Ehta-huppari

Nyt kukaan ei voi sanoa not my circus, not my monkeys, vaikka kaikki tutusta poikkeava ei niin mukavaa olisi eikä helpolla tulisi.

maaritse_ehta_jemmoi_huppari_joustocollege

Omalla kohdalla kotona oleminen on jo tuttua, koska kemikaaliyliherkkänä olen joutunut jo vuosia suojaamaan itseäni ja ennen kaikkea työkuntoani eristäytymällä vapaa-ajalla kotiin, välttämään joukkotapahtumia, opetellut pitämään riittävää etäisyyttä ihmisiin jne. Eli kotona oleminen on minulle ihan normaali arkea ja se on se syy, miksi yleensä ehdin tehdä niin paljon käsitöitä.

maaritse_ehta_jemmoi_joustocollege

Paitsi nyt, kun työtkin tulee tehdä kotoa käsin: etäopetuksen järjestäminen on vaatinut lyhyessä ajassa niin paljon uuden opettelua ja asioiden järjestelyjä puhelimitse, Wilma-viestein, Meet-tapaamisin yms., että käsityöt ovat saaneet odottaa. Kiirettä on siis pitänyt ja huolta riittänyt. Huokailun sijaan yritän kuitenkin keskittyä siihen ajatukseen, että tämäkin asia menee ajallaan ohi ja teen tässä tilanteessa parhaani, sen minkä omalta osaltani voin.

maaritse_pattydoo_lynn_huppari

Muun muassa käsityöharrastajana voin tukea tuomalle esille hyväksi havaitsemiani käsityöalan yrittäjiä. Yksi sellainen on esimerkiksi Ehta, mistä olen tämän hupparin kankaan ostanut jo parisen vuotta sitten. Kuosi on Laura Ikosen suunnitelma Jemmoi. Aika veikeä vai mitä? Tykkään Ehtan kuoseista juuri siitä syystä, että niissä on sopivassa määrin leikkisyyttä kankaan olematta kuitenkaan liian lapsekas ja laatu on hyvä. Eli nämä ovat sellaisia kankaita, joita ei oikein raaski leikata. 🙂

maaritse_lynn_hoodie_pattydoo

Mutta nyt oli jotain kepeää päälle saatava, ja leikkasin tämän pari vuotisen aarteeni huppariksi. Kaavana käytin jo aikaisimmin käyttämääni Lynn-kaavaa / PattyDoo.

maaritse_taskullinen_huppari

Hihoista tuli hieman liian pitkät, koska hihansuiden resoreihin kuuluisi peukalonreiät. En jaksanut niitä nyt värkätä, vaan summassa lyhensin niille tarkoitettua liikkumavaraa ranteelta pois. Olin turhan varovainen eli enemmänkin olisi voinut lyhentää. Toisaalta ylipitkät hihat voi vetää käsiä lämmittämään ilman niitä peukalonreikiäkin, että no harm done. 

maaritse_ompelublogi_naisten_vaatteet

Myös hupparin nauhat ovat vielä liian pitkät, koska muistini mukaan tämä nauha kutistuu ensimmäisessä pesussa.

maaritse_taskullinen_huppari_joustocollegesta

Taskut on upotettu vinoihin sivusaumoihin. Etuosa on siis takaosaa kapeampi, v-kirjaimen mallinen.

maaritse_hupparin_sivusauman_taskut

Sen lisäksi, että voin laittaa hyvää kiertämään blogini kautta, ajattelin myös lanka- ja kangaslaihiksistani huolimatta ostaa muutamia lankakeriä ja kankaita, joista olen pitemmän aikaa haaveillut. Niitä varten pitää ostaa myös muutama neuleohje ja ompelukaava. Huomenna osallistun myös FaceBookin virtuaalisille käsityömessuille tavoitteena ostaa uudet korvakorut arjen piristykseksi. Mutta kaiken tämän teen maltilla, sillä tarkoituksenani ei ole hillitön kuluttaminen: siinä en näe mitään järkeä, kun olen jonkin verran saanut, jos en vähennettyä varastoani, niin ainakin toteutettua vanhempia materiaaleja pois uuden alta.

Miten sinun kässäilyt ovat viime aikoina sujuneet? ♥


Ompeluvinkki:

maaritse_ompelublogi_ompeluvinkki

  • Ehtan kankaiden hulpioon on painettu kankaan tiedot aina pesumerkinnöistä kuosin nimeen saakka. Ajattelisin, että sen avulla voisi huolitella pääntien. Esimerkiksi HommaHuone-blogissa on selkeän oloinen ohje, minkä avulla pääntiestä tulisi siisti ja mm. tärkeät pesumerkit jäisivät talteen. Itse en vielä ohjetta testannut, koska joustocollegehuppu oli jo itsessään niin paksu ommella, niin en halunnut pääntielle enempää kangaskerroksia lisätä. Mutta seuraavien puseroprojektien kohdalla sitten…

Copenhagen Cardigan

Kaikki hyvä loppuu aikanaan, kuten kuluneen viikon hiihtoloma. Hyvillä mielin kuitenkin arkeen, sillä takana on hirveä määrä ulkoilua sekä vastapainona sille rauhoittumista eli istumista ja neulomista.

maaritse_saumaton_neuletakki

Valmiiksi viikon aikana sain PetiteKnitin Copenhagen Cardiganin. Neuloin sen 3 ja 3,5 mm kaapeleilla looppaamalla ylhäältä-alaspäin. Lankana olivat ihanan vihreät villalanka Amore 240 ( 112 tumman vihreä) sekä silkkimohair Gepard Kid Seta ( 844 Forest Green).

maaritse_darkgreen_mohaircardigan_with_pockets

maaritse_topdownknitted_copenhagencardigan_petiteknit

Mohairlanka oli tuttua jo törröpiposta, mutta fingering vahvuinen Amore 240 oli uusi tuttavuus. Valitsin sen lähinnä värinsä puolesta, mutta toki mieltä lämmitti sen ekologisuus, koska se on valmistettu muotialan ylijäämämateriaalista. Vaikutelma langasta oli muutoinkin hyvä: pehmeää ja kuohkeaa sekä riittoisan oloista lankaa.

maaritse_raglan_hihainen_mohair_neuletakki

Neuletakin neuloin koossa L pääosin, mutta lisäsin miehustaan neljä senttiä. Lisäksi lisäsin hihoihin muutaman lisäsilmukan, jotta saisin niihin leveyttä lisää, jotta se varmuudella mahtuu muidenkin kuin vain kapeahihaisten yläosien päälle. Esimerkiksi kuvissa olevassa raidallisessa Stella-paitapuserossa on melko leveä hiha, ja näin se mahtuu hyvin alle. Näillä muutoksilla neuleelle tuli painoa reilut 360 grammaa: molempia lankoja takkiin meni noin viisi kerää kutakin.

maaritse_copenhagen_cardigan_taskullinen_mohair_neuletakki

Tykkään kovasti neuletakin yksinkertaisesta ilmeestä, mutkattomista raglanhihoista, taskuista ja kapeista 1 oikein, 1 nurin resoreista. Ne neuloin kierrettynä ohjeesta poiketen eli oikeat silmukat oikealla takareunasta ja nurjalla nurjat takareunasta. Näin siis tasona neuloessa. Hihansuuthan pyörönä sujuvat kierrettynä resorina helpommin, kun ei tarvitse nurja kerroksia tehdä lainkaan.

maaritse_copenhagen_cardigan_bottlegreen_neuletakki

Takista puuttuvat vielä napit ja napinlävet, jotka tehdään neulalla ja langalla jälkikäteen. Se tulee olemaan uutta minulle, jos löydän sopivat napit. Jos en, voisin ommella tähän myös huomaamattomat nepparit. Nappiasia jää siis vielä harkintaan, sillä meneehän tämä näinkin enkä halua hosua, kun tämä on niin ihana: etten vain pilaisi kokonaisuutta. 🙂

maaritse_mohair_neuletakki


Neulontavinkit:

  • Maksullinen ja englanninkielinen ohje löytyy niin Ravelrystä tai PetiteKnit-sivustolta. Itse ostin ohjeen Ravelryn kautta, niin se tallentui sinne minun virtuaaliseen neulekirjastooni. Kävin kuitenkin tutustumassa myös PetiteKnitin sivuilla ohjeeseen, sillä sinne on koottu kunkin ohjeen kohdalle kirjallisten ohjeiden lisäksi YouTube-videoita. Esimerkiksi taskut oli tehty tässä tavalla, mikä oli minulle uusi, niin videolta pystyi tarkistamaan, että olen varmasti ymmärtänyt kirjoitetun ohjeen oikein.
  • PetiteKnitin ohjeet ovat mielestäni ihanan mutkattomia, eleettömiä malleja, joita on myös helppo tehdä englannin kielestä huolimatta. Aikaisemmin olen jo neulonut heidän ohjeillaan seuraavat:

maaritse_neulontablogi_mohairneuletakki_copenhagencardigan

Lomahousut

Jes! Tänään se alkaa, nimittäin hiihtoloma, minkä aikana aion vaan olla.

maaritse_mel_joggers

No, ehkä päivittäin ulkoilen, mutta kaiken muun ajan olen tässä lomauniformussa ja neulon.

maaritse_mel_joggarit

maaritse_seamworkmel_joggings

Hupparin olen tehnyt jo aikaisemmin, mutta kirjavat olohousut ovat uudet. Kaavana käytin Seamworkin Mel-joggarikaavaa.

maaritse_naisten_mel_joggarit

Näissä housuissa ei ole sinällään mitään ihmeellistä: helpot ja nopeat ommella. Mutta ne ovat tarpeelliset, sillä joulun aikaan tajusin, että kaapissani on olohousujen mentävä aukko. Tarvitsen myös treeniä alaosien ompeluun, joten tästä se alkakoot!

Näitä ommellessa tuli treenattua istuvuuden lisäksi kuvioiden kohdistamista, mikä taskujen kohdalla onnistui hyvin.

maaritse_seawork_mel_joggins_taskut

maaritse_mel_joggins_kohdistetut_taskunsuut

Koska trikoota oli vain reilun metrin verran, takalahkeissa on vaakasauma pohkeiden kohdalla. Ne eivät kohdistuneet yhtä hyvin kuin taskut, mutta sitä ei värikkäästä kuosista juurikaan erota.

maaritse_mel_joggarit_trikoosta

Väriä näissä housuissa on riittämiin. Hurjan kauniita värejä onkin, mutta tämän vuoden aikaisempiin totisiin mustavalkoisiin ompeluihin verrattuna nämä tuntuivat aluksi vähän liiottelulta. Hetken ihmettelinkin tätä kangaspalaa, miten se on päätynyt minulle.

maaritse_mel_olohousut_trikoosta

Ehkä kangas on ollut hetken ihastus tai jotain muuta, mitä en enää muista. Joka tapauksessa tästä trikoosta tuli kivat testihousut, joihin sopivia yläosia vaatekaapistani löytyi jo melko monta. Siitä voisi päätellä, että näin värikäs kuosi on sittenkin mun juttu eikä vaan hetken mieliteko. Oli nyt niin tai näin, ensi viikko menee näissä. 😀

maaritse_seamwork_mel_olohousut

Rentouttavaa viikonloppua kaikille sekä mukavaa lomaa sitä aloittaville! 

 

Stella-paitapusero

Ompeluryhmäni innoittamana kokeilin paitapuseron ompelua, vaikka en sellaista tarvitsekaan. Mutta huvin ja kannatuksen vuoksi, oppiakseni. Ja voihan se olla, että en aikaisemmin tiennyt tarvitsevani paitapuseroa. 😉

maaritse_stella_raglan_shirt

Aikaisemmin en ole siis paitapuseroa ommellut, joten opeteltavaa, mutta erityisesti vastoinkäymisiä riitti.

Suurin murhe oli Eurokankaan Vitosen viikoilta ostettu mustavalkoinen kangas, minkä olin aikoinaan ostanut edullisuutensa vuoksi kaavatestausta varten. Edullisuutensa lisäksi kangas oli omiaan tähän projektiin keveytensä ja laskeutuvuutensa ansiosta, mutta harmittavasti se osottautui myös hyvin hankalaksi leikata. Kaavapainotkaan eivät auttaneet, joten raitoja oli todella vaikea saada pysymään suorassa. Lisäksi pystyraidat alkoivat ikävästi vilisemään silmissäni, kun olin niitä hetken tuijotellut. Kaavojen leikkaaminen oli siis täyttä kidutusta.

maaritse_stella_raglan_hihainen_naisten_paitapusero

Kaikesta tuosta kuitenkin selviydyin. Menin kyllä siitä, mistä aita oli matalin eli kohdistin vain etukappaleiden raidoituksen yhtenäiseksi. Lisäksi kohdistin mustan raidan nappilistan keskelle, koska en ole koskaan näin montaa napinläpeä ommellut. Mustan raidan ajattelin tarvittaessa ”piilottavan” mustalla langalla ommellut napinlävet, jos ne niistä ei tule riittävän siistejä.

”Varasuunnitelmaa” ei olisi tarvittu, koska napinlävet onnistuivat uudella ompelukoneellani vaivatta (Pfaff 720). Napit kuitenkin ompelin käsin kiinni, kun oli tarpeeksi jännää muutenkin. Ensi kerralla voin opetella taas lisää…

maaritse_ompelublogi_stella_paitapusero

Paitapuseroksi valitsin rennon mallisen Namedin Stella-paitapuseron, koska harvemmin tulee tilanteita, joissa minun pitäisi olla aivan kovat kaulassa. Rentoudesta huolimatta paita ei ole muodoton säkki, vaan myötäilee kevyesti vartalon muotoja. Lisäksi paidassa oli minulle istuvat raglanhihat sekä pituudet – niin miehustan kuin hihojen osalta – olivat sellaisenaan sopivat.

Koon valitsin mittataulukon rinnanympäryksen mukaan, ja tosiaan, sopiva tuli. Tosin jotain olin kaavoja teipatessa sohlannut, sillä kaulus oli aluksi aivan liian pieni. Tapani on, että piirtämisen sijaan leikkaan pdf-kaava-arkilta tarvittavat kaavat irti, jos se vaan on mahdollista. Näin olin tehnyt nytkin, joten en voinut tarkistaa, missä kohdin virheeni oli tullut.

maaritse_stella_paitapusero_raitapaita

En laiskuuttanut jaksanut kaavaa uudestaan kasata. Toki joudun tekemään sen, jos ompelen toisen Stellan, mutta nyt mittasin paidan pääntien ja sorvasin sen mukaisesti uuden suuremman.

maaritse_stella_paitapusero

Sekin onnistui! Kaulus on hauskan mallinen, ja kangasvaikeuksista huolimatta pystyraidatkin tuovat minusta mukavasti paitapuseroon sitä jotain. Ja tietenkin, mustavalkoisuus sopii hyvin värimaailmaani (tai sen puuttumiseen 😉 ).

maaritse_sewingblog_stella_raglan_shirt

Ehkä jo ensi viikon pakkasilla pääsen testaamaan tätä mustan No Frills -neuleen alla, olenko paitapusero-ihminen vai en. 🙂 Ensivaikutelma on yllättävän hyvä. Ja hitsit, mä osasin! 

Mukavaa lomaa lomalaisille ja tsemppiä arjen ahertajille! ♥