Kuru-neuletakki

Ostin Walcot Yarnsin Opus-langan jo vuonna 2017 Jyväskylän Neulefestareilta Dre-neule mielessä, mutta parin yrityksen ja erehdyksen kautta tämä ihanan pehmeä lanka päättyi kuitenkin Jonna Hietalan Kuru-neuletakiksi. Ohje siihen lyötyy Ravelrystä, klik, tai viidennestä Laine Magazinestä.

maaritse_opus_langasta_kuru_neuletakki

maaritse_kuru_neule_opus_langasta

Aikaisemmat kaksi neuletakkiyritystä päättyi purkkuun siitä syystä, etteivät ne tuntuneetkaan omilta eikä näin ihanaa lankaa hyllyntäytteeksikään voi jättää. Mutta tämä kolmas on kiva: perusneuletakki perusmustana. Tai ei ihan perusmusta, vaan väri toistuu enemmän hopeisen hiilenmustana.

maaritse_laine_magazine_kuru_opus_yarn

Neuloin takin hieman ohjetta pidemmäksi. Onnistuin myös tekemään niin siistit nappilistat ja pääntienresorin, etten viimeistellyt niitä ohjeen mukaisesti i-cord-reunuksella kuten hihansuita.

maaritse_kurun_nappilista_opus

Myönnän, että loppuvaiheessa kaikessa ihanuudessaan lanka alkoi jo vähän kyllästyttämään, että eikö tästä ikinä valmista tule, joten päätös reunusten viimeistelemättömyydestä oli siitäkin syystä helppo tehdä.

maaritse_kuru_neuletakki_opuslangasta

Mutta siinä se nyt vihdoin on. 🙂 Sopii ainakin kukkallisen Roscoe-puseroni päälle lämmikkeeksi.

maaritse_kuru_cardigan_opus_yarn

Seuraavaksi ajattelin neuloa toisen keväällä aloitetun neuletakin, Lumi Karmitsan Ruusupuutarhurit, valmiiksi. Se on sentään tänä vuonna aloitettu, kuten muutama pariton sukkakin… Että onhan näitä.

Mikä on sinun viimeisin ikuisuusprojekti, minkä sait valmiiksi?


Craft Candidate – ja Lumisiivet-blogit yhdessä järjestävät tänä vuonna haasteen kässähamstereille, jota voit tulla seuraamaan ja/tai mukaan osallistumaan esimerkiksi täältä, Facebook-sivuilta. Tämän kuukauden blogipostauslinkit puolestaan löydät täältä ja täältä.

Projektina Neulefestarit

Hip Hei! Parhaillaan olen matkalla Jyväskylän Neulefestareille.

maaritse_neuleblogi

Eilen oli siis pakkauspäivä, niin – luonnollisestikin – mieli harhaili ja piti ommella jotain. 😉 Koska reissumekko oli jo hyvissä ajoin ommeltu, ompelin pienen projektipussin, minne sujauttaa kurssilangat.

maaritse_kankaanpainanta_kloriitilla

Pussin päällikankaaksi valitsin onnistuneen kloriittivärjätyn kangaspalan ja vuoriksi puolestaan vähemmän onnistuneen. Nuo mustat kankaat on siis värjätty sumuttelemalla vesi-kloriittiseosta niiden päällä muovisten pitsiliinojen ollessa sabluunoina. Toisessa vaikutustaika on vaan mennyt pahasti yli, joten lopputulos on kovin läikykäs ja kuviot epämääräisempiä.

maaritse_ompelublogi_kankaanpainanta

Pussin tein oman pään mukaan ja siitä tuli niin suuri kuin päällikankaasta sain: se on noin 30 cm * 30 cm, josta pohja on noin 10 cm leveä.

maaritse_projektipussi

Katsotaan nyt, miten tämä käytännössä toimii. Pieni tasku olisi kyllä ollut paikallaan, esim. silmukkamerkeille, että sellainen sitten seuraavaan.

maaritse_silmukkamerkki

maaritse_projektipussi_neuleelle

maaritse_projektipussi_langoille

Näyttää siltä, että festareille mukaani lähtee myös hiekkaranta … 🙂

maaritse_projectbag

maaritse_projectbag_selfpainted_fabrik

maaritse_projektipussi_jyvaskylanneulefestareille

Tämä tulee olemaan kolmas kertani, kun menen Neulefestereille. Erilaiseksi tämän kerran tekee se, että mies on mukana ja siksi reissulle on sovittu hieman muutakin ohjelmaa kuin vain neulomista ja langoista hullaantumista. Osallistun nyt kuitenkin kolmelle kurssille ja jos aikataulut antavat myöten, lauantaina myös LeymusKAL-sukkien yhteiskuvaukseen.

maaritse_leymys_socks

Erilaiseksi festarireissun tekee myös se, että tällä kertaa en ole  tehnyt ostoslistaa etukäteen. Yritänkin olla ostamatta lankoja, koska viime vuoden ostokset ovat vielä kerällä. Jos jotain, niin ostan lisää ChiaoGoon letkeitä pyöröpuikkoja ja festaripinssin muistoksi.

maaritse_projektipussi_neulefestarit2019

Ihanaa festarikesää kaikille, missä ikinä sitä vietättekään!  ♥

Vuosi 2018

Tämän vuoden luetuimmiksi käsityöpostauksiksi nousivat nämä kymmenen, jotka tiivistin, ei paremmuuden, vaan aiheen mukaan seuraavanlaisesti: mekot, Lotta-tunikat, neuletakit, kirjovirkkaus ja pipot. Lopussa myös mietteitä tulevasta vuodesta, siihen liittyvistä käsityöhaaveista ja -suunnitelmista.

MEKOT

Kaksi vuotta sitten aloittaessani tätä blogia ja ompeluharrastustani päädyin monen pettymyksen jälkeen ompelemaan vain helppoja, ns. yhden pisteen malleja, koska mikään muu ei harmikseni onnistunut. Siitä johtuen usein ajattelin lopettaa koko harrastuksen: erityisen ylivoimaiselta tuntui sopivien kaavojen löytäminen ja/tai kaavojen muokkaaminen.

Lopulta kuitenkin onnistuin muokkaamaan muutamaa kaavaa itselleni sopivaksi, ja siitä se sitten lähti. Yksi onnistunut oli Ottobren Relaxed-mekkokaava, millä olen tänäkin vuonna ommellut useamman mekon. Luetuimpia niistä ovat olleet kesäksi tehdyt lettimekot sekä syksyinen arkimekko ja tummempi kukkamekko (vaaleanvihreä kukkamekko on tehty Suuri Käsityö -lehden Peura-tunikaa pidentämällä).

LOTTA-TUNIKAT

Kuluneen vuoden luetuimpien postauksien joukkoon nousivat myös postaukseni Lotta-tunikoista, joiden frillahihojen viimestelyyn opettelin käyttämään ompelukoneen päärmäysjalkaa. Voi vitsit, mikä vekotin! Tämmöisiä pitää hankkia lisää… 😀

NEULETAKIT

Kymmeneen luetuimpaan postaukseen sisältyi myös pari neuletta: toinen on pitkä harmaa villatakki Seitsemän Veljestä -langasta ja toinen kesäisempi neuletakki on Lystig Yarnin merinosta. Ne molemmat on kudottu saumattomasti ylhäältä-alas, mutta harmaa on tehty steekkaamalla eli auki-leikkaamalla. Se olikin ensimmäinen kerta, kun saksin valmiin neuleen auki: hui, kuinka jännittävää se olikaan!

Lystig Yarn -langalle en puolestaan meinannut löytää riittävän yksikertaista mallia, missä ihana Monday Funday -väri olisi edukseen ja ohjeen neuletiheys vastaisi langan suositusta. Viimein keräsin rohkeuteni ja opettelin laskemaan mallitilkuista kertoimen, minkä avulla muutin Rosala-ohjeen vastaamaan lankaani. Näin sain kuin sainkin neuletakin kesäksi valmiiksi, ja varsin ihana siitä tulikin!

KIRJOVIRKKAUS

Myös alkukesästä valmistunut jäätelölaukkuni on saanut alkunsa jo kesän 2017 Neulefestareilta, jolloin osallistuin Molla Millsin popcorn-virkkauskurssille. Siellä opetelteltiin siis virkkaamaan tuota kolmiulotteista jäätelökuosia, mikä löytyy Mollan Kurittomat Kuosit -kirjassa limupussin muodossa.

PIPOT

Yleensä en innostu mistään trendeistä, en ainakaan ensimmäisten joukossa, mutta tämän talven must have pipo, The Oslo Hat, kolahti. Senkin suhteen luulin olevani jälkijunassa, että kaikki muut olivat jo sen kutoneet, mutta monista kyselyistä ja klikkauksista päätellen olin väärässä: niin itselle kuin isälle kudotut pipot ovat olleet ehdottomasti tämän vuoden luetuimmat postaukset. 

Toinen suosittu pipopostaus on alkusyksystä kutomani Veera Välimäen Looking Ahead -pipo. Tykkään kovasti tästäkin mallista istuvuutensa vuoksi.

Kolmas suosittu pipopostaus liittyi Pipo-otuksen järjestämään Vuodenaikahaasteeseen. Se oli sellainen matalan kynnyksen haaste, sillä haastepostauksia, haastetöitä, tuli tehdä kunkin vuodenajan mukaisesti vain neljä. Aluksi se tuntui kaltaiselleni haastehamsterille melko vähäiseltä määrältä, mutta näin vuoden lopussa, määrä oli riittävä: arkivaatteiden ompelulta ei aikaa olisi enempään riittänytkään.

Tämän vuoden jälkeen helppoja, nopeasti valmistuneita arkivaatteita – mekkoja, leggingsejä ja paitoja – minulla alkaakin olla riittävästi, joten ensi vuonna aion hidastaa tahtia ja keskittyä opettelemaan vaikeaksi kokemiani asioita (kuten vetoketjun ompelu, napinläpi jne). Lisäksi kaapistani puuttuvat yksiväriset vaatteet, koska ompeluharrastukseni myötä tyylini on selvästi muuttunut kirjavammaksi kuoseiltaan. Joten jatkossa tulee olla harkitsevaisempi, että se mitä teen, sopii jo olemassa oleviin vaatteisiini, sillä monen kirjavia kuoseja on vaikea yhdistää toinen toisiinsa.

Ja mitä ompelun lisäksi muihin käsitöihin tulee, niin muutaman kirjontatyön olen jo aloittanut ja tämän kesän Neulefestareilta sain brioche-kipinän jajaja…. Aika ei tule pitkäksi siis ensi vuonnakaan. 😀

Joko sinä olet ensi vuoden käsitöitä suunnitellut?

Neulefestarit 2018 | Tunnelmia ja tuliaisia

maaritse_neulefestarit18_kurssit

Heinäkuun alussa osallistuin toista kertaa Jyväskylän Kesän Neulefestareille. Kolmen päivän festarireissuni ei olisi paremmin voinut mennä: aurinkoisessa kesäsäässä tarjolla oli upeita lankoja, hyvää musiikkia, kylmää juomaa sekä ennenkaikkea mahtavaa seuraa, missä yhdessä intoilla käsitöistä. Osallistuin festarimarkkinoiden lisäksi myös kolmelle kurssille: Neulevalokuvauksen salat, Sano se pistoin ja Briochea silmukka silmukalta. Niistä postasin jo aikaisemmin, ja nyt on vuorossa markkinafiilistelyä ja -tuliaisia.


Tuliaiset

Koska olin toista kertaa neulefestareilla, tiesin, että markkinoilla voi runsaudenpulasta johtuen tulla lankaähky. Sellaisessa tilanteessa teen herkästi hutiostoksia tai laamaannun, enkä saa ostettua yhtään mitään. Ja sehän se vasta harmittaakin! 😉 Sen välttämiseksi tein ostoslistan, minkä mukaan etenin.

Ensimmäisenä halusin ostaa langat talven brioche-kokeiluani varten. Yksi kriteeri oli ostaa sellaista lankaa, mitä en ollut aikaisemmin kokeillut. Lisäksi yritin ostaa sellaisia värejä, jotka olisivat epätavallisia minulle, jotta saisin aikaiseksi kunnon kontrastin brioche-pintaan. Näin siksi, että pyrin yleensä tiedostamattakin harmoniaan, minkä vuoksi mm. kirjoneulekokeiluni ovat yleensä epäonnistuneet. Itseni tuntien, yritin siis olla vähemmän oma itseni, jotta saisin aikaiseksikin jotain erilaista.  🙂

maaritse_neulefestarit_tuliaislangat

Miten siinä onnistuin, aika näyttää. Ainakaan keskimmäiset langat eivät ole niin makuni mukaan valittu, mutta laidalla olevat taitavat olla tuttua Maarittia. Vyyhdit ovat siis vasemmalta oikealle: Louhittaren Luola / Luonnotar (syklaami), La Bien Aimée / Merino Twist Sock (Le Petit Nuage), Hedgehog Fibres / Sock Yarn (Parklife) ja Louhittaren Luola / Luonnotar (syyskuu).

Toinen tavoite oli puolestaan niin minua kuin vain olla ja taitaa eli halusin ostaa mustaa lankaa perusneuletakkia varten. Ajatuksissa oli siis ostaa festareilta langat ja etsiä myöhemmin niihin sopiva ohje, mutta viime tippaan siihen suunnitelmaan tulikin muutos: Neulisti julkaisi festariperjantaina ohjeen Dre-pappatakkiin, minkä oli neulottu Walcot Yarsin Opus-langasta, jota oli siis markkinoilla myynnissä. Sattui vielä niin sopivasti, että torstaina valokuvauskurssilla tapasin Heidin alias @carassius_, joka oli testineulonut ohjeen, ja hänen takkinsa oli aivan ihana.

maaritse_jyvaskylaknitfestival2018_opus_yarn

Ostamani Opus ei ole varsinaisesti mustaa, vaan charcoal eli sehän taitaa tarkoittaa kivihiiltä. Se on kuitenkin tarpeeksi mustaa minulle, sillä mielestäni tämä ei ole tumman harmaata kuitenkaan, vaan mustaa, missä on kaunis harmaa hohde.

maaritse_neulefestarit_pinssi_2018

Lankojen lisäksi ostin myös festaripinssin ihan vaan huvin ja kannatuksen vuoksi sekä rasian silmukkamerkkejä.

Tunnelmia

Viime vuonna osallistuin festareille päiväseltään yksin. Sekin kokemus oli hieno, mutta jo tuolloin koin, että olisi ollut kiva jakaa markkinakokemus jonkun toisen kanssa: istua alas, jutella niitä näitä ja kutoa muutama rivi.

maaritse_neulefestarit2018_markkinatunnelmia

Tänä vuonna sainkin seurakseni yhden blogisisaristani, Lumisiivet-blogin Katin enkä voi sanoin kuvailla, kuinka kivaa oli yhdessä kiertää kojuja, istua alas ja vaihtaa kuulumisia sekä kässäilykokemuksia. Terkut vaan Katille vielä tätäkin kautta, että kiitos viimeisestä! Toivottavasti ensi vuonna uudestaan! 

maaritse_neulefestarit18_markkinatunnelma

Tunnelma Vanhan Toivolan Pihalla olikin tänä vuonna aivan huikea: päällimmäiseksi tunteekseni festareista jäi se, että kutojat on hurjan mukavaa porukkaa ja on mahtavaa olla yksi heistä. ♥ Kuinka ihmeessä tässä jaksaa vuoden odottaa!

maaritse_neulefestarit2018_markkinatunnelmaa

Lämmin kiitos festariväelle, mukana olleille ja eritoten järjestäjille!