Neuloin ensimmäisen Lento-paitana, koska mä voin. 😀 En siis osaa sanoa miksi, mutta neuloin nyt kuitenkin. Ohje on Jonna Helinin ja se on suosittu yksinkertainen raglanpaita, mikä neulotaan ylhäältä alas saumattomasti.
Lankani on jo lopettaneen Louhittaren Luolan Pohjan Akkaa värissä sarastus. Pohjan Akka on melko paksua ja pehmeää 100 % villalankaa. Suosituspuikko koko oli 4-5 mm.
Lennon ohjeesta poiketen tein maltillisen v-pääntien pyöreän sijaan. Helman ja hihojenkin mitat taitavat olla omasta päästä, kuten myös resoreiden korkeudet.
Resorit neuloin kierrettynä joustimena. Neuloin nurjan kerroksen aina ennen resoria, jotta sain kauniin kumpumaisen reunan joustimelle.
Hihansuusta hieman pilkottaa, miltä näyttää islantilainen päättely nurjalta. Käytin sitä päättelytapaa, koska se muistuttaa kumpumaisia nurjia silmukoita. Näin resorin molemmat reunat näyttivät samantyylisiltä.
Viimeistelin pehmeääkin pehmeän paitani neulomalla eteen muutaman lyhennetyn kerroksen helmaan ennen resoria. Hyvin tarkkasilmäiset saattavat ne löytää, mutta käännöskohdat piilotutuvat erityisen hyvin nurjan kerroksen vuoksi. Lyhennettyjen kerrosten avulla helma on samassa korossa niin edestä kuin takaa.
Aloitin neulomaan tätä jo keväällä. Aluksi mieleni valtasi kumma haikeus, kun tätä neuloin. Hetki meni ennen kuin tajusin, että paidan värit ovat kuin syksyllä nuorten joutsenien höyhenpeitteet. Siis sillä hetkellä, kun taas aika on.
Tuoksujen tiedän herkästi vievän aikaisemmin koetun ja eletyn äärelle, mutta aikaisemmin mikään neulomani väri ei ole mennyt näin tunteisiin. Entä sinä? Oletko kokenut vastaavaa? Haikeus kyllä hellitti, kun ymmärsin, mistä se tuli. Että vielä ei ole aika jättää taakseen, vaan kaikki on vielä edessä – leppoisat silmukat ja aurinkoiset päivät. ♥
