Loma-ajan bloggausviikko

Toivotan lämpimästi tervetulleeksi uudet lukijat ja vierailijat niin täällä blogissa kuin Facebookissa. Teidän runsaiden vierailujen vuoksi päätin hieman raottaa harrasteblogini kulisseja Kototeon haasteen mukaisesti. Taustalla usein tapahtuu paljon, mutta vain murto-osa näkyy täällä. Näin on erityisesti nyt loma-aikaan, kun pelkälle ajatustyölle on jo niin paljon enemmän aikaa kuin arkena. Siksi tämä pitkä postaus ei taida olla realistinen viikkokuvaus harrastamiseni suhteen, vaikka olin lähes koko viikon mökillä ja muutakin kesäohjelmaa ilmeni, mutta silti, syksyllä tuskin ehtisin näin moneen. Pitääkin sitten palata asiaan uudemman kerran, mutta vielä ainakin pari viikkoa, näillä mennään! 😀


Maanantaina virkkasin loppuun perjantaina Jyväskylän Kesän Neulefestareilla aloitetun harjoitustyön, popcorn-virkkaustyön. Aloitin sen Molla Millsin kurssilla, mitä varten olin ostanut etukäteen langat, mutta unohdin ne festareille lähtiessäni kotiin, joten jouduin paikan päältä ostamaan uudet langat.

popcornvirkkaus_Molla_Mills_jyvaskylanknitfestival_2017

Nyt kotiin jääneet langat odottavat vuoroaan, ja mielen päällä pyörii ajatus laukusta… Hmmm, joka tapauksessa oli idea mikä tahansa, kannattaisi se laittaa pian alulle, koska harjoitustyön avulla käsiala on tasoittunut ja kuviovirkkaus näyttää nyt hyvältä.

Tiistai oli bloggaamisen suhteen vaisu päivä, koska Uunimies piti viedä kotiin loppuviikon töitten vuoksi. Mökillä pakkaamisen ohessa en ehtinyt kuin räpsiä kuvia aina sieltä sun täältä. Kaiken touhun keskellä pyöri toki koko ajan oma päänsisäinen käsityökanavani, että miten laukkuni niistä kotiin jääneistä puuvillalangoista toteuttaisinkaan…

kirjosiepon_poikanen

Keskiviikkona takaisin mökille lähtiessä mietin, että mitä käsitöitä otan mukaan eli minkä tekemiseen ahtaassa ja hämärässä jaksaisin keskittyä. Siitä syystä hylkäsin yhden pitkään to do-listalla olleen laskospuseron, koska ohje oli jo niin pitkä, että en edes sitä jaksanut lukea loppuun asti eli ei, jääkööt kotiin ja yhä haaveeksi. Loppuviimein otin mukaan Ommellisen aniliiinin Anemonen ja pari keskeneräistä työtä. Eiköhän näillä pärjäisi loppuviikon.

sunset_july_17

Mökille asettumisen jälkeen kävin läpi viime päivinä otettuja kuvia sekä tilasin Molla Millsin Virkkuri-kirjan. Siis sen ihka ensimmäisen, vaikka viime päivinä julkaistiin jo neljäs kirja. Kaikki Virkkurit ovat hyviä – ja niin varmasti uusinkin – mutta ensimmäisessä olisi ohje suunnitelmallani laukkuprojektille, joka oli kirkastunut viime päivien aikana. Toki se olisi kirjastostakin ollut, mutta en nyt malta jonottaa. Odottaessa pian tasainen kuviovirkkauskäsialakin katoaisi. 😉 Tilasin myös lisää puuvillalankaa ja ergonomisen Clover-virkkuukoukun.

Torstai oli varsin touhukas blogipäivä. Korjasin vihdoin ja viimein neulostakin pääntien, joka on alun alkaen istunut olalta huonosti ja siten jäänyt pitämättä. Heh, korjaamisen meni noin viisi minuuttia ja sen suunnitteluun lähes kaksi vuotta… Istuvuudesta ei vieläkään ihan priimaa tullut, mutta lopputulos kuitenkin menettelee, ja takista tuli niin hyvä kuin suoralla kaitaleella voi tulla. Pääasia on, että nyt sitä kehtaa pitää.

neulostakki_nosh

Illan päälle leikkasin vielä mekon ja ompelin sen viimeistelyjä vaille valmiiksi.

ommellinen_anemone_aniliini_ottobre_relax_mekko

Lisäksi  kirjoitin luonnosta 365 erilaista päivää -projektiini liittyen, koska tänään oli 300. kuvauspäivä. Loppukiri herätti ajatuksia siitä, mikä on toiminut ja mikä ei. Lueskelin myös muiden blogeja, joista parasta antia oli ehdottomasti Sannan jutut-blogin Uskalla rakastaa arkeasi-postaus.

Joidenkin blogien kohdalla harmittelin, että en voinut komentoida, jättää puumerkkiä käynnistäni, koska kommenttikenttien profiileista puuttuivat nimi/url-osoite- ja/tai anonyymi -vaihtoehdot. Niiden avulla voin siis kommentoida esim. Blogger-blogeja, koska jostain syystä WordPress-vaihtoehto ei niissä toimi. Kommentoinnin rajallisuus onkin ainut harmi tässä WP-blogissani, ja se saa kaipaamaan entistä Blogger-tiliäni, missä valtavirta blogeista tuntuu olevan.

Lueskelin myös Facebookin puolelta Blogisiskojeni pohdintaa tunnisteiden käytöstä, ja hetken murehdin jo vuoden vaihdetta oman blogini kategoria-otsikoinnin osalta. Selkeyden vuoksi olen siis luokitellut postaukset tunnisteiden lisäksi eri kategorioihin, joista osa liittyy vahvasti vain tähän meneillään olevaan vuoteen. Mitä kummaa teen niille vuoden vaihtuessa? Selkeys katoaa, jos joka vuosi nostan esille tuolla tavoin teemoja, jotka ovat käytössä lähinnä vain yhden vuoden ajan. Eih, siitä seuraa sillisalaatti, joten jotain pitää loppuvuoden aikana keksiä!

Perjantaina viimeistelin mekon, ja hain Uunimiehen asemalta mökkiseuraukseni. Siksi unohdin, että kuudelta illalla alkoi Verson Puodin heinäkuun ompelukerho. Iiiks! Muistin sen vasta illalla saunassa, mutta pyyhe päällä, saunanraikkaana, ehdin kuitenkin vielä mukaan. Tälläkin kertaa ompelukerhossa on mahtava idea eli tavoitteena on 100 paitaa Puodista. Heti alkoi jännittämään, että millainenhan minun kuosini tulee olemaan, siis se yksi sadan kuosin joukosta.

Lauantaina kesä yllätti eli suunnitelmat meni tuosta noin vain ihan uusiksi ja käsitöitä, Instagramia yms. en ehtinyt, koska tuli muita menoja.

raviliput

Sunnuntaina jälleen vein Uunimiehen kotiin, ja mietin taas seuraavaa mökkiviikkoa varten mukaan otettavia käsitöitä. Ilokseni Virkkuri-kirja, uusi virkkuukoukku ja langat olivat tulleet.

virkkuri_1_kuviovirkkaus_limupussi

Lisäksi Anemone-mekosta tuli niin hyvä, että päätin tehtailla syksyä varten muutaman mekon lisää. Niitä varten vaatekaapistani 😉 tuli otettua mukaan jo melko harmaita kankaita, mutta sellainenhan on jo tuo merikin: harmaa ja syksyinen. Toivottavasti tulisi vielä kuitenkin edes muutama aurinkoinen päivä! 

purjevene


Kulissien taakse pääset kurkistamaan myös näissä blogeissa:

 

Neulefestareilla

Kävin eilen ensimmäistä kertaa Jyväskylän Kesän Neulefestivaaleilla: aamupäivän olin Toivolan Vanhan Pihan markkinoilla ja iltapäivällä osallistuin Molla Millssin popcorn-virkkauskurssille. Yritin tähän postaukseen tiivistää festaripäiväni, mutta en siinä onnistunut, vaikka olin jättävinäni pois paljon kuvia ja tekstiäkin. Siksi postailen festareista vielä ainakin virkkauskurssin osalta, kunhan saan kurssityöni valmiiksi. Siitä tulee muuten aivan ihana, mitä ovat myös langat, joita ostin!


Jyväskylään lähdin mökiltä Pohjois-Pohjanmaalta jo aamuviiden aikaan, jotta olisin markkinoilla ensimmäisten joukossa hypistelemässä lankoja ja tutustumassa rauhassa itse Toivolan Vanhaan Pihaan.

toivolan_vanha_piha_portti_hannikaisenkatu

jyvaskylan_neulefestarit_toivolan_vanhan_piha_manalanpaja

jyvaskylan_neulefestarit_toivolan_vanhan_pihan_kauppa

jyvaskylan_neulefestarit_titityyn_porstua

jyvaskylan_neulefestarit_toivolan_vanhan_pihan_markkinat

jyvaskylan_neulefestarit_markkinat

jyvaskylan_neulefestarit_lankavyyhtipino

Markkinapaikka oli yllätyksekseni melko iso, ja myyjiä mahtui tuolle käsityöläispihalle paljon. Siitä johtuen ostelu lähti hieman lapasesta, mutta kerrankin pääsin hypistelemään lankoja tietokoneen näytöltä tirkistelyn sijaan.

jyvaskylan_neulefestarit_markkinoilta

jyvaskylan_neulefestarit_markkinoilta_ostettua

Mitä näistä langoistani teen, en vielä tiedä. Metrejä on kuitenkin niin paljon, että niistä voi tehdä melkein mitä vaan. Olisihan markkinoilla ollut paljon muutakin, esim. ilmeisen trendijuttuja ovat sockblankit eli sukkalankut, mutta jätin ne nyt kuitenkin ostamatta, koska tosiaan haluan tehdä jotain sukkaa suurempaa.

Aamupäivä meni siis niin Toivolan Vanhan Pihan kaupoissa kuin markkina-alueella, mutta iltapäivällä oli Mollan popcorn-virkkauskurssin vuoro Jyväskylän Kaupungintalolla. Kurssi sujui juuri kuten olin ajatellutkin: oli ihana olla muiden käsitöistä innostuneiden mukana, jännittyneen iloisena uuden oppimisesta. Ja Molla on vaan niin super! Suosittelen. ♥

jyvaskylan_neulefestarit_molla_mills

jyvaskylan_neulefestarit_molla_mills_popcornvirkkaus

jyvaskylan_neulefestarit_molla_mills_popcornvirkkauskurssi

Kotimatkalle suuntasinkin hymyissä suin, eikä hymy hyytynyt vielä takaisin mökille päästyänikään, vaikka päivä oli ollut pitkä. Kerta kaikkiaan ihana päivä ja ihana kesä! Nämä on niitä hetkiä, joiden avulla sitten arkenakin jaksaa…

jyvaskylan_neulefestarit_kotiinpaluu_joutsenperhe

Mitä kesätapahtumia sinä suosittelisit pitkän talven varalle?

 

Vaaleanpunainen villatakki

Taistelin pitkän aikaa tätä ruusunpunaista lankaa vastaan, ja ihan turhaan. Joulun aikaan se oli alennuksessa Novitan verkkokaupassa, niin tilasin sitä siltä seisomalta, silmääkän räpäyttämättä, ilman ainuttakaan harkitsevaa tai epäilevää ajatusta.

Aloitin villatakin kutomisen Novitan ylhäältä-alas-ohjeen mukaan, mutta loppujen lopuksi muokkasin ohjetta vähän joka käänteessä.

Kaulusen tein lyhennetyin kierroksin, jotta se olisi takaa etuosaa korkeampi. Muutoin tahtoo tulla sellainen fiilis, että on nuttu nurinpäin päällä.

neuletakki_seitsemanveljesta_ruusu_kaulus

Harteikkaana saan yleensä aina kutoa yläosan pitämmäksi kuin ohjeessa. Niin tein nytkin. Ilokseni raglansaumat olivat kuitenkin juuri oikeissa kohdissa eli ohjeen mukainen silmukkajako toimii minulla. Ja sehän tietenkin parantaa istuvuutta ja ehkäisee kainalopussien syntymistä. Inhoan niitä yli kaiken.

neuletakki_seitsemanveljesta_ruusu_ylhaalta_alas

Kapealanteisena jätin osan helmalisäyksistä pois. Lisäksi kavensin muutaman silmukan ennen helman ainaoikeaareunusta, jotta se laskeutuisi paremmin. Niin A-mallista tuli enemmän maatuskamallinen. Kudoin villatakkiin myös valesaumat sekä päällitaskut.

neuletakki_seitsemanveljesta_ruusu_valesauma

Lopputuloksesta ensimäisenä ajattelin, että voi veljet, olikohan tämä nyt ihan loppuun asti ajateltu. Väri on ihana, mutta en ole varma tykkäänkö siitä näin suurena pintana. En aio tätä kuitenkaan purkkaakaan, koska sinällään takissa ole mitään vikaa, vaikka onhan se kooltaan aika reilu. Ehkä kuitenkin vielä tuunaan sitä, sillä mielestäni jotain särmää tähän supertyttömäiseen takkiin pitäisi saada. Ehkä jonkinlaiset yksinkertaiset sashiko-kirjontamallit voisivat  toimia, vai mitä.

neuletakki_seitsemanveljesta_ruusu_nappirivi

Oletko sinä hullaantunut vaaleanpunaiseen?

Virtuaalinen ompelukerho

Verson Puodin kesäkuun ompelukerhossa oli aiheena Kotiinpaluu. Tuli heittäytyä Koivu ja tähti-sadun tunnelmiin, ja ommella rakkaudesta Suomeen: palata siihen aikaan, kun sota oli vihdoin ohi ja kauan poissa ollut vihdoin seisoo kotipihan polun päässä ja näkee oksien lomasta rakkaimman paikkansa maailmassa.

Virtuaalinen ompelukerho toimii siis niin, että kukin ompelee yllätyskankaasta aiheen mukaisen työn tykönänsä. Aiheeseen ei suhtauduta kuitenkaan tiukkapipoisesti, vaan pienikin juju riittää, ja muun materiaalin yhdistäminen yllätyskankaaseen on sallittua.

zadiedress_versonpuotiompelukerho_merkki

Nyt ompeluaika oli 16.-21.6., jolloin työt laitetiin myös näkyviin kerhon fb-sivuille ja/tai tägättiin Instagramiin kaikkien ihailtaviksi. Ennen tuota sovittua ajankohtaa kuoseja ei siis saanut somessa esitellä, vaikka oman kankaan olisi jo saanut ja jopa ommellutkin, jotta yllätyskangas pysyisi salaisuutena kaikille tasapuolisesti.

Tämän kertaiset yllätyskankaat liittyivät Verson Puodin Suomi 100-kuosisarjaan, joista minä ensikertalaisena valitsin metrin verran turvallisimmaksi kokemaani mustavalkoista kangasta. Siltikin ennen kankaan tuloa jännitin kovasti, että millainenhan se kangas on ja onnistunkohan tekemään siitä mitään. Turhaan, sillä kankaan saatuani, se oli selkeästi mielestäni mekkokangas, ja hetken tuumattuani aihetta, muistin lapsena nähdyn ryijyn, jossa poika ja tyttö olivat koivun edessä kotiin palaamassa. Ryijyn tytöllä oli yllään kellohelmainen mekko, niin siitä se ajatus sitten lähti.

zadiedress_versonpuotiompelukerho_kellotettuhelma

zadiedress_versonpuotiompelukerho_yläselkä

Muistaakseni ryijyn olen nähnyt jollakin kyläreissulla pappani kanssa. Se oli vielä sitä aikaa, kun kylään mentiin talosta taloon sen kummemmin etukäteen ilmoittamatta. Noissa muistoissa kesät oli pitkiä sekä kuumia, ja kesävaatteet olivat joko äidin tekemiä tai serkuilta pieneksi jääneitä puuvillamekkoja ja -hameita. Mutta voikukat ja ruoho värjäsivät vaatteet tuolloinkin ja pellonsänki sattui paljaisiin jalkapohjiin kuten nyt aikuisenakin.

zadiedress_versonpuotiompelukerho_selkämys

zadiedress_versonpuotiompelukerho_helma

Minun Koivu ja tähti-paluuseeni liittyvät siis omat lapsuuden muistot, kuten isovanhempani ja se maaseutumaisema, jossa he tuolloin asuivat. Noiden muistojen innoittamana tein siis rennon taskullisen Zadie-mekon, joka ei purista eikä kiristä, kuten ei kiristäneet väljät kesävaatteet lapsenakaan. Juhannuksena tässä ei kyllä tarkene tanssia, mutta onneksi vielä on kesää jäljellä…

koivunoksat

Hyvää juhannusta kaikille!

 

 

Kankaiden yö

Ei pitänyt, ei, mutta osallistuin kuitenkin. Kesäkuun alussa järjestettyyn Kankaiden yöhön siis. Se on verkkokauppatapahtuma, jonka Facebook-sivu täyttyy yhden yön ajan kangashamstereista, jotka yhtäaikaisesti saattavat olla niin tyytyväisiä ostoksiinsa kuin järkyttyneitä rahan käytöstäänsä, mutta silti ollen yhä toiveikkaita, että jos loppuyön aikana tulisi tarjous vielä monen monituisen unelmakankaan osalta. Kuulostaa kunnon kangasholismilta, vai mitä? 😉

IMG_20170610_005446_527

En siis malttanut pysyä poissa: joka tapauksessa kankaita tulee ostettua, niin miksipä ei näin hauskalla tavalla. Yö olikin oikein onnistunut kohdallani, sillä kaikki toiveeni toteutuivat.

Heti tapahtuman alkaessa tarjoukseen tulivat niin Ommellisen aniliini Anemone-joustocollege ja KatiK desing:n neulokset, Smartass ja Raidat. Alku oli siis oikein lupaava, sillä noilla ostoilla toiveistani toteutuikin jo puolet.

ommellinen_joustocollege_aniliini_anemone

katikdesing_smartass_raidat_neulokset

Hetken päästä tilasin vielä Ommelliselta Babushka Roses-trikoota (kesä), mutta ….

ommellinen_babushkaroses_kesä

… tämä antoi odottuttaa itseään yli puolen yön. Kyseessä on siis Ommelliselta uutta Mindflow-digitrikoota. Iik, kuinka ihanaa!

ommellinen_mindflow

Siinä olivat siis suurimmat toiveeni, joihin olin etukäteen antanut itselleni luvan sortua. Sen vuoksi tällä kertaa keskityinkin vain kahteen verkkokauppaan, vaikka valikoimat ja tarjoukset olivat muillakin hyviä. Iso kiitos kuuluukin kaikille järjestäjille – huippu yön järjestitte! Nyt vain sur sur ja seuraavaa kertaa odottaen… 😀

Miten on, tuliko sinun humputeltua Kankaiden yössä? 

Muitaihania-kaulahuivi

Tämän hetken lempivärini näyttävät yhdessä tältä!

muitaihania_kaulahuivi

Huivihan on siis Muitaihania-kaulahuivi. Kudoin sen näin kesähelteiden kynnyksellä lähinnä siksi, koska mä voin. 😀

Kiireiltäni en toukokuussa ehtinyt ompelemaan, mutta en osannut olla ilman minkäänlaista käsityötä. Siksi piti keksiä jotain riittävän yksinkertaista, kiireessä onnistuvaa, mutta koukuttavaa.

muitaihania_kaulahuivi_pää

Huivi osottautuikin hyväksi ”välityöksi”, sillä kirjoneuleesta huolimatta se eteni nopeasti, ja lopputulos on näyttävä, vaikka osa langanjuoksuista kiristääkin.

muitaihania_kaulahuivi_kireät_langanjuoksut

Kaikki kuviotkaan eivät ole ohjeen mukaisia, koska kiireen keskellä osan niistä aloitin väärin. Virheet huomatessani en viitsinyt niitä kuitenkaan purkaa, vaan tein omanlaisiani.

Hapsujen tilalle tein tupsun eli niitä on yhden pään sijaan molemmissa päissä.

muitaihania_kaulahuivi_tupsut

Lanka on Novitan Seitsemän Veljestä. Osa oli jämiä, mutta osan langoista jouduin ostamaan. Niitä siis vielä jäi Muitaihania-sukkia varten… Aikeissani ei siis ole laittaa puikkoja eikä edes villalankoja kesäteloille, vaan kudon yleensä aina kesät talvet.

Vaikuttaako vuodenajat sinulla käsitöiden tekemiseen? 


Osallistun Vuosi väriterapiaa-haasteeseen, jossa tehdään kuukausittain yksi tai useampi työ ennalta sovitun värin mukaisesti. Aikaisemmat haastepostaukseni löydät täältä, klik. Kesäkuun värini ovat pinkki ja vaaleanpunainen.