Mira Dress

Voi ie! Tästä tuli kiva!

Mekko on Fibre Moodin Mira Dress ja kangas on Eurokankaan viskoosia nimeltään Farren.

Takasauman kuvioita ei ole kohdistettu, koska päätin käyttää kankaan niin hyvin kuin mahdollista. Esimerkiksi halusin mekkoon pidemmät hihat, mitkä pussitin kuminauhalla.

Lisäksi halusin pidemmän helman: kokoon 42 sain kolmesta metristä riittämään yhteen ylimääräiseen helmasalsaan. Tykkään.

Muita muutoksia kaavaan en tehnyt, koska ei ollut tarpeen, vaan kaava istuu minulle jopa olkapäiltä.

Helman rypytyksistä huolimatta, mekko oli myös melko nopea ommella, koska siinä ei ole erityisiä yksityiskohtia. Pukemisen helpottamiseksi taakse pääntiellekin tuli vain halkio ja hakanen, joten aikaa ei mennyt nappeihin tai vetoketjuihin.

Runsaasta helmasta huolimatta, valuva viskoosimekko sujuu hyvin neuleiden alle. Tässä kuvassa vuosia, vuosia sitten Novitan Kaisla-nauhalangasta neulomani kitin värinen kesäpaita. Se on jo melko rouhea ja nuhjaantunutkin, mutta semmoisella hyvällä tavalla, etten raaski siitä luopuakaan.

Tästä mekosta tuli sellainen fiilis, että sain pitkäikäisen kaverin moneen tilanteeseen. 🙂

MMM2020

Toukokuu ja itse tehdyt vaatteet eli Me Made May tekee loppuaan.

Joustamattomasta viskoosista Roscoe Blouse / True Bias.

On risujen ja ruusujen vuoro, miten se sitten menikään…

Me Made May eli MMM-haasteeseen osallistumisesta olin haaveillut useamman vuoden ajan, mutta aina ajan ja vaatteiden puuttesta olin jättänyt osallistumatta. Mutta nyt! Ajattelin siis, että itse tehtyjä on jo riittävästi koko kuukaudelle. Aikaa ei kylläkään ollut yhtään sen enempää kuin ennenkään, mutta se ei tällä kertaa hidastanut.

Mutta kun alkuun päästiin, laski myös intoni nopeasti. Syynä ei ollut ajanpuute, vaan motivaationi ottaa kuvia edes viikottain, saati päivittäin, katosi olemattomiin. Tajusin, että itse tehdyt vaatteet ovat jo niin arkinen asia, että haaste tuntui aika kummalliselta. Vielä pöljemmältä tuntui ajatukseni vaatteiden riittämättömyydestä. Voi veljet! 😀 Tokikaan en kaikkia vaatteita tee itse, mutta aina jotain itse tehtyä on päällä kuitenkin.

Joustamattomasta viskoosista bohotyylinen Roscoe-pusero.

Ei haaste turha kuitenkaan ollut, mutta ehkä ei kuitenkaan mun juttu. Tai mistä sitä tietää, haluanko vuoden päästä juhlistaa omaa ompelutaitoani näin. 😉 Nyt se ei lopulta tuntunut kuitenkaan omalta. Varsinkaan siitä syystä, että olen tullut ihan kamalan laiskaksi kuvaamaan tekemisiäni.

MaarItse-ompelublogi: naisten viskoosipusero

Kuten esimerkiksi tämä kukallinen viskoosipusero on ollut valmis tammikuusta lähtien. 😀 Se on Roscoe Blouse, millaisen tein jo viime kesänä ensimmäisen kerran. Toisen ompelin kokeillakseni, että olisiko yhden koon pienempi mukavampi, sillä ensimmäisen väljyys yllätti. Tuolloin en siis ymmärtänyt, mitä puseron bohotyyli tarkoitti eli hyvin väljäää ja laskeutuvaa silhuettia.

MaarItse-ompelublogi

Mutta eihän se silhuetti muutu toiseksi kokoa vaihtamalla. 🙂 Ei ainakaan yhden koon erolla. Eikä sen niin väliäkään, sillä olen oppinut pitämään tämän mallista puseroa sitten viime kesän: nyt väljyys viehtää siinä, missä se viime kesänä hirvitti telttamaisuudellaan.

Bohotyylinen pusero joustamattomasta viskoosista (Roscoe Blouse / True Bias).

Eli näitä eri haasteita ja puseron malleja näyttäää menevän ja tulevan, mutta mitä ihmettä sitä keksisi kuvaamisen helpottamiseksi? Tuntuu, etten enää millään jaksaisi nähdä vaivaa. Mutta sitten pitäisi luopua kaikista ompelukerhoista ja muista, jos ei kuvan kuvaa saa aikaiseksi. Höh. Kuinka te muut kuvauskammon ratkaisette?

Itse ommeltu bohotyylinen pusero joustamattomasta viskoosista..

Kaunista kesää kaikille! ♥

Pussihihainen Array Top

Ennen kuin olin katsonut netin kautta suoratoistona Ommel-festareiden Rinna Saramäen luennon, olin usein ihmetellyt, kuinka jokin trendi aluksi saattaa tuntua vastenmieliseltä ja/tai huvittavalta, mutta siihen sitä sitten kuitenkin lopulta itsekin päätyy. Kuten eläinkuosi ja pussihihat. 😀

maaritse_nappinjan_viskoosista_array_top_pussihihat

Rinna Saramäki selitti luennollaan, että silmä yksinkertaisesti tottuu erilaisiin muoti-ilmiöihin, kuten eri aikoina vaatteiden erilaisiin silhuetteihin. Nykyisinhän ne vaikuttavat kovasti levenevän ja materiaalit kevenevän niin, että vaatteet ovat leveyden lisäksi valuvia ja liikkuvia. Ensimmäisenä se oli nähtävissä housujen lahkeissa, mutta nyt myös hihoissa.

Lisäksi luennon avulla havahduin siihen, että minulta puuttuvat lähes täysin sellaiset vaatteet, mitkä sopivat hieman juhlavampaan arkeen. Siis sellaiset, joita voi pitää, kun ei tarvitse koulun portaissa juosta tennarit suorana. Eli sellaisia, joita voisi pitää ulos syömään mennessä, koulutuksiin osallistuessa jne. Oletusarvona on siis se, että ihmisellä olisi jotain muutakin elämää kuin työ… 😉

maaritse_arraytop

maaritse_joustamattomasta_viskoosista_pussihihainen_paita_arraytop

Tarvin siis siistimpää päälle pantavaa ja sillä päädyin tähän Papercut Patternsin Array Top -kaavaan, joista toisen ompelin Nappinjan joustamattomasta viskoosista. Se on ihana päällä: keveä, ilmava ja kauniisti laskeutuva. Se on minusta myös kauniin värinen, hieman siniseen taittuva.

maaritse_toppi_joustamattomasta_viskoosista

Onnistunut vaate siis, vaikka eläinkuosit taitavat olla jo menneen talven lumia. Tai ainakin tämän tyylinen, sillä seuraavaksi trendiksi ilmeisesti nousee krokotiilikuosi. Siitäkin ajattelin heti ensimmäiseksi, että voi kamala, mutta nähtäväksi jää, tottuvatko silmäni siihen(kin)…

maaritse_ompelublogi_trikoinen_arraytop_pussihihat

Toisen ompelin elastaanitrikoosta samalla koolla kuin joustamattoman. Se ei kuitenkaan onnistunut niin hyvin ja taitaa vaatia vielä tuunaamista, vaikka kaavassa keskivahva joustava trikoo oli yksi suositeltu kangasvaihtoehto. Trikoisesta tehty on kuitenkin vähän sellainen Michelin-ukkomainen. Ehkä trikooni oli sittenkin liian paksua.

maaritse_elastaanitrikoosta_arraytop_by_papercutpatterns

maaritse_arraytop_papercutpatterns

Yllätyin myös siitä, että trikoinen tuntuu pienemmältä kuin viskoosista tehty. Yleensähän joustavasta materiaalista tehtynä tulisi valita pienempi koko, mutta nyt kankaan jäykkyys ikään kuin syö pituutta niin miehustan kuin hihojen osalta. Pinkki vaikuttaa siis liian lyhyeltä, että taidan ommella siihen vyötärökaitaleen. Hihatkin ovat niin justiin, että niitä voisi jatkaa pitkillä ja kapeilla hiharesoreilla.

maaritse_ompelublogi_naistenvaatteet

Vaikka toista saatan joutua vielä tuunaamaan, olivat nämä viime vuoden viimeiset ompelukset kuitenkin helppoja toteuttaa: kaavassa on hyvä mittataulukko oikean koon valintaan sekä selkeät ohjeet. Lyhensin ainoastaan kapearanteisena hihansuiden kuminauhojen pituutta parilla sentillä. Myös joustamattomasta kankaasta ompelu oli mukavaa vaihtelua, ja kun kaikkiin koneisiin on neulat sen mukaisesti vaihdettu, taidan jatkaa (laiskana) sillä samalla linjalla.

maaritse_array_top

Onko sinulla joku trendi, jokin vaatekappale, joka aluksi veti silmät kieroon ja aiheutti kutinaa? 😀