Glacier-tunika jouluksi vai juhannukseksi?

Ostin nämä langat viime kesän Neulefestareilta Veera Välimäen Breathing Space -puseroa  varten. Talven aikana aloin kuitenkin epäilemään taitojani, ja purkamiskammoisena vaihdoin mallin Jojin Glacier-tunikaan. Joitain myönnytyksiä jouduin tämänkin suhteen tekemään, sillä varaamani lankametrit eivät täysimittaiseen tunikaan riittäneet. Leveät raidatkaan eivät oikein silmiäni hivele, ja lisäksi raitalangan blingblingistä tulee enemmän mieleen joulu kuin juhannus. Mutta se ei taida haitata, sillä näyttää taas siltä, että villaiset ovat tänäkin juhannuksena tarpeen… 


maaritse_glacier_tunika

Langat

Vihreä lanka on unelmanpehmeää Heritage-lankaa. Sitä kului noin 300 g eli kaikki kolme vyyhtiäni.

maaritse_mossy_rock_heritage

Raitalangan vyötteen tietenkin hukkasin varmaan talteen enkä muista, mitä se oli. Sitä kului kuitenkin vain  50 grammaa, mutta ne 200 metriä tulivat todella tarpeeseen, jotta sain tunikalle jonkilaisen säädyllisen mitan. Neule on siis kudottu koossa M.

maaritse_glasier_tunic_raitalanka

Ylhäältä-alas, yhdessä ja erikseen, tasona sekä pyörönä

Tämä oli monella tapaa erilainen ylhäältä-alas-malli, mitä olen aiemmin tehnyt. Tähän saakka olen siis kutonut vain sellaisia, jotka on aloitettu suoraan suljettuna neuleena ja kaula-aukko on muotoiltu lyhennetyin kierroksin. Tämän tunikan taka- ja etupuoli aloitettiin kuitenkin erikseen kutomalla tasona ikään kuin kolmiot, mitkä myöhemmin yhdistettiin luomalla niiden väliin olan silmukat.

maaritse_glacier_tunikan_kaulus

Työn edetessä kolmiot kasvoivat aina suuremmaksi ja suuremmaksi. Raidoituksen aloitin siinä vaiheessa, kun raglanlisäykset olivat valmiit ja hihasilmukat erotettiin vartalosta. Ennen helmaa kudoin kuitenkin hihat valmiiksi, koska tykkään siitä, ettei helman jälkeen tarvitse enää hihojen kanssa hikoilla. Erityisesti nyt se oli tarpeen langan vähyydenkin vuoksi: kun hihat olivat jo valmiit, pystyin rauhassa tikuttelemaan helmaa niin pitkästi kuin lankaa riitti. Lisäksi tässä vaiheessa hihojen tekeminen rasittaa vähemmän hartioita, kun niitä tehdessä ei tarvi pyöritellä koko työtä edestakaisin.

maaritse_glasier_tunic

Kun kolmioilla oli korkeutta noin 50 senttimetriä, jätin toisen kyljen silmukat odottamaan ja jatkoin vain toisen sivun – niin etu- kuin takapuolen – silmukoilla sileää neuletta tasona. Sivut kudoin siis pelkästään vihreällä eli enää ei tullut raitoja värien eikä nurjien kierrosten muodossa.

maaritse_glacier_tunic_side

Silmukoita vähennettiin aina niin alussa ja lopussa kuin välillä sivusauman molemmin puolin, jolloin helma pikku hiljaa alkoi suoristua. Vaikka koko ajan kudoin tasona, jälki hauskasti näyttää siltä kuin olisin kutonut vinoon. Helmasta tuli siis valmis ja suora, kun jäljellä oli enää vain keskelle jääneet muutamat silmukat.

Muutokset

Yleensä joudun muuttamaan ohjetta ainakin yläosasta, koska minulla on melko suorat hartiat. Tämä ohje kuitenkin yllätti, sillä sitä ei tarvinnut muuttaa miltään osin. Tosin langan vähyyden vuoksi lyhensin helmaa neljän senttimetrin+resorin verran ja hihoihin puolestaan lisäsin pari raitaa, koska tunikasta tulee mieleen joulunaika: ajattelin talvella pitempien hihojen olevan ohjeen 3/4-hihoja mukavammat.

maaritse_glacier_tunika_heritage

maaritse_glacier_tunic_heritage_yarn

maaritse_glacier_tunic_backside

Entä sitten?

Tämän tunikan myötä syntyi uusia neulehaaveita. Ensinnäkin Heritage-lanka oli niin ihanaa, että sitä haluaisin enemmänkin. Ehkäpä Jyväskylästä sitä voi ostaa tänäkin kesänä (festareihin ei ole muuten enää kuukauttakaan!). Toisaalta Jojin mallitunika oli kudottu vaaleasta specklelangasta, niin sellainenkin olisi ihana. Ja kyllähän se alkuperäinen ajatukseni Veeran upeasta epäsymmetrisestä Breathing Space -puserosta elää yhä mielessäni.  Voihan rohkeus, missä olet? 🙂

maaritse_glacier_tunic

Toukokuun keskeneräiset

Craft Candidate -blogissa on Keskeneräisten keskiviikko -postaussarja, missä Teresa esittelee niin omia kuin muiden keskeneräisiä töitä linkitysmahdollisuuden kautta. Tarkemmat tiedot tästä kuukausittaisesta postauksesta löydät täältä, klik!


Viime kuussa keskeneräisten esittely jäi välistä, koska jokin kamala tauti riivasi monta viikkoa, ja siksi arki suttasi paikallaan. Keskeneräisiä kertyikin melkoinen määrä, joten tässä postauksessa keskityn vain villaisiin.

Tekeillä olevaa Rosala-neuletakkiani olen vilautellut jo moneen otteseen niin täällä blogissa kuin Instagramissa. Tässä se taas tulee! 🙂 Nyt se on nappeja vaille valmis eli mielestäni vielä kesken: jos ajattelen sen olevan valmis, tippuu se mielen päältä pois ja napit jää ostamatta sekä takki pitämättä.

maaritse_rosala_neule_keskeneraisten_keskiviikko

Mieluisia nappeja en ole vielä löytänyt. Enkä osaa ottaa tästä kunnollisia kuviakaan…

maaritse_rosala_keskeneraisten_keskiviikko.jpg

… eli kuvista tuli suttuisia enkä saanut millään kaikkia langan ihania väripilkkuja oikein kuvattua. Omalta koneelta katsottaessa seuraavat kaksi kuvaa oli kyllä sinne päin, mutta puolestaan kännykältä tarkistaessa kuvissa jotkin värit näyttäytyvät hallitsevan räikeinä.

maaritse_monday_funday_lustigyarn

Rosalaan päädyin siksi, että halusin tuoda tämän langan esille yksinkertaisessa mallissa. Olin siinä ehkä väärässä, sillä resorissa väripilkut tulevat todella kivasti esille. Specklelankaa voisi siis sittenkin käyttää johonkin pintaneuleeseen, kuten esimerkiksi…

maaritse_kierretty_resori_hihansuu

… Joji Locatellin Glacier-tunikaan.

maaritse_glasier_tunic

Omani ei kylläään muistuta jäätikköä, vaan pikemminkin revontulia. Värivalintani tosin epäilyttää, vaikka vyyhdillä nämä värit näyttivät niin hyvältä yhdessä. Ehkä kapeampi raita tai ihan yksivärinen olisi ollut parempi, mutta harmittavasti vihreä ei yksin siihen riitä.

jyvaskylan_neulefestarit_markkinoilta

Purkaminen ei kuitenkaan kiinnosta, koska malli on minulle todella istuva. Lisäksi minulle on kodinperintönä opetettu, ettei keskeneräistä saa arvostella, joten tikuttelen nyt tämän loppuun ja katson, onko yhdistelmä hyvä vai huono. Lisäksi värit ovat myös kovin talviset, joten voi olla, että niiden yhdistelmä miellyttää talvella toisin, etteivät ne nyt vaan istu raikkaaseen kesävärimoodissa olevaan mieleen.

maaritse_glasier_tunika_raidat

Tai en nyt ihan kesämielellä ole, sillä myös sukkalaatikkoprojektissani on meneillään metsänvihreä Nalle-lanka. Ehkä tämä vihreä nyt on juuri se väri, mitä toipilaana tarvitsen, sillä vihreällä ajatellaan olevan parantava ja toivoa antavaa vaikutus. Muistaakseni erityisesti metsänvihreällä on vielä hermostoa tasapainoittava väri, joten eilen alkanut loma tulee todella tarpeeseen. 🙂

maaritse_villasukkalaatikkoprojekti_vihrea_nalle_lanka

Onko sinulla tällä hetkellä jokin tietty värikausi meneillään?

Neljä

Ilmeisesti jo pari vuotta on ollut meneillään villitys kutoa laatikollinen sukkia. Koska minulta usein menevät nämä villitykset ohi, en ollut tästäkään kuullut kuin vasta viime viikolla. En, vaikka omanlaisen sukkalaatikkoprojektini olen vuoden vaihteessa aloittanutkin.

maaritse_makrotex_nro4_saapassukka

Eli siinä missä toiset kutovat valitsemansa laatikon vuoden aikana sukkia täyteen, minä olen päättänyt puolestaan kutoa yhden laatikollisen lankoja sukiksi. Urakakseni otin säilytyslaatikon, johon olen kerännyt kaikki Novitan Nalle-lankani ja muita jokseenkin saman paksuisia lankoja.

maaritse_makrotex_nro4_nallelanka

maaritse_makrotex_nro4_lankalaatikko

Syy sukkien urakointiin on kyllästymiseni lankojen ja kankaiden hamstraamiseen: kässäilytavaroitani on joka paikassa, joten kotimme on kuin yhtä suurta työhuonettani.  Kasat siellä sun tällä ärsyttävät, joten jo viime vuonna aloitin varastoni vimmatun tuhoamisen ja päätin ostolakosta. Se ei ole kuitenkaan täysin pitänyt, joten työtä vielä riittää. Tavoitteeni on, että varastoni mahtuisi vielä joskus siististi yhteen kaappiin.

maaritse_makrotex_nro4_villasukkat_nallelanka

Sukkia on nyt valmiina neljät parit, viidennet tulollaan. Ne ovat ihan tavallisia varresta terään kudottuja saapassukkia, koska niitä on helppo kutoa kierros silloin sun tällöin, ohi mennen, ilman sen kummemmin ajattelematta, että missä kohdin olin menossa. Eikä koolla eikä näölläkään ei ole niin väliä eli tulee sen kokosia ja näköisiä, kun sattuu tulemaan.

maaritse_makrotex_nro4_villasukkien_varret_nallelanka

Loppuvuodesta näkee keiden jalkaan nämä ja vielä tulevat sopivatkaan. 🙂


Tämä villasukkapostaus liittyy MakroTex-valokuvahaasteeseen, minkä teemana tällä viikolla on nro 4. Tarkemmat tiedot haasteesta ja mukaan tulemisesta löytyvät Pieni Lintu -blogista.  Sieltä löytyvät myös muiden neloset, joten sinne siis. Hei, hei!

Maaliskuun keskeneräiset

Vuoden vaihteessa Craft Candidate -blogissa Teresa aloitti Keskeneräisten keskiviikko -postaussarjan, missä hän esittelee niin omia kuin muidenkin keskeneräisiä töitä linkitysmahdollisuuden kautta. Tarkemmat tiedot tästä kuukausittaisesta postauksesta – kuinka tulla mukaan ja mitä muilla on meneillään – löydät täältä, klik!


Viime kuun vaihteessa esittelin uutta neuletakkiani, mikä koukuttavuudessa sivuutti kaiken muun. Hiihtolomalla menin kuitenkin vieroitukseen eli mökille lähtiessä jätin neuleen kotiin. 😀 Pakko, sillä hartiat alkoivat jo kertoa, että niille ihastukseni on liikaa.

maaritse_lystigyarn_mondayfunday_ikkunalla

Vierotus onnistui liiankin hyvin enkä ole loman jälkeen puikkoihin koskenut muuta kuin yhtenä koulutuspäivänä, missä tikuttelin perussaapassukkaa keskittymisen tueksi.

maaritse_maaliskuu_keskeneraisten_keskiviikko_saapassukka

Keskeneräisenä on siis kasa neuleita, koska aikaisempi musta villatakkikin odottaa hihoja ja steekkausta, auki-leikkaamista.

maaritse_maaliskuu_keskeneraisten_keskiviikko_haalarimekko

Neuleiden lisäksi kesken on myös aivan uutta, farkkua. Tekeillä on siis lappuhaalarimekko (vai miksi näitä nyt kutsutaan?), mikä odottaa, että kerään rohkeuteni haalarinsolkien suhteen. Nyt mekko-ompelussa on siis luova tauko.  🙂

Edellä mainitut ovat kuitenkin sellaisia, mitä teen pikkuhiljaa valmiiksi, sillä niitä tärkeämpiä ovat tällä hetkellä kevään ja kesän paidat niin pitemmällä kuin lyhyemmällä hihalla. Molemmista olen jo koeversiot tehnyt, ja pienten lisäviilausten jälkeen pääsen tositoimiin.

maaritse_maaliskuu_keskeneraisten_keskiviikko_t-paidat

Tällä aikataululla olenkin kesävaatteiden suhteen kerrankin ajoissa! Miten on sinulla, joko on kesä puikoilla tai paininjalan alla?

Keskeneräinen

Aikaisemmin olin tarkka siitä, että uutta käsityötä ei saa aloittaa ennen kuin entinen on valmis. Siitä periaatteesta luovuin, kun huomaisin sen vievän ilon tekemisestä ja aiheuttavan käsityöjumeja: aina ei jaksa innostua samasta käsityöstä, vaan päivien vireystilan ja jaksamisen mukaan on hyvä olla tekeillä eri tasoisia, eri asiaa vaativia, niin aina löytyy jotain, mitä jatkaa.

Tämän viikon MakroTex-valokuvahaasteessa teemana onkin keskeneräinen, joten tässä omani: yleensä teen viikon aikana yhden ompelutyön ja kudon aina jotain, kun on aikaa istua alas.

makrotex_keskenerainen_saapassukka_maaritse

Mustien saapassukkien lisäksi kesken on myös ylhäältä-alas kudottava villatakki, joka tulee olemaan toinen steekkausyritykseni. Sen helma oli jo hyvällä mallilla, mutta jouduin viikonloppuna purkamaan sen lähes alkutekijöihin, koska takaosa pussitti.

Lanka on onneksi sen verran paksua, joten purkaminen ei niin harmita. Muutenkin se on huomattavasti pienempi harmi tässä vaiheessa sen sijaan, että tekisin villatakin valmiiksi kyllä tämä menettelee -ajatuksella. Näin on, sillä tiedän jo nyt, että vaikka istuvuusongelma oli pieni, sen takia en pitäisi villatakkia lainkaan ja siitä tulisi vain turhaa kaapin täytettä. Se vasta ärsyttävää onkin!

maaritse_makrotex_musta_villatakki_keskenerainen

Ja tarkoitushan itse tehdyssä on se, että saisi sellaista, mitä haluaa eikä jotain sinne päin. Ainahan ei tietenkään voi onnistua, varsinkaan kun ei aina tiedä tarkaalleen, mitä on haluamassa. Esimerkiksi viikonloppuna leikkasin valmiiksi tulevan viikon ompeluhetkiä varten Namedin Ruri-housut, jotka mielestäni näyttävät tosi kivalta, mutta en ole lainkaan varma sopivatko ne minulle. Luulen, että ei, mutta kokeilen silti. 🙂

makrotex_keskenerainen_ruri_housut_maaritse

Aika synkältähän tämän viikon keskeneräiseni näyttävät, mutta musta on lempivärini ja talvi-ihmisenä se sopiikin minulle. Loppuviikosta tarkoitukseni onkin postata värikartastani ja miten ajattelin sen mukaan lajitella kangasvarastoni.

makrotex_keskenerainen_talvivarit_maaritse

Mukavaa alkanutta viikkoa!


Postaus liittyy niin Pieni Lintu -blogin MakroTex-valokuvahaasteeseen kuin Craft Candidate -blogin Keskeneräisten keskiviikkoon. Käyhän kurkkaamassa mistä niissä on kyse ja kuinka muut ovat osallistuneet. Voihan olla, että sinäkin innostut! 🙂