Pussihihainen Array Top

Ennen kuin olin katsonut netin kautta suoratoistona Ommel-festareiden Rinna Saramäen luennon, olin usein ihmetellyt, kuinka jokin trendi aluksi saattaa tuntua vastenmieliseltä ja/tai huvittavalta, mutta siihen sitä sitten kuitenkin lopulta itsekin päätyy. Kuten eläinkuosi ja pussihihat. 😀

maaritse_nappinjan_viskoosista_array_top_pussihihat

Rinna Saramäki selitti luennollaan, että silmä yksinkertaisesti tottuu erilaisiin muoti-ilmiöihin, kuten eri aikoina vaatteiden erilaisiin silhuetteihin. Nykyisinhän ne vaikuttavat kovasti levenevän ja materiaalit kevenevän niin, että vaatteet ovat leveyden lisäksi valuvia ja liikkuvia. Ensimmäisenä se oli nähtävissä housujen lahkeissa, mutta nyt myös hihoissa.

Lisäksi luennon avulla havahduin siihen, että minulta puuttuvat lähes täysin sellaiset vaatteet, mitkä sopivat hieman juhlavampaan arkeen. Siis sellaiset, joita voi pitää, kun ei tarvitse koulun portaissa juosta tennarit suorana. Eli sellaisia, joita voisi pitää ulos syömään mennessä, koulutuksiin osallistuessa jne. Oletusarvona on siis se, että ihmisellä olisi jotain muutakin elämää kuin työ… 😉

maaritse_arraytop

maaritse_joustamattomasta_viskoosista_pussihihainen_paita_arraytop

Tarvin siis siistimpää päälle pantavaa ja sillä päädyin tähän Papercut Patternsin Array Top -kaavaan, joista toisen ompelin Nappinjan joustamattomasta viskoosista. Se on ihana päällä: keveä, ilmava ja kauniisti laskeutuva. Se on minusta myös kauniin värinen, hieman siniseen taittuva.

maaritse_toppi_joustamattomasta_viskoosista

Onnistunut vaate siis, vaikka eläinkuosit taitavat olla jo menneen talven lumia. Tai ainakin tämän tyylinen, sillä seuraavaksi trendiksi ilmeisesti nousee krokotiilikuosi. Siitäkin ajattelin heti ensimmäiseksi, että voi kamala, mutta nähtäväksi jää, tottuvatko silmäni siihen(kin)…

maaritse_ompelublogi_trikoinen_arraytop_pussihihat

Toisen ompelin elastaanitrikoosta samalla koolla kuin joustamattoman. Se ei kuitenkaan onnistunut niin hyvin ja taitaa vaatia vielä tuunaamista, vaikka kaavassa keskivahva joustava trikoo oli yksi suositeltu kangasvaihtoehto. Trikoisesta tehty on kuitenkin vähän sellainen Michelin-ukkomainen. Ehkä trikooni oli sittenkin liian paksua.

maaritse_elastaanitrikoosta_arraytop_by_papercutpatterns

maaritse_arraytop_papercutpatterns

Yllätyin myös siitä, että trikoinen tuntuu pienemmältä kuin viskoosista tehty. Yleensähän joustavasta materiaalista tehtynä tulisi valita pienempi koko, mutta nyt kankaan jäykkyys ikään kuin syö pituutta niin miehustan kuin hihojen osalta. Pinkki vaikuttaa siis liian lyhyeltä, että taidan ommella siihen vyötärökaitaleen. Hihatkin ovat niin justiin, että niitä voisi jatkaa pitkillä ja kapeilla hiharesoreilla.

maaritse_ompelublogi_naistenvaatteet

Vaikka toista saatan joutua vielä tuunaamaan, olivat nämä viime vuoden viimeiset ompelukset kuitenkin helppoja toteuttaa: kaavassa on hyvä mittataulukko oikean koon valintaan sekä selkeät ohjeet. Lyhensin ainoastaan kapearanteisena hihansuiden kuminauhojen pituutta parilla sentillä. Myös joustamattomasta kankaasta ompelu oli mukavaa vaihtelua, ja kun kaikkiin koneisiin on neulat sen mukaisesti vaihdettu, taidan jatkaa (laiskana) sillä samalla linjalla.

maaritse_array_top

Onko sinulla joku trendi, jokin vaatekappale, joka aluksi veti silmät kieroon ja aiheutti kutinaa? 😀

Projektina Neulefestarit

Hip Hei! Parhaillaan olen matkalla Jyväskylän Neulefestareille.

maaritse_neuleblogi

Eilen oli siis pakkauspäivä, niin – luonnollisestikin – mieli harhaili ja piti ommella jotain. 😉 Koska reissumekko oli jo hyvissä ajoin ommeltu, ompelin pienen projektipussin, minne sujauttaa kurssilangat.

maaritse_kankaanpainanta_kloriitilla

Pussin päällikankaaksi valitsin onnistuneen kloriittivärjätyn kangaspalan ja vuoriksi puolestaan vähemmän onnistuneen. Nuo mustat kankaat on siis värjätty sumuttelemalla vesi-kloriittiseosta niiden päällä muovisten pitsiliinojen ollessa sabluunoina. Toisessa vaikutustaika on vaan mennyt pahasti yli, joten lopputulos on kovin läikykäs ja kuviot epämääräisempiä.

maaritse_ompelublogi_kankaanpainanta

Pussin tein oman pään mukaan ja siitä tuli niin suuri kuin päällikankaasta sain: se on noin 30 cm * 30 cm, josta pohja on noin 10 cm leveä.

maaritse_projektipussi

Katsotaan nyt, miten tämä käytännössä toimii. Pieni tasku olisi kyllä ollut paikallaan, esim. silmukkamerkeille, että sellainen sitten seuraavaan.

maaritse_silmukkamerkki

maaritse_projektipussi_neuleelle

maaritse_projektipussi_langoille

Näyttää siltä, että festareille mukaani lähtee myös hiekkaranta … 🙂

maaritse_projectbag

maaritse_projectbag_selfpainted_fabrik

maaritse_projektipussi_jyvaskylanneulefestareille

Tämä tulee olemaan kolmas kertani, kun menen Neulefestereille. Erilaiseksi tämän kerran tekee se, että mies on mukana ja siksi reissulle on sovittu hieman muutakin ohjelmaa kuin vain neulomista ja langoista hullaantumista. Osallistun nyt kuitenkin kolmelle kurssille ja jos aikataulut antavat myöten, lauantaina myös LeymusKAL-sukkien yhteiskuvaukseen.

maaritse_leymys_socks

Erilaiseksi festarireissun tekee myös se, että tällä kertaa en ole  tehnyt ostoslistaa etukäteen. Yritänkin olla ostamatta lankoja, koska viime vuoden ostokset ovat vielä kerällä. Jos jotain, niin ostan lisää ChiaoGoon letkeitä pyöröpuikkoja ja festaripinssin muistoksi.

maaritse_projektipussi_neulefestarit2019

Ihanaa festarikesää kaikille, missä ikinä sitä vietättekään!  ♥

Roscoe-pusero

Tänä vuonna lähdin mukaan Make Nine -haasteeseen, johon toteutettavaksi valitsin yhdeksän kangasta/lankaa jemmoistani. Tämä viime kesänä ostamani Eurokankaan joustamaton viskoosi oli yksi valinnoistani.

maaritse_kukkallinen_roscoe_blouse

Ompelin tästä laskeutuvasta ja kevyestä kankaasta boho-tyylisen Roscoe-puseron (True Bias), jossa on raglanhihat sekä rypytettyt pääntie ja hihansuut.

maaritse_roscoe_blouse_raglan_seam

maaritse_roscoe_puseron_hihansuu

Pääntiellä on halkio, mitä luulin puseron vaikeimmaksi kohdaksi, koska se piti saada suoraan ja keskelle etukappaletta. Lisäksi siitä piti tehdä siisti niin oikealta kuin nurjalta, jotta nauhoja voisi pitää auki tai kiinni.

maaritse_roscoe_puseron_paantien_halkio

Ensin suorakaiteen mallinen alavara ommeltiin kiinni etukappaleeseen lyhyellä tikillä, minkä jälkeen halkio vasta leikattiin auki.

maaritse_paantien_ommel

Vaikka ompelin tällaisen ensimmäistä kertaa, silitin vain etukappaleen ja päälle tulevan alavaran keskikohdat näkyviin, jotta ne olisi helpompi kohdistaa päällekkäin. Keskiviivan näkeminen auttoi myös ompelemaan aukon symmetrisesti v:n malliseksi. Ehkä olikin aloittelijan tuuria, mutta muoto onnistui täydellisesti näinkin vähällä valmistautumisella.

maaritse_halkion_aukileikkaus

Ompelun jälkeen halkio leikattiin auki ja alavara käännettiin nurjalle. Silittäminen tässä vaiheessa oli ihan ehdoton juttu.

maaritse_paantien_halkion_ommel

Silitin muutenkin ahkerasti kaikissa vaiheissa. Se esimerkiksi helpotti alavaran reunojen kääntämisessä ja niiden tikkaamisessa. Lopputulos onkin mainio!

maaritse_roscoe_puseron_nauhat

Halkiota hankalammaksi osottautui solmimisnauhojen kiinni ompelu pääntiehen: jouduin purkamaan molemmat puolet kolmeen kertaa ennen kuin ne olivat riittävän siistit niin oikealta kuin nurjalta. Jokin mittavirhekin oli tullut, sillä aluksi nauhat tulivat eri kohtiin, mistä johtuen toinen puoli oli pitempi kuin toinen ja halkio näytti vinolta.

maaritse_ompelublogi_pusero_joustamattomista

Yllätyin myös puseron väljyydestä: tuntuu, että hukun siihen. Väljyyttä tuli liikaa, koska en ymmärtänyt boho-tyylin nimenomaan tarkoittavan väljää ja ilmavaa pukeutumista. Toki kokoa valitsiessani tarkistin vartalonmittojen lisäksi valmiin puseron mitat, mutta kokemuksen puutteessa, kun en ole joustamattomista vuosiin ommellut, ne mitat eivät oikein sanoneet minulle mitään.

Eikä tämä kuitenkaan ole niin mahdoton, että pitämättä jäisi: kuten alla olevassa kuvassa näkyy, kevyt pusero myötäilee kauniisti kehon liikkeitä vähentäen hieman vaikutelmaa puolijoukkueteltasta. Toisekseen tällainen ilmava pusero on toimiva aurinkosuoja lämpiminä kesäpäivinä. Syksymmällä puolestaan voisin korostaa hippityyliä leveillä lahkeilla ja mustalla rinnan alle tulevalla liivillä. Tarkemmin ajateltuna, se taisi olla tyylini jo noin parikymmentä vuotta sitten eli sellainen liivi ja leveät lahkeetkin taitavat kaapista valmiina löytyä. 🙂

maaritse_roscoe_blouse

Muuten, kuvassa en pitele kättä otsalla auringon häikäisemänä. Ei, syynä ovat hyttyset. Puhelimeni toimii siis kaukolaukaisijana silloin kun mieheni ei ehdi avustamaan eli kuvassa yritän katsoa puhelimesta, mikä on kameran näkymä. Hyttysiä on tänä kesänä ollut kuitenkin paljon ja tuossakin ne yrittävät täyttää niin silmät kuin suun. Kädellä yritän siis suojata silmiäni, huulet olen puristanut tiukaksi viivaksi ja mielessä vilahtelevat kaikki mahdolliset kirosanat. Voihan elävä luonto! 🙂

maaritse_roscoe_blouse_from_back

Puseron ompelussa onnistuminen ruokki ompeluintoani valtavasti: oli todella virkistävää ommella muutakin kuin vain joustavia sekä kokeilla ihan eri tyyppistä kaavaa, mihin olen tottunut, ehkä jopa juuttunut. Innostuneena uudesta, valmiiksi leikattuna odottaakin pellavamekko, missä uuden materiaalin lisäksi tehdään taskut minulle ihan uudella tavalla. Ihanan jännittävää! 🙂

Oletko sinä haastanut itseäsi jollain tapaa viime aikoina? Miltä se tuntui?


Ompeluvinkki:

  • Useammissa ostamassani ulkomaisissa pdf-kaavoissa on ollut 1,5 sentin saumanvarat valmiina. Tässä kaavassa vinkattiin, että nuo leveät saumanvarat voi kaventaa joko leikkaamalla harkkosaksilla ylimääräiset pois tai ompelemalla pussisaumat. Koska olin nyt uuden äärellä kaiken kaikkiaan, valitsin uutena tekniikkana pussisaumojen opettelun. Siihen kuvalliset ohjeet löytyvät esim. Kangaskapinalta, Jännittääkö hentojen kankaiden ompelutekniikka? -artikkelista, täältä.

maaritse_pussisauma_ohueen_kankaaseen

maaritse_pussisauma