Avainsana: alhaalta-ylös

LankaSorvari

Suomusiipi-pusero

by MaarItseLeave a Comment on Suomusiipi-pusero

Edellisessä postauksessa kerroin, kuinka käsityöntekijän ammattitutkintoon liittyvät näytöt, tuotteen suunnittelu ja valmistus, lähtivät syntymään. Tässä postauksessa esittelen ensimmäisenä valmistuneen näyttöneuleeni, Suomusiipi-puseron, jonka neuloin Alafosslopista 9974 ja 0059.

Aikaisemmassa postauksessa mainitsin myös sen, että kaikki näyttöneuleideni kuviot saivat alkunsa tavalla tai toisella perhosen yksittäisestä siivestä. Tässä puserossa nuo siipien suomut täyttyivät paarmoja metsästävistä lokeista.

Yllä olevassa kuvassa lokki lentää paarmasta ohi. Alla olevassa kuvassa lokki puolestaan onnistuu saaliin nappaamisessa ja kolmannessa kuvassa lokki liitää muiden mukana, samassa rytmissä kehää kiertäen. Tämä paarmojen metsästys on siis joka kesäinen ilmiö merenrannassa, kun on ollut riittävän lämmintä. Tuolloin paarmat ”nousevat” rantaan, joita jopa useat kymmenet lokit tulevat saalistamaan. Tunnelma on aina hieman kauhuleffamainen, sillä linnut lentävät yleensä matalalla ääneti pitkän aikaa. Välillä ilman täyttää vain siipien havina tai yksittäinen kirkaisu, jos joku erehtyy lentämään kehässä vastavirtaan.

Puseron suunnittelin neulottavaksi alhaalta-ylös, vaikka se ei ole monenkaan mielestä se paras mahdollinen tapa. Mutta tällä tavoin, jos haluaa lisähaastetta muutoin yksinkertaisen mallin neulomiseen, voi sujuvasti harjoitella tai tehdä aloitukset ja lopetukset italialaisittain: italialainen päättely tehdään neulan kanssa, joten näin tehtynä neulaa tarvitaan vain poolokauluksen päättelyssä helman ja hihansuiden sijaan. Toisin sanoen neulaa tarvitsee tästä suunnasta neulottuna määrällisesti vähemmän kuin ylhäältä-alas-neulottaessa ja siten pusero soveltuu myös vähemmän neuloneelle ensimmäistä kertaa kokeiltavaksi.

Puserossa on raglanhihat, mitä korostavat silmukkarivit, jotka jatkuvat aina kainaloista kaulukseen. Kaikki resorit on neulottu 2 oikein, 2 nurin – joustimena. Kauluksen korkeutta voi halutessaan säätää oman mielen mukaiseksi.

Omakohtaisesti itselleni uutta tässä puserossa oli kainalosilmukoiden päättely neuloen. Ne voi tehdä myös yleisemmällä kolmen puikon päättely – tekniikalla, mutta mielestäni sillä tavoin saumasta tulee kovin paksu ja joustamaton. Silmukointipäättelyä neuloen harjoittelin Käsityökekkereiden Veeran tekemän tutoriaalin avulla. Löydät sen täältä, klik.  Linkin takaa löytyy myös vinkkejä, kuinka luoda silmukat, päätellä joustavasti ja neuloa kantapää varpaista varteen neulottavaan sukkaan.

Seuraavassa postauksessa aiheena on Suomusiipi-neuleista erillinen huppu, minkä neuloin myös Alafosslopista.

Käsityöt

Steekkauskokeilu

by MaarItseLeave a Comment on Steekkauskokeilu

Yksi suosituin hakusana, mikä tuo lukijoita blogiini, on steekkaus eli neuleen aukileikkaaminen. Koska en ennen käsityöntekijä-opintojani ajatellut tämän olevan koskaan mikään ohjekanava, vaan enemmänkin päiväkirjamainen, inspiraatioita antava, en ole ohjeiden tekemiseen panostanut. Pitkään tekeillä on kuitenkin ollut oma Alafosslopi-kokeiluni, josta otin myös muutaman prosessikuvan, kuinka tällä kertaa muutin suljetun neuleen avonaiseksi neuletakiksi.

Alafosslopista tekemäni neule on ollut jo hyvän aikaa valmis, mikä näkyy kuvistakin: ne on otettu tammikuun hämärissä tunnelmissa pakkasen paukkuessa. Valon vähyyden vuoksi villatakin väri vääristyy melko monessa kuvissa. Erityisesti prosessikuvat on otettu nopeasti kännykällä keinovalon loisteessa, mutta ei anneta sen häiritä. Oikea väri on nimeltään 1240 Dark Magenta.

Alla olevassa kuvassa näkyy, kuinka neuloin takin eteen keskelle neljän nurjan silmukan raidan alhaalta-ylös aina hupun päälaelle saakka. Yritän aina sovittaa langan loppumiset siihen tuohon raitaan, niin silloin niitä ei tarvitse erikseen päätellä.

Kun neule on kasteltu ja pingotettu muotoonsa, ompelen nurjalta puolelta siksak-ompeleella reunimmaisten silmukkarivien päältä. Tätä helpottaa se, että nurjana neulotut silmukat ovat nurjalla puolestaan oikeita silmukoita ja erottuvat hyvin muusta miehustasta. Ja tosiaan kastelen ja kuivatan neuleen ennen siksakkia, koska ompelukoneen tikki ei jousta eikä silloin mahdolliset epätasaisuudetkaan neuleessa enää suoristu.

Mutta kavennusten suhteen, älä tee niin kuin minä! Kavensin kaarrokkeen silmukoita heti steekkausraidan vierestä ( ehkä erotat ne yllä olevan kuvan ylimmän solmun vasemmalla puolella). Sen sijaan tee tarvittavat kavennukset tai lisäykset ainakin yhden silmukan päästä steekkausraidasta, jotta sinulle jää ikään kuin ehyt saumanvara, mistä kerätä nappilistan silmukat. Onnistuu toki näinkin, mutta siistimmän saat toisin.

Eli ensin toinen puoli ja sitten toinen….

MUISTA keventää ompelukoneen paininjalan puristusta, jotta se ei venytä reunaa tarpeettomasti!

Sitten vaan nips, naps, keskeltä steekkausraitaa.

Kuvat varmaan havainnollisti sen, kuinka helpoksi ompelun ja leikkaamisen steekkausraita tekee näin tehtynä. Mutta jos esimerkiksi kaarrokkeessa olisi ollut kirjoneuletta, steekkausraita saattaisi nurjalla puolella hukkua langanjuoksujen alle. Että se siitä helppoudesta. 😀 Mutta onneksi tapoja on monia…

Minun takkini onnistui kuitenkin suunnitelmieni mukaisesti huppua lukuun ottamatta. Siitä tuli liian suuri, mutta tulipa kokemusta, etten pidä näin tehdystä suoraviivaisesta hupusta muutoinkaan.

Yllättäen en pitänyt tästä yksivärisyydestäkään, vaikka se juuri oli se juttu, miksi nämä langat aikoinaan ostin. Alla olevassa kuvassa näkyy vielä kokeilumielessä tulevia neuleita varten tekemäni kaarrokkeen kavennuskerrokset, mitkä suorastaan huutavat jotain koristelua korostuakseen entisestään.

Siitä se ajatus sitten lähti eli ajattelin jatkaa tätä kokeiluani vielä koristelemalla takin jotenkin.

Aikaisemmin olen lähinnä kirjonut vain ompelemiani vaatteita, kuten esimerkiksi suojeleva silmä, voitonmerkki ja kultakala pullopostissa. Neuleisiin olen kirjonut vain kerran eläissäni, asustesettiin, missä sattumoisin on lähes samat värit, mitä tässä projektissa ajattelin käyttää. Värit ovat siis melko selvillä, mutta kirjonko, virkkaanko vai mitä sitä sitten tekisin, on vielä avoinna itsellenikin. Kokosin alla joitakin linkkejä omaksi ja muiden iloksi, mitä jatkojalostuksessa voisi hyödyntää. Katotaanpa mitä tulee… 🙂

Vinkit neuleen kuvioimiseen:

Käsityöt

Vuokko ja Veljenpaita

by MaarItseLeave a Comment on Vuokko ja Veljenpaita

Nyt saan postata näistä testineulontapuseroista, mitkä neuloin jo talvella. Ne ovat Vuokko ja Veljenpaita Neuloosiskojen uudesta kirjasta, mikä julkaistiin tällä viikolla. Testineulonnan ajankohta sopi alkuvuodesta syntyneiden vanhempieni syntymäpäiviin, niin neuloin nämä heille.

Äiti Armaalle neuloin yllä olevan kaarrokeneuleen, Vuokon. Uutta siinä minulle oli pääntien aloitus i-cord-reunuksella. Vuokon värit saivat inspiraation suoraan kirjan mallista, koska minulla oli jäänyt omasta neuleesta vihreää ( 9322) Casdade 220 -lankaa jäljelle. Tilasin sitä hieman lisää kuviovärien mukana, mitkä minulla olivat tummanvioletti ( 7808), pinkki ( 7802) ja vaaleanpunainen ( 9477).

Vuokko neulottiin siis ylhäältä-alas, kaarroke ensin ennen miehustaa ja hihoja. Miehusta on malliltaan suora ja hihat hieman pussimaiset.

Isä Aurinkoisen paidanmalliksi valitsin Veljenpaidan. Neuloin sen samassa vihreässä värissä, mitä oli äidin puserossa. Että ei tullut ihan samanlaiset tuulipuvut, mutta melkein kuitenkin. 🙂

Tämä mallin neulotaan puolestaan alhaalta-ylös. Takapuolella hihan raglansaumat eli -lisäykset tulevat niin sanotusti normaaliin tapaan, mutta edestä ne lähentyvät toisiaan kohti kuvitteellista keskietusaumaa. Tykkään kovasti tuosta yksityiskohdasta.

Itse lisäsin yhden yksityiskohdan lisää, sillä tein pääntien resorin kiertäen 1o, 1n -joustinta. Täsmäytin kierretyt oikeat niin, että raglansaumat näyttävät jatkuvan pääntiellä saumattomasti ylös-asti. Ohjeesta poiketen jätin myös kauluksen kääntämättä kaksin kerroin isäni toiveesta, koska hän pitää korkeammista kauluksista.

Muutama muunkin mallin otin tuolloin puikoille, mutta niitä en ehtinyt viimeistellä testiajassa. Ne jäivätkin kesken valitsemani langan pölyisyyden vuoksi enkä kesälläkään ehtinyt niitä ulkosalla neuloa loppuun. Että menee varmaan ensi kesään, jos en muuta tapaa keksi. 🙂

Käsityöt

Marettimo

by MaarItseLeave a Comment on Marettimo

Viime postauksesta on vierähtänyt tovi lähinnä koronan vuoksi, mihin sairastuin heinäkuun alussa. Toipilasaika vaikuttaakin pitkää pitemmältä vaihtelevineen oireineen. Harmillisinta on väsymys, minkä vuoksi niin käsityöt kuin kaikki muu tekeminen on jäänyt vähälle. Mutta hiljaa hyvä tulee, että ei se nyt muu auta, kun ottaa rauhallisesti.

Ihan tekemättömänä en tokikaan ole ollut. Väsymyksen mukana on vaan tullut sellainen tylsämielisyys, että postausten tekeminen ei ole ollut ensimmäisenä mielessä. Siten tämän kesätopin lisäksi on muutama muukin vaate valmistunut neuloen ja ommellen, mutta postataan nyt tästä ensin, kun se on _kesä_neule ja sitähän meillä on vielä hetki jäljellä. 🙂

Neule on Caitlin Hunterin suunnitelma Marrettimo, minkä neuloin elämäni ensimmäisen kerran silkkilangasta, Iton Kinusta värissä charcoul. Se on pehmeää ja ohutta, mutta rouhean tuntuista tweed-lankaa, minkä pitäisi silkille ominaisesti tuntua viileältä kuumalla säällä. Silkkilankaa neuloin kahdella säikeellä yhtä aikaa.

Mustat pitsiosuudet neuloin helmassa BC Garinin Bio Shetlandista ja hihoissa Louhittaren Luolan Väinämöisestä värissä noki. Alun perin kaikki pitsiosuudet piti tulla samasta langasta, mutta sekoitin pienet lankakerät keskenään. Minulla kun on tekeillä toinen pusero samaan aikaan, ja sattumoisin noita mustia oli molemmissa projekteissa saman kokoiset kerät jäljellä. Eli neuloin epähuomioissa siltä kerältä, mikä sattui projektipussista ensimmäisenä käteen osumaan… 🙂 Huomasin tämän sekaannukseni vasta myöhemmin, mutta lopputuloksesta eri lankoja ei kylläkään huomaa.

Neule neulottiin helmasta ylöspäin. Uutena asiana, uutena tekniikkana, minulle tässä oli olkapäiden muotoilu lyhennetyin kerroksin. Sinällään lyhennetyt kerrokset eivät olleet se uusia asia, mutta en ollut aikaisemmin niitä hyödyntänyt olkapäillä. Onnistuin niissä kuitenkin hyvin, ja tykkään, että neule on kivan mallinen: se on muutoin neulottu koossa M, mutta hihansuun korkeus ja hihan leveys on kokoa L suurten hartioitteni vuoksi.

Neuleen alla minulla on viskoosipellavasta ommeltu pitkä versio Nova Midi -mekosta (lyhyt versio löytyy täältä, klik), mikä sopii vähän tilaisuuteen kuin tilaisuuteen ja monen neuleen(kin) seuraksi, joiden avulla käyttöä voi venyttää alkusyksyyn. Tai ainakin toivon niin.

♥