Birdy-tunika

Kesällä ompelukerhon bingon vuoksi tuli tehtyä monenlaista ensimmäistä kertaa. Esimerkiksi ompelin tämän Birdy-tunikan Hellinin kaavakirjasta Girl Trip.

maaritse_birdy_tunika_girl_trip_kaavakirjasta

Malliltaan tämä on oikea mukavuusvaate, rento ja väljä lepakkohihainen tunika.

maaritse_birdy_tunika_hellinin_kaavakirjasta

Ainoa huono puoli on taskujen puute, koska työni vuoksi tarvin ainakin hetkellisen säilytystilan avaimille, kännykkälle, mille milloinkin… Lisäänkin ne nykyisin yleensä itse kaavaan, jos niitä ei kaavassa muutoin ole. Nyt jätin ne kuitenkin lisäämättä, koska en ollut varma istuuko ne malliin ja riittääkö väljyys lantion kohdin. No, riittäähän se, joten se muutos sitten seuraaviin.

maaritse_birdy_tunika_fabrikingin_kunkkupussista

Tunikan koon valitsin mittataulukon mukaan enkä muutanut kaavassa mitään. Seuraaviin voisin kuitenkin lisätä ne aikaisemmin mainitsemani taskut sekä muutaman sentin helmaan, jotta tunika menisi mekostakin. Jos ihan rehellinen olen, niin luulin jo tämän mitan olevan ihan ok mekoksi. Kuvaamaan lähtiessä mieheni kuitenkin luuli, että työkiireet ovat jo niin pehmittäneet pääni, että olin unohtanut laittaa housut jalkaan: Uunimiehen aito hämmenys sai minut viime hetkellä vetämään leggingsit alle ja ymmärtämään, että jokunen lisäsentti helmaan voisi olla tarpeen. 😀

maaritse_fabriking_possupussi_joustocollege

Ensimmäistä kertaa en kokeillut vain kaavaa Hellinin kirjasta, vaan tilaisin myös sian säkissä eli kangaspussin, minkä tarkkaa sisältöä en tiennyt etukäteen. Sellaisia kangaspusseja en ole aikaisemmin tilannut, vaikka kovin suosittuja ne tuntuvat olevan. Omaan yksitotiseen värimaailmaan ja aikuiseen makuun monella kangaskaupalla on vaan niin monenkirjava tarjonta, joten olen yllätyspussit ohittanut tähän saakka suosiolla. Nyt oli kunnianhimoisena bingoilijana kuitenkin jotain keksittävä.

maaritse_birdy_patterns_for_freestylers

Onneksi hetken pähkäilyn jälkeen löysin FabriKing-nettikangaskaupan, jossa oli tummanpuhuvia aikuisten kuoseja: sieltä uskalsin tilata Kunkkupussin ilman pelkoa, että saisin monta metriä iloisen kirjavia lastenkuoseja. Tämä tunika on siis tuosta pussista tulleista joustocollegeista tehty ja olen tähän, kuten koko pussin sisältöön, tyytyväinen: kaikki kankaat vastasivat odotuksiani niin väreiltään kuin laadultaan. Lisäksi oli piristävää, kun joku toinen on valinnut kankaat ja mitat valmiiksi. En voi siis mennä siitä mistä aita on matalin, vaan joudun miettimään uusia kaavoja ja malleja tottumustani lyhyempiin kangaspalasiin sopivaksi ja/tai yhdisteltäväksi.

maaritse_vanha_portaikko

maaritse_katon_yksityiskohta

maaritse_itse_ommeltu_tunika_joustocollegesta

maaritse_vanha_ikkuna

maaritse_kunkkupussi_fabriking

Onko sinulla yhtä hyvät yllätyspussikokemukset kuin minulla? Ja muuten, joko olet huomannut, että Kankaiden Yö on 30.8. seuraavan kerran … 🙂

Namedin Esme ja Selja

Ompelutahtini on niin hurja, ettei kamera perässä pysy. 😉 Nämäkin, Namedin Esme Maxi Cardigan ja Selja Knot Tee, ovat valmistuneet heinäkuussa.

maaritse_esme_maxi_cardigan_namedclothing

Tämä oli minun ensimäinen merinovillaompelus eli neuletakin kangas on Mereenin Merenpohja-merinovillaa (näytti siltä, että heinäkuussa viimeisiä ostelin, enää ei kaupasta juuri tätä merinoa löytynyt).

maaritse_esme_maxi_cardigan

Takin alla on puolestaan siis musta Selja eli solmullinen t-paita, minkä tein Nappinjan trikoosta.

maaritse_selja_knot_tee

Kokeilin molempia kaavoja ensimäistä kertaa. Tykkään, että niissä molemissa on kivat yksityiskohdat, kuten neuletakissa taskut ja paidassa etuosan solmu, mutta molemissa on minulle myös sellaisenaan hieman liian reilu yläosa. T-paidan hihan pyöriötä pitää siis sorvata korkeammaksi, syvemmäksi, ja olkasaumaa vähän lyhentää, mutta neuletakki menisi varmaan sellaisenaan, kunhan kangas olisi jämäkkäämpää.

selja_knot_tee

Yllätyinkin merinovillan ohuudesta ja laskeutuvuudesta sekä muutaman käyttökerran jälkeen hengittävyydestä ja lämpimyydestä. Tämä taitaa olla ensi talven vaatehittini!

maaritse_esme_maxi_cardigan_merinowool

Esme on siis hartialinjaltaan väljä, mutta alaspäin kapeneva. Koon valitsin mittataulukon mukaan ja muutin vain helman mitan lyhyemmäksi.

maaritse_esme_cardigan

Saatan vielä lisätä neuletakkiini nepparit, jotta takki näin väljempänäkin pysyy paremmin menossa mukana ja taskut ojennuksessa.

elokuinen_kalastaja

rannan_elokuista_heinikkoa

rannan_elokuinen_heinikko

elokuinen_ranta

merenpohjaa

Merinon kuosi on kyllä niin kaunis ja aihe niin rakas, sillä meri ja merenranta ♥.

maaritse_namedclothing_esme_cardigan_selja_knot_tee

Nyt vain kylmempiä kelejä odotellessa….

Kielo-mekko

Tämä kaunokainen on Namedin Kielo Wrap Dress, minkä ompelusta olen haaveillut kauan. Nyt vihdoin osui kohdalle sellainen palalaarilöytö Eurokankaasta, että se oli tehtävä: tähän saakka en ollut löytänyt kangasta, mikä miellyttäisi niin silmää kuin olisi sopivan notkeaa eri tavoilla sidottavaksi.

maaritse_namedin_kielo_mekko

Mekon juju on siis sivulla olevissa siivissä, jotka voi pitkien solmimisnauhojen avulla sitoa kiinni useammalla tavalla.

maaritse_kielo_mekko_nauhat_taakse_solmittuna

Yllä olen solminut nauhat edestä ristiin ja taakse, jolloin siivet asettuvat vatsan päälle. Tämä tyyli on minusta melko juhlava. Lisäksi näin solmittuna sain nostettua ylipitkän helman korkeammalle ja takana oleva syvä halkio tulee hyvin esille.

maaritse_kielo_mekon_takahalkio

Näin esille tulee valitettavasti myös se, että keskitakasauman kuvion kohdistaminen ei onnistunut. Takasauma on ylhäältä hieman kaareva, joten kohdistaminen ei onnistunut siitäkään syystä. Silti, olisihan tuota voinut vähän enemmän miettiä, sillä nyt kuvioiden yhteensopivuus jää ärsyttävästi niin vähästä kiinni, että silmä tarttuu siihen. Parempi olisi ollut ehkä harhauttaa katsetta kunnon sekamelskalla eli kohdistamalla ihan päin seiniä… 

maaritse_namedin_kielo_wrap_dress

Nauhat voi sitoa myös rennosti taakse, jolloin kankaan kuosi näkyy hyvin edestä ja takaosan takakappaleiden epäonnistunut kohdistaminen ei puolestaan kovin erotu.

maaritse_ompelublogi_kielo_wrap_dress

Valitsin koon mittataulukon mukaan sekä ompelin ohjeen mukaisesti muutoin, mutta pienensin hieman kainoloaukkoja sekä jätin jätin takakappaleiden pystylaskokset pois ohuen viskoositrikoon (vai voiko laarilöydöistä varmuudella tietää ?) laskeutuvuuden vuoksi. En siis kokenut niitä tarpeelliseksi: ainahan ne voi lisätä jälkikäteen, jos tuntuu, että istuvuus ne vaatii. Mietinnän alla on myös pituus, että onko mekko tällaisena liian pitkä vai just hyvällä tavalla pitkä….

maaritse_kielo_mekko_nauhat_eteen_solmittuna

Siivet voi sitoa myös takakautta ristiin ja rusetti eteen eli päinvastoin kuin ensimmäisessä kuvassa. Tämä on minun suosikkini, koska näin näyttävä kuosi näkyy selvästi edestä katsottuna ja taakse menevät siivet puolestaan peittävät takasauman huonon kohdistuksen. Tykkään myös siitä, että tällä tavoin sidottuna kangas rypyttyy takapuolen päälle vatsan sijaan, mikä ei tarvitse yhtään enempää volyymiä. Pyllyn päällä sitä ei taas voi olla koskaan liikaa. 😀

maaritse_kielo_mekko_takaa_nauhat_eteen_solmittuna

maaritse_namedin_kielo_mekon_solmimisnauhat

maaritse_kielo_mekon_sivunauhat

Neljäs sidontatapa, nauhojen solmiminen niskan taakse, saa mekon näyttämään  hieman kaftaanilta.

maaritse_kielo_wrap_dress_niskan_taakse_solmittuna

Niskan taakse solmitut nauhat tuovat mekkoon myös hieman timanttimekoista tuttua muotoa.

maaritse_kielo_mekko_niskaan_taakse_solmittuna

Tästä mekosta on siis moneksi eikä sen ompelukaan ollut vaikeaa. Hankalaa oli ainoastaan ohuen ja valuvan kankaan leikkaaminen, erityisesti sen paikallaan pitäminen, mutta vielä pitää toinen kokeilla, lyhyempänä ja hihallisena… 🙂

Rusettihihainen toppi

Tällä topilla voin osallistua Craft Candidate – ja Lumisiivet-blogien järjestämään Kässähamsterihaasteeseen, minkä tarkoituksena on innostaa tuhoamaan hamstrattuja kässäjemmoja ja/tai tekemään keskeneräisiä töitä loppuun. Haasteen elokuinen linkkiketju löytyy täältä ja täältä.

maaritse_rusettihihainen_toppi

Aloitin tämän jo viime kesänä, joten enää en muista edes, miten koon olen valinnut, mutta sopiva se on. 🙂 Toppi on Burdassa 7/2018 nimellä Neulostoppi (mallinumero 119).

maaritse_raglanhihan_rusetit

Kaavaa en muutanut millään tavalla, ja ompelu oli helppoa kuvallisten ohjeiden avulla. Jonkin verran rusettien solmisnauhojen ompelu tietenkin vaati enemmän aikaa ihan peruspertsan ompeluun verrattuna, mutta ovat vaivansa arvoiset.  Tykkään. ♥

maaritse_topin_uurettu_takaosa

Ommelliselta aikoinaan ostettu MindFlow-trikoo sopii minusta hyvin topin leikkisään malliin, missä on raglanhihojen rusettien lisäksi syvään uurettu takapääntie. Noiden yksityiskohtien takia ajattelin, että tämä olisi kiva toppi loppukesälle, kun on ruskettunut. Siksi ompelin toisen Kangaskapinan kirkkaan keltaisesta trikoosta, mikä olisi korostanut rusketusta entisestään.

maaritse_toppi_kangaskapinan_new_york_limelight_trikoosta

Keltaisen topin kohdalla vahingossa ompelin hihojen etukappaleet hihaksi. En käsitä, miten sen tein. Olin vielä – muka – huolellinen. Tietenkin ompelin hihan vielä valmiiksi päällitikkauksia myöten ennen kuin huomasin mokani, joten ratkominen ei houkutellut eikä kangasta ollut enää uusia etukappaleita varten. Siksi päätin kokeilla onneani eli ompelin jäljelle jääneistä takaosista toisen hihan ja kavensin sen saman levyiseksi kuin jo etukappaleista tehdyn.

maaritse_topin_hiharusetit

Oikotie kannatti, sillä toppi toimii näinkin: joustava kangas ja väljä malli antoivat mokani anteeksi! Toki hihat ovat valkoista toppia kapeammat, mistä johtuen kainaloon tulee hieman ryppyä, mutta ei häiritsevästi.

maaritse_toppi_burda_7_2018

Molemmat topit pääsevät siis käyttöön, mutta vasta ensi kesänä: en sinällään ota aurinkoa, mutta ruskettuminen, vähillä vaatteilla oleminenhan, oli mahdollista vasta loppukesästä, minkä jälkeen sää viileni nopeasti takaisin villasukkatasolle. Näissä ei siis enää tarkene, ei, mutta toiveissa elän, että sitten ensi vuonna. 🙂