Cleo-lappumekko

Siitä on melko tarkalleen kaksi vuotta, kun ompelin joustofarkusta Tilly and the Buttonsin Cleo-mekon. Tuolloin heti tuskailin, että mekosta tuli turhan mini. Päätin kyllä jo tuolloin pidentää mekkoa, mutta niinpä se vain jäi…

kunnes nyt. Jatkon lappumekon helmaa keväällä yli jääneellä takkikankaalla, vakosametilla.

Nyt tämä on minun mieleen eikä tunnu siltä, että pylly vilkkuu. 🙂

Otin riskin, koska mekko on ommeltu hiilenharmaasta joustofarkusta ja jatkopala joustamattomasta mustasta vakosametista. En edes tehnyt kaavaan kuuluvaa etuhalkiota helmaan, koska en tykännyt siitä: se ei minusta vaan näyttänyt hyvältä.

Alustavasti tuntumani on, että mekko päällä voi sujuvasti liikkua, joten riskinotto kannatti. 🙂 Vihdoinkin tätä voi pitää!

Muistan, kuinka pari vuotta sitten jännitin noiden haalarinappien laittamista. Nyt puolestaan jännitän nappien laittamista siihen keväällä tekemääni samettitakkiin. Se on siis neppareita vaille valmis. Huh, yritän ensi viikolla kerätä rohkeuden sen suhteen, ettei siitäkin tule parin vuoden projekti. 😀


Ompeluvinkki:

  • Ensimmäistä Cleo-lappumekkoa aloittaessani mietin, kuinka esipestä paksu farkkukangas ilman, että siihen tulisi pesun aikana rumia taitejälkiä. Nyt tiedän, miten niiden syntymistä voi yrittää estää! Niksi on se, että kangaspala pitää kastella jo ennen pesukoneen laittamista: märkä kangas on notkeampi eikä taitteita synny.

Ellen-paituli

Esittelin jo aikaisemmin pari PuuhakasPajan Ellen-paitulia, joista toinen päätyi yllättäen jopa Ilta-Sanomien klikkiotsikkoon. 😀

Klikkiotsikosta saa mielestäni heiman vaikutelman, että Ellen-paitulin ompelu olisi jokin urotyö, mutta ei. 😉 Helppo ja mutkaton ommella sekä ihana pitää. Niinpä tällä opettajalla on uudet vaatteet kertaa kolme.

Ensimmäisen tein Dream Circuksen Smartass in Space -joustocollegesta. Nämä mököt ovat niin ihania!

Koon valitisin mittataulukon mukaan ja paitulista tuli sopiva. Muutoin ompelin ohjeen mukaan, jopa pääntien huolittelin alavaralla, mutta hihoja pidensin reilut 20 senttimetriä.

Toisen tein Mereenin Kuviot -joustocollegesta. Tykkään ihan hirveästi tästä heidän uudesta kuosista. Kuvitella, että sen on suunnitellut 9-vuotias Vertti Pelho korona-aikana saadun käsityöopettajan tehtävän pohjalta!

Kolmatta muokkasin enemmän eli tein hupparin. Muutoksiin hyödynsin Pinja-kaavan pääntietä, huppua ja hihoja.

Harmaa joustogollege on Ommellisen, väriltään kylmä meleerattu vaaleanharmaa.

Nyt ajattelin antaa tämän kaavan miehelle, jotta voi laittaa sen jonnekin hyvään piiloon: eiköhän tämä määrä elleneitä jo riitä… 😀

… jos toisenkin.

Viime postauksessa oli kesäkuussa ompelemiani vaatteita. Samalla teemalla jatkan myös tänään.

Yksi tavoite oli kesän aikana opetella vetoketjullisen hupparin ompelemista. Sen olin laittanut jo vuoden vaihteessa kesäiseen Make Nine -taulukkoonikin. Tosin taulukossa oli pinkin värinen trikoo, mutta en onnistunut löytämään siihen sopivaa vetoketjua. Siksi vaihdoin kankaan mustan joustocollegeen.

Joustocollegetakin kaava on PaaPiin kaavakirjasta malli nimeltään Nummi. Ompelin sen muutoin ohjeen mukaan, mutta lisäsin hieman kädentien resoreiden korkeutta ja ompelin niihin peukalonreiät.

Koon valitisin mittataulukon mukaan ja sopiva tuli: tässä on tilaa hartioillenikin, vaikka aikaisemmin testaamani yläosa, Putous, samasta kirjasta jäi hieman naftiksi. Värikin on oikein hyvä, mustahan käy kaikkeen, mutta harmittavasti joudun toteamaan, ettei vetoketjun ompelu näin ensikertalaisena onnistunut ihan kuin strömsössä. Eli harjoittelut jatkuu. 🙂

Kesällä tuli tarve myös leggingseille, joissa on taskut. Tätä tarvetta varten testasin Unemallisen Unelma-kaavaa. Kaavatestaukseen käytin samaa mustaa joustocollegea, mistä tein Nummi-takin, mutta myös lisäksi Ommelkuplan neonväristä Luovus-joustocollegea.

Näistä tuli hauskat. Harmittavasti kuvaaminen ei ollut hauskaa: en saanut värejä toistumaan niin kuin pitäisi, vaikka kuinka varjossa olin. Luovus-kankaan ihanuuden näet paremmin täältä, postauksesta, jossa esittelen siitä aikaisemmin tekemäni tunikan.

Toinen Make Nine -haasteen ompelus oli tämä pitempi Kiila-tunika (Nosh-kaava SK 9/2017). Kokeilin saisinko aikaiseksi samannäköistä pitempää mekkosta, mitä Noshilla on nykyisin myynnissä. Trikoo on Dreamcircuksen eli Ehdan Kiurut.

Reippaasta kankaasta huolimatta en oikein onnistunut, vaan fiilis on hippasen liian yöpaitamainen. Mekkomaisempi tyyli olisi tullut, kun olisin pidentänyt helmaa vielä enemmän, kunnolla midi-mittaan. Nyt taisin lisätä vain 14 senttimetriä.

Pidemmän helman myötä myös halkiot olisi olleet pidemmät ja muutenkin niitä olisi voinut syventää, aloittaa hieman aikaisemmin.

Tätä tunikaa joutuu siis makustelemaan, mitä sille teen. Vai teenkö mitään… Mutta on ainakin siitisti ommeltu halkioita myöten.

Pääntienkin huolittelin trikoon hulpiossa olevilla merkinnöillä, niin pesumerkinnät ja kankaan alkuperä ovat tallessa. 🙂


Ompeluvinkit:

  • Halkioden vinojen kulmien ompeluohjeen löydät esimerkiksi täältä, Hääräämö-blogista.
  • Pääntien huolitteluohje löytyy puolestaan HommaHuone-blogista. Kyseisen blogin Instagramista löytyy myös ohjevideo, kuinka ommella peukunpaikat resoriin. Se näytti sujuvammalta tavalta, mitä itse käytin eli Lynn-hupparin ohjeen mukaista. Se löytyy puolestaan täältä, klik (noin kohdasta 17:17).

Kesällä kerran…

Tänä kesänä en juurikaan ommellut kesävaatteita, mutta ne vähäisetkin ovat jääneet kuvaamatta. Mutta nyt – tässä osa ja myöhemmin muutama lisää. 🙂

Ostin keväällä PaaPiin kaavakirjan, koska siinä vaikutti olevan useampi kokeilemisen arvoinen perusvaateen kaava. Ensimmäiseksi testasin siitä capri-mittaisten taskullisten housujen kaavaa, Vernaa.

Kaavakirjassa kangassuosituksena on joustocollege, mutta minun housuni ovat trikoota. Toimii ihan hyvin näinkin. Nämä ovat Dreamcircuksen/Ehdan Kurjet-trikoota.

Toiset Vernat ompelin Verson Puodin Kaftaanikukka-trikoosta. Tämän trikoon olin valinnut minun kesäiseen MakeNine-taulukkoon. Alunperin ajattelin tehdä siitä mekon, mutta muutin mieleni ja tein valehaalarin: alaosaksi Vernat ja yläosaksi…

Ellie & Mac Patternsin Summer Nights toppi, yhden version monista.

Ainakin tämän päivän perusteella tuntuu vielä olevan kesää jäljellä, niin en ainakaan vielä näitä ylähyllylle sullonut. 🙂