunnittelijani upeista kirjoneulekuvioista.

Neulominen eteni kuitenkin vähän omalla twistillä. Alkuperäinen malli on lyhythihainen ja helmastaankin lyhyempi. Lisäksi olin tällä kertaa vähän kapinallinen: en tehnyt tyylilleni uskollisesti mallitilkkua. Olin vielä niin villi, etten edes sitonut pitkiä langanjuoksuja. Huh, kuinka hurjaa menoa. 😂

Onneksi lankani suhtautuivat kapinallisuuteni armollisesti. Viimeistelykastelussa ne avautuivat niin, että ne ikään kuin sitoivat itse itsensä toisiinsa kiinni. Minttu pohjalankani oli Garthenor Organic Preseli (väri Spearmint). Musta kuviolanka Bc Garn Bio Shetland, ja muut kuviovärit Tukuwool Fingering – lankaa väreissä Syringa ja Kajo (poistunut väri). Puseroon kului yhteensä 300 grammaa jemmalankoja.

Neuleen koko on jotakin kolmosen ja nelosen väliltä. Nelonen olisi ollut rennompi, mutta tähän on nyt tyytyminen, kun sitä mallitilkkua ei tullut tehtyä. Lopputuloksena syntyi tällainen lyhyehkö pikkupaita, joka yltää juuri vyötärökaitaleelle.

Yritin ensin neuloa puseroon lisää pituutta, mutta miehustan kapeus ei sopinut pidempään mittaan. Ylimääräinen pituus pussitti selän puolelle ikävästi. Jotta mitta olisi toiminut, olisi pitänyt purkaa kainaloihin saakka ja leventää miehustaa helmaa kohti. Siihen pohjalankani ei ehkä olisi riittänyt, enkä rehellisesti sanottuna muutenkaan ollut kovin innokas purkamaan. Nykyinen mitta on kuitenkin osoittautunut toimivaksi esimerkiksi leveälahkeisten suorien housujen kanssa. Sitä yhdistelmää on tullut käytettyä jo aika monta kertaa.

Loppuun vielä yhdet sukat, jotka valmistuivat tällä viikolla. Aikaisemmin postasin sukkavillityksestäni, yhdestä tavasta yrittää pienentää lankavarastojani. Tämä pari jatkaa sitä samaa teemaa (aikaisemmat postaukset ovat Palkkiraitaa sekä Vuodenvartijat ja körttiset). Minähän en varsinaisesti ole mikään sukanneuloja, mutta tämä pari on tälle vuodelle jo neljäs sukkapari!

Nämä neuloin Rva SilmuSolmun Villa Sukkis -langasta värissä Sinivuorten yö. Malli on Footnote Socks, joissa oli minulle ihan uudet kantapäät ja kärkikavennukset. Kiva perusmalli, joten toiset on jo puikoilla.

LankaSorvari

Neuletakki-kokeilu

by MaarItseLeave a Comment on Neuletakki-kokeilu

Tämä neuletakki on viime vuoden neulekokeiluni, jonka lähtökohtana oli ajatus monikäyttöisestä, pitkästä neuletakista. Halusin neuleen, jota voisi käyttää alku- ja loppukesällä takin sijaan, talvella taas lisälämmikkeenä pakkasilla. Malliltaan neuletakin tuli olla yläosasta istuva, jotta se pysyy hyvin olkapäillä eikä valu käytössä.

Minulle sopivat parhaiten raglanhihat ja v-pääntie. Hihojen leveyden halusin maltilliseksi: ei liian kapeita, mutta ei myöskään ylikorostetun leveitä.

Tällaisen joka paikan ja -tilanteen takin päätin neuloa muutama vuosi sitten ostetuista Noron Silk Garden Sock Solo -langasta yhdessä mustan silkkimohairin kanssa. Ajattelin Noron eläväisen värin (T20) olevan omiaan minulle aina lähes mustaan pukeutuvalle: se toisi yksitotiseen pukeutumiseen leikkisyyttä, mutta sopisi hyvin yhteen mustan kuin mustan kanssa. 😂

Neuletakin mitat ja silmukkamäärät laskin itse, ja neuloin takin ylhäältä-alas saumattomasti. Valmiin neuleen etukappaleen nappilistan reunat vahvistin ompelukoneella ennen kuin leikkasin työn auki. Steekkauksen jälkeen poimin silmukat nappilistaa varten.

Ainoa merkittävä muutos alkuperäiseen suunnitelmaan syntyi työn edetessä: yksipuolisen neuletakin sijaan päätin tehdä tästä kääntöneuletakin. Molemmat puolet olivat yksinkertaisesti liian viehättäviä, niin en osannut valita oikeaa puolta.

Käännettävyyden huomioin jo kainalosilmukoissa. Loin ne huomaamattomasti silikonikaapelin ja turkkilaisella aloitustekniikan avulla. Tätä tekniikkaa käytetään yleensä sukkia neuloessa varpaista varteen, mutta sitä voi hyödyntää myös kainalosaumojen luomisessa: kuten yllä olevasta kuvasta näkyy, kainalo ja miehusta yhdistyvät saumattomasti raglansauman uran jälkeen.

Käännettävyyden vuoksi myös langanpäät tuli päätellä huomaamattomasti. Tätä olen harjoitellut jo aikaisemmin Käsityökekkereiden Veeran ohjeiden avulla. Suosittelen!

Nappilistan tein niin, että steekattu reuna jäi ikään kuin pussiin piiloon. Se onnistui niin, että silmukoita kerätessä pyöräytin aina teknisellä nurjalla puolella langan silikonikaapelin ympäri (alakuva). Näin sain luotua reunasilmukat molemmin puolin samaan kohtaan ja saman verran.

Ensin neuloin molempien puolien silmukoita steekkausreunan korkeuden verran eli neljä kerrosta, minkä jälkeen yhdistin reunapiilon neulomalla samassa kohdassa olevat silmukat yhteen. Vasta tämän jälkeen aloin neulomaan varsinaista nappilistaa 2 oikein, 2 nurin – joustimena.

Yksityiskohtana neuloin reunapiilon aina puolensa mukaisesti vastaamaan päällipuolen neulosta (alakuvassa tekninen nurja nähtävissä).

Napinlävet on vain toisella puolella, joten nurjan puolen ollessa päällä, myös napit ovat nurinkurin. Siis sitten, kun saan ne ommeltua kiinni… 🫣😉

Käsityöt

Vuodenvartijat ja körttiset

by MaarItseLeave a Comment on Vuodenvartijat ja körttiset

Vuoden vaihteessa innostuin mukaan #stashistasukiksi -haasteeseen, vaikka normaalisti neulon mieluiten sukkaa suurempia töitä, kuten puseroita ja/tai takkeja. Koen, että koostaan huolimatta ne valmistuvat nopeammin ja vähemmällä vaivalla kuin sukat. Isommissa projekteissa on ikään kuin enemmän tilaa hengittää: neulomisen rytmi on rennompaa ja työ etenee sujuvampaa.

Tällä kertaa sukkainnostuksen taustalla on kuitenkin syksyinen työpaikan vaihto. Uusi koulu ja uudet toimintatavat toivat tullessaan jouluna yllättäviä muistamisia. Häkellyin ja hieman hävettikin, koska en ollut varautunut sellaiseen lainkaan. Siitä ajatus sitten lähti: yritän neuloa vuoden mittaan sukkia kiitokseksi.

Ensimmäiset lahjasukat valmistuivat paksuista sukkalangoista. Molemmissa pareissa musta lanka on Sandnes Garn Perfectiä, joka oli minulle mukavan tuntuinen uusi tuttavuus (enkä edes muista, mihin tarkoitukseen olin sen alun perin hankkinut 😬).

Toiseen pariin valitsin malliksi #sukkalaatikko -haasteen ilmaisohjeen, Johanna Walliuksen Vuodenvartijat. Varren väripilkut ovat jokin Smart-lankajämä, mikä ei ole vahvikkeellista sukkalankaa, mutta konepestävää, mikä on mielestäni lahjasukissa erityisen tärkeää. Oletan sen kuitenkin kestävän käyttöä sukanvarressa.

Näihin sukkiin neuloin ristiin vahvistetun kantapään. Lisäksi tein kantalapun molemmin puolin kaksi silmukkaa aina-oikeaa, jolloin silmukoiden poimiminen lapun reunasta onnistuu takuu siististi. Kärjet päättelin nauhakavennuksin.

Toinen sukkapari puolestaan mukailee Lankavan Körttisukka-ohjetta, mikä oli #stashistasukiksi-haasteen helmikuun malli. Ohjeesta poiketen neuloin sukat varpaista varteen, tein tiimalasikantapään ja jätin varret lyhyemmiksi. Sininen lanka on jokin vanha 7 veljestä -jemma.

Molemmat sukat onnistuivat ja ne otettiin ilolla vastaan. Joten projekti etenee ja lankavarastot siinä sivussa: näiden sukkien myötä emotionaalinen painolastini keveni 240 grammaa… 😀 Tekemistä vielä siis riittää, vaikka en tarkalleen lankavarastoni suuruutta tiedäkään. 🫣

LankaSorvari

Palkkiraitaa

by MaarItseLeave a Comment on Palkkiraitaa

Innostuin vuoden vaihteessa #stashistasukikiksi26 -sukkahaasteesta. Haasteen idea on yksinkertainen, mutta koukuttava: neulotaan vuoden ajan joka kuukausi teemaan sopivat sukat jo olemassa olevista langoista. Ja lankajemman pienentäminenhän houkuttelee aina…

Jokaiselle kuukaudelle on kaksi teemavaihtoehtoa. Tammikuun teemoina olivat palkkiraidat ja kirjoneulesukat. Minä valitsin palkkiraidat, sillä raitasukat ovat pyörineet mielessäni jo pitkään. Lisäksi olen päättänyt, että ainakin alkuvuoden ajan teen vanhat ideat loppuun ennen kuin aloitan uusia. Muuten en saa ikinä mitään ajatusta maaliin saakka.

Palkkiraitoja varten olin jo aiemmin varannut jemmaan ohutta Sandnes Garnin Sisu -sukkalankaa. Alkuperäinen suunnitelmani oli neuloa pitkävartiset punaharmaat raitasukat, mutta lanka loppui yllättäen kesken. Olin varma, että lisää löytyy jostain, mutta etsinnöistä huolimatta en löytänyt. Niinpä päätin tehdä toisesta sukkaparista eriparisen eli korvasin punaisen vihreällä Sisulla. Korostin eriparisuutta vielä lisäämällä toiseen sukkaan leveämmät raidat.

Ja kuten arvata saattaa: heti kun sukat olivat valmiit, löytyi myös se kadonnut lankajemma. 😄Löytyneet langat saavat nyt odottaa vuoroaan, sillä raita-teema tulee haasteessa vastaan vielä uudelleen vuoden aikana. Ehkä silloin neulon vielä uuden sukkaparin, jotta molemmille väreille löytyy samanlaiset parit, sillä onhan tämä nykyinen väriyhdistelmä aika jouluinen.

Samasta lankajemmasta löytyi myös kesken jääneet musta-harmaat raitasukat, joten todellakin: kyseessä oli vanha, mutta keskeneräinen idea. Nyt tuli kuitenkin testattua useampaa eri raita leveyttä.

Neuloessa leveämmät raidat näyttivät omaan silmään paremmilta. Valmiita sukkia sovittaessa huomasin kuitenkin, että kapeammat raidat toimivat paremmin, koska jalkaterä on pinta-alaltaan melko pieni. Tämä oli hyvä ja konkreettinen oppi raitasukkien suunnittelua ajatellen.

Raitojen leveyttä testaillessa kuvasin samalla lyhyen YouTube-videon, jossa näytän, kuinka neuloa siistiä palkkiraitaa ilman, että lankaa tarvitsee katkaista raitojen välissä. Videon lopussa annan myös vinkin kohdistettuihin raitoihin, jotta kerroksen vaihtumiskohtaan ei synny pykälää, vaan raidat jatkuvat tasaisesti kerroksesta toiseen.

Innostuin sukkahaasteesta lankavaraston pienentämisen lisäksi myös siitä syystä, että tarvitsen lahjasukkia. Raitasukista tuli kuitenkin niin istuvat omaan jalkaan, etten raaski antaa niitä pois. Sillä aloitin toisen parin, Johanna Walliuksen luotsaaman villasukkalaatikko-haasteen tammikuun sukat, ilmaisella Vuodenvartijat-ohjeella.

Tämä pari muistutti minua nopeasti siitä, etten ole varsinaisesti mikään sukkaneuloja. Ajattelin tehdä sukat töissä sellaisena aivottomana neuletyönä – paksusta langasta, nopeasti valmista. Niinpä niin. Onnistuin sekoamaan heti ensimmäisen sukan varren kerrosten laskemisessa, ja nyt samat virheet pitäisi toistaa myös toiseen sukkaan. Että näin… ei ihan mennyt kuin ajattelin. 😅