Nordiska-kirjoneule

Uusin kirjoneuleeni on Caitlin Hunterin suunnittelema Nordiska, mihin maksullisen ja englanninkielisen ohjeen voi ostaa Ravelrystä täältä, klik.

Tykkään kovasti tämän suunnittelijan tyylistä ja helpoista, mutta näyttävistä, kirjomalleista. Aikaisemmin olen hänen malleista neulonut jo Lilou-pipon ja Soldotna-puseroita, ja mielen päällä suunnitelmissa on vielä monen monta muuta. Esimerkiksi haluan tehdä joskus vielä Sipila-nimisen puseron, minkä tämä alaskalainen suunnittelija on nimennyt mummonsa suomalaisia sukujuuria kunnioittaen. Siitä syystä häneltä löytyy melko monta ohjetta, joilla on suomalainen tai pohjoismaihin viittaava nimi.

Kirjoneuleessani on Louhittaren Luolan fingering vahvuista Väinämöistä väreissä hopea ja noki sekä Kässäkerho Pom Pomin Suoma Singleä värissä metsä. Ah, mitkä langat ja niiden värit ! ♥ Väinämöinen on jo minulle vanha tuttu, mikä on ihastuttavan rouhea ja pehmeä lanka yhtäaikaa. Suoma oli puolestaan uusi tuttavuus sekä ensimäinen kerta, että neuloin 100 % suomalaista villaa. Se sopi hyvin Väinämöisen kaveriksi, vaikka ei kovin hyvin kuvioista erotukaan, mutta lopptulos on harmoninen. Lisäksi se on Väiskiin verrattuna pörröisempää, mikä tuo kivan lisän neuleen pintaan.

Ohjeesta poiketen käytin pienempiä puikkoja, koska tykkäsin enemmän tiheämmästä neuletiheydestä, mitä ohjeessa oli suositeltu. Neuleeseen meni yhteensä 271 grammaa lankaa ja kaapelini oli siis 3mm paksu, jolla neuletiheyteni oli 22 s / 10 cm. Laskin kuitenkin, että L-koon mukaiseilla silmukoilla neuleesta pitäisi tulla minulle sopiva.

Ohjeen mukaan neuleen silhuetti on vartalo-osalta väljän laatikkomainen, kädentiet reilun lepakkomaiset ja hihansuut pussittavat. Minun vartalo-osa on kyllä suora, mutta ei tosiaan niin väljä pienemmästä puikkokoostani johtuen. Lisäksi hihojeni raglansaumat palmikkoineen istuvat melko hyvin tavan kädentien mukaisesti. Niissä on ohjeen mukainen pussimainen muoto, mutta pidensin niitä ohjeen 2,5 senttimetrin sijaan 12 senttimetriä ennen kuvion aloittamista. Sillä lisäyksellä sain ne näyttämään saman mittaiselta kuin ohjeessa, ulottumaan kyynärpäihin saakka.

Saman lisäyksen tein helmaan, niin se ylttää juuri ja juuri niin sanotusti housun vyötärökaitaleelle. Näin lyhyttä neuletta tuskin housujen kanssa kuitenkaan pidän, mutta aikaisemmin ompelemani Myosotis-mekko sopii tämän kanssa täydellisesti.

Nämä sopivat täydellisesti myös näihin harmaisiin ja sateisiin kesäpäiviin. Tykkään kovasti!

Hyvää viikonloppua!

Neulottu Bowline

Neuloin uusiksi ennen tätä blogia neulomani Atelier-neuleatakin, mikä oli jäänyt käyttämättä. Syy siihen oli, ettei se istunut päälle oikein mitenkään, valui sinne sun tänne, koska tuolloin en vaivautunut neulomaan mallitilkkuja. Aikoinaan siitä tuli siis liian suuri, koska en ymmärtänyt käsialani olevan liian löysää.

Pitkä matka on niistä ajoista tultu, sillä nykyään en näin isoja töitä ilman mallitilkkua hevin aloita: se on pieni vaiva, jotta kerralla saa aikaiseksi sopivan neuleen eikä työ mene hukkaan. Kuten tämäkin, että kerin vyydit kertaalleen, neuloin neuletakin, purin sen, pesin langat ja kerin ne toistamiseen sekä veivasin taas valmiiksi vaatteeksi. Ennen purkamista vielä useamman vuoden kaapissa hyllyltä toiselta siirtelin ja siunailin…

Eniten harmitti pohjavärini hukkaan heittäminen, sillä se on Shilasdarin jo poistunutta kasvivärjättyä Luxury DK w/Camel -lankaa ( 40 % lampaanvillaa, 40 % angoraa, 10 % kashmiria, 10 % kamelia). Kuviovärit ostin varta vasten tälle kavereiksi: pinkki on Walcot Yarnsin Opus-lankaa (love posion) ja harmaa roiskevärjättyä La Bien Aimeen Merinoa ( pop grunge).

Puseron ohje on puolestaan Veera Välimäen Bowline, ylhäältä-alas neulottava kaarrokepusero. Omani neuloin koossa M, mutta sovelsin kuvioita ja lisäsin helmaan mittaa, jotta sain mahdollisimman paljon kulutettua pohjalankaani pois pölyttymästä. Painoa neuleelle tuli 390 grammaa.

Tästä tuli hirvittävän sievä. Värit eivät kylläkään oikein hyvin kuvissa toistu: en saanut aikoinaan enkä nyt pohjaväriä kuvattua täysin oikein. Todellisuudessa se on hieman pehmeämpi väri, mutta kyllä näistä kuvista osviittaa siitä saa, kuinka hyvin värien suhteen onnistuin. Ainakin omaan makuuni nämä kolme lankaa sopii kovin hyvin toisiinsa, vaikka pinkin langan ja pohjavärin kontrasti on hyvin pieni. Itseasiassa se on olematon, koska ne eivät erotu toisistaan mustavalkokuvassa lainkaan.

Mutta minusta se on juuri se juttu, mikä tekee tästä puserosta niin kauniin: lankojen keskinäinen kontarasti sekä sen puute eli kuinka harmaa erottuu hyvin pohjasta pilkkuineen ja samalla kehystää esille myös pinkit kuviot. Olen siis erittäin tyytyväinen, että uskalsin kokeilla, hullutella hieman.

Vielä onnistuin, mikä on aika minulle melko harvinaista kuvioneuleen värivalintojen suhteen yleensäkin.


Neulontavinkki:

  • Kuvioneuleiden kontrastia, kuinka hyvin ne toisistaan erottuvat, voi testata ottamalla niitä mustavalkokuvan. Jos ne erottuvat kuvasssa hyvin toisistaan, myös kuviot tulevat erottumaan hyvin.

Nurin nurin -paita Muita ihania -kuvioilla

Ihastuin heti Käsityökekkerit-blogin Veeran suunnittelemaan Nurin nurin -paitaan: se oli simppeli ylhäältä-alas neulottava kaarrokkepaita, mihin voisin tuhota vanhoja Novitan Seitsemän Veljestä jemmojani, mitkä eivät sukkia neulomalla vaikuta vailenevan yhtään.

maaritse_neulominen_kuvioneule

Valmista Nurin nurin -paitaa ohjeen mukaan tulisi pitää päällä nurinperin eli nurjat silmukat käännettynä päällepäin. Vaikka se oli juuri se juttu, mihin ihastuin, minun paidastani tuli hyvin erinäköinen: alkuperäinen ideani oli raidoittaa koko miehusta moniväriseksi. Toisin kävi, sillä ideani oli hyvä, mutta toteutus ei niinkään. 😉

maaritse_kirjoneulepusero_seiskaveikka_muitaihania_talvisukka

Koska en saanut raidoista nättejä, purin ja päätin neuloa kuvioita eli pitää valmista paitaa päällä oikeinpäin, sileä neulospinta ulospäin. Kuvioita mukailin Muita Ihania -blogin talvisukista, jotka tulivat nettisurffailun jälkeen vastaan: alunperin etsin pari vuotta sitten neulomani muitaihania-kaulahuivin kuvioita, mutta nämä puhuttelivat tällä kertaa enemmän.

maaritse_neuleblogi_nurinurinpaita

Tämmöinen siitä sitten tuli. ♥

maaritse_nurinnurinpaita_kuvioneuleena

Paita on neulottu koossa M. Kaarrokkeen neulon ohjeen mukaan, mutta kainaloiden alle lisäsin muutamia silmukoita, koska kuviot olivat kahdeksalla jaollisia. Näin kuviot jatkuvat tasaisesti koko helman ympäri.

maaritse_nurinnurinpaita_muitaihania_kuvioilla

Neuloin myös hihat väljimmiksi, jotta sain pilvenreunuskuviot sievästi hihojen loppuun.

maaritse_nurinnurinpaita_novita_seiskaveikka_muitaihania_talvisukkakuvioilla

Myös helman mitta on omasta päästä: tein niin pitkästi kuin lankoja riitti ja hyvältä näytti.

maaritse_koronaneule_nurinnurinpaita

Muutoksistani johtuen sain lankaa kulumaan hippasen yli 500 grammaa. Minusta se on hyvin. Varsinkin, kun vihreä lanka oli vanhinta, kymmenen vuotta vanhaa. 😀

maaritse_nurinurinpaita_nurinkurin

Että tyytyväinen olen, ja ohjetta suosittelen lämmöllä, sillä tästä on moneksi (kuten esimerkiksi tällaiseen kuviopaitaan tai sitten sellaiseen sievään raitaiseen kuten ohjeessa). Erityisesti jos olet halunnut opetella neulomaan ylhäältä-alas päin, mutta olet epäillyt taitojasi tai vieroksut englanninkielistä ohjetta, niin tässä on ohje sinulle – helppotajuinen ja suomenkielinen sekä keskipaksusta langasta nopea neuloa!

Copenhagen Cardigan

Kaikki hyvä loppuu aikanaan, kuten kuluneen viikon hiihtoloma. Hyvillä mielin kuitenkin arkeen, sillä takana on hirveä määrä ulkoilua sekä vastapainona sille rauhoittumista eli istumista ja neulomista.

maaritse_saumaton_neuletakki

Valmiiksi viikon aikana sain PetiteKnitin Copenhagen Cardiganin. Neuloin sen 3 ja 3,5 mm kaapeleilla looppaamalla ylhäältä-alaspäin. Lankana olivat ihanan vihreät villalanka Amore 240 ( 112 tumman vihreä) sekä silkkimohair Gepard Kid Seta ( 844 Forest Green).

maaritse_darkgreen_mohaircardigan_with_pockets

maaritse_topdownknitted_copenhagencardigan_petiteknit

Mohairlanka oli tuttua jo törröpiposta, mutta fingering vahvuinen Amore 240 oli uusi tuttavuus. Valitsin sen lähinnä värinsä puolesta, mutta toki mieltä lämmitti sen ekologisuus, koska se on valmistettu muotialan ylijäämämateriaalista. Vaikutelma langasta oli muutoinkin hyvä: pehmeää ja kuohkeaa sekä riittoisan oloista lankaa.

maaritse_raglan_hihainen_mohair_neuletakki

Neuletakin neuloin koossa L pääosin, mutta lisäsin miehustaan neljä senttiä. Lisäksi lisäsin hihoihin muutaman lisäsilmukan, jotta saisin niihin leveyttä lisää, jotta se varmuudella mahtuu muidenkin kuin vain kapeahihaisten yläosien päälle. Esimerkiksi kuvissa olevassa raidallisessa Stella-paitapuserossa on melko leveä hiha, ja näin se mahtuu hyvin alle. Näillä muutoksilla neuleelle tuli painoa reilut 360 grammaa: molempia lankoja takkiin meni noin viisi kerää kutakin.

maaritse_copenhagen_cardigan_taskullinen_mohair_neuletakki

Tykkään kovasti neuletakin yksinkertaisesta ilmeestä, mutkattomista raglanhihoista, taskuista ja kapeista 1 oikein, 1 nurin resoreista. Ne neuloin kierrettynä ohjeesta poiketen eli oikeat silmukat oikealla takareunasta ja nurjalla nurjat takareunasta. Näin siis tasona neuloessa. Hihansuuthan pyörönä sujuvat kierrettynä resorina helpommin, kun ei tarvitse nurja kerroksia tehdä lainkaan.

maaritse_copenhagen_cardigan_bottlegreen_neuletakki

Takista puuttuvat vielä napit ja napinlävet, jotka tehdään neulalla ja langalla jälkikäteen. Se tulee olemaan uutta minulle, jos löydän sopivat napit. Jos en, voisin ommella tähän myös huomaamattomat nepparit. Nappiasia jää siis vielä harkintaan, sillä meneehän tämä näinkin enkä halua hosua, kun tämä on niin ihana: etten vain pilaisi kokonaisuutta. 🙂

maaritse_mohair_neuletakki


Neulontavinkit:

  • Maksullinen ja englanninkielinen ohje löytyy niin Ravelrystä tai PetiteKnit-sivustolta. Itse ostin ohjeen Ravelryn kautta, niin se tallentui sinne minun virtuaaliseen neulekirjastooni. Kävin kuitenkin tutustumassa myös PetiteKnitin sivuilla ohjeeseen, sillä sinne on koottu kunkin ohjeen kohdalle kirjallisten ohjeiden lisäksi YouTube-videoita. Esimerkiksi taskut oli tehty tässä tavalla, mikä oli minulle uusi, niin videolta pystyi tarkistamaan, että olen varmasti ymmärtänyt kirjoitetun ohjeen oikein.
  • PetiteKnitin ohjeet ovat mielestäni ihanan mutkattomia, eleettömiä malleja, joita on myös helppo tehdä englannin kielestä huolimatta. Aikaisemmin olen jo neulonut heidän ohjeillaan seuraavat:

maaritse_neulontablogi_mohairneuletakki_copenhagencardigan