Neuloin ulkoiluhameen, vaikka en tahtonut enkä tiedä tarvinkokaan. 😉
Viime kesänä neuloin osana käsityöntekijä-opintoja Suomusiipi-neuleita, joista kaikki ei onnistunut heti kerrasta. Esimerkiksi Suomusiipi-puseron proton jouduin neulomaan kahteen kertaan, koska ensimmäisellä kerralla kuviomäärä ei ollut toimiva. Tämä paksu Alafosslopi-langasta tehty pusero neulotaan siis alhaalta-ylös päin. Alun perin ajatuksissani oli miehusta, minkä mustalla pohjalla harmaat kuviot jatkuvat aina helmasta kainaloon saakka.
Alkuperäinen kuviomäärä oli kuitenkin liiallinen, mistä johtuen neuleen yleisilmeestä tuli liian raskas. Väritkään eivät oikein miellyttäneet silmää, niin jätin mustapohjaisen proton kaapeleille. Halusin kokeilla, miltä näyttäisi, jos käännän värit toisin päin ja vähennän kuvioiden määrää. Tämä kokeilu kannatti – näillä muutoksilla sain aikaiseksi sellaisen neuleen kuin olin ajatellut.
Vaikka mustapohjainen ja runsaskuvioinen pusero ei sopinut neuleperheeseeni, en raaskinut purkaa sitä. Otin sen nyt takaisin puikoille ja neuloin vyötärölle taitettavan resorin kuminauhakujaksi. Siinäpä se hame oli kaikessa yksinkertaisuudessaan.
Kevät kiri kuitenkin ohitseni, joten ensi talvi näyttää, onko villahameelle käyttöä. Ehkä tästä voisi taikoa sitten mökille tyynynpäällisen tai talviretkille istuinsuojan…