Keskeneräinen

Aikaisemmin olin tarkka siitä, että uutta käsityötä ei saa aloittaa ennen kuin entinen on valmis. Siitä periaatteesta luovuin, kun huomaisin sen vievän ilon tekemisestä ja aiheuttavan käsityöjumeja: aina ei jaksa innostua samasta käsityöstä, vaan päivien vireystilan ja jaksamisen mukaan on hyvä olla tekeillä eri tasoisia, eri asiaa vaativia, niin aina löytyy jotain, mitä jatkaa.

Tämän viikon MakroTex-valokuvahaasteessa teemana onkin keskeneräinen, joten tässä omani: yleensä teen viikon aikana yhden ompelutyön ja kudon aina jotain, kun on aikaa istua alas.

makrotex_keskenerainen_saapassukka_maaritse

Mustien saapassukkien lisäksi kesken on myös ylhäältä-alas kudottava villatakki, joka tulee olemaan toinen steekkausyritykseni. Sen helma oli jo hyvällä mallilla, mutta jouduin viikonloppuna purkamaan sen lähes alkutekijöihin, koska takaosa pussitti.

Lanka on onneksi sen verran paksua, joten purkaminen ei niin harmita. Muutenkin se on huomattavasti pienempi harmi tässä vaiheessa sen sijaan, että tekisin villatakin valmiiksi kyllä tämä menettelee -ajatuksella. Näin on, sillä tiedän jo nyt, että vaikka istuvuusongelma oli pieni, sen takia en pitäisi villatakkia lainkaan ja siitä tulisi vain turhaa kaapin täytettä. Se vasta ärsyttävää onkin!

maaritse_makrotex_musta_villatakki_keskenerainen

Ja tarkoitushan itse tehdyssä on se, että saisi sellaista, mitä haluaa eikä jotain sinne päin. Ainahan ei tietenkään voi onnistua, varsinkaan kun ei aina tiedä tarkaalleen, mitä on haluamassa. Esimerkiksi viikonloppuna leikkasin valmiiksi tulevan viikon ompeluhetkiä varten Namedin Ruri-housut, jotka mielestäni näyttävät tosi kivalta, mutta en ole lainkaan varma sopivatko ne minulle. Luulen, että ei, mutta kokeilen silti. 🙂

makrotex_keskenerainen_ruri_housut_maaritse

Aika synkältähän tämän viikon keskeneräiseni näyttävät, mutta musta on lempivärini ja talvi-ihmisenä se sopiikin minulle. Loppuviikosta tarkoitukseni onkin postata värikartastani ja miten ajattelin sen mukaan lajitella kangasvarastoni.

makrotex_keskenerainen_talvivarit_maaritse

Mukavaa alkanutta viikkoa!


Postaus liittyy niin Pieni Lintu -blogin MakroTex-valokuvahaasteeseen kuin Craft Candidate -blogin Keskeneräisten keskiviikkoon. Käyhän kurkkaamassa mistä niissä on kyse ja kuinka muut ovat osallistuneet. Voihan olla, että sinäkin innostut! 🙂 

Steekattu harmaa villatakki

Syyslomalla vilauttelin tätä, ensimmäistä steekkauskokeiluani. Silloin jännitin kovasti seuraavaa vaihetta, koneompelua ja auki-leikkaamista, mutta nyt villatakki on ollut valmiina jo hyvän aikaa ja käytössäkin.

Villatakin – kuten muidenkin käsitöiden – kuvaaminen on jäänyt pitkäksi aikaa mm. siksi, että valoa on ollut niin vähän eikä kameran edessä oleminen ole ikinä ollut luontevaa. Viime aikoina se on tuntunut jostain syystä erityisen vaikealta. Liian kiire, sitä kait se on ollut. 

tammikuinen_lumipyry_maaritse

Vaikka valoa ei ole ollut vieläkään, päätin eilen siitäkin huolimatta yrittää kuvaamista. Itseasiassa olimme mökillä ja lunta pyrytti ulkona vaakasuoraan, mutta ajattelin, että vain hihat käärimällä pääsisin blogijumini yli. Siinä ehkä onnistuin, mutta osa kuvista on melko tummia ja/tai kellertäviä, että niissä on mökkifiilistä kerrakseen. Mutta kyllä niistä selvää saa. Ainakin toivon niin. 🙂 

Mutta nyt takaisin aiheeseen eli ensimmäiseen steekkauskokeiluuni, mikä syntyi alunperin haaveestani saada pitkä vaaleanharmaa villatakki. Samoihin aikoihin luin Mehukekkerit-blogista steekkauksesta. Postauksessa Veera toteaa, että ”itselleni näin ompelijana tämä on aivan loistava tapa neuloa paita”. Näinpä. Steekkaamalla villatakki tehdään siis niin, että ensin neule kudotaan saumattomasti (joko ylhäältä tai alhaalta päin), minkä jälkeen etuosaan ommellaan ompelukoneella kaksi ommelta, joiden välistä neule leikataan auki ja reunoista poimitaan silmukat nappilistaa varten.

Omaksi saumattomaksi, ylhäältä-alas kudottavaksi mallisiksi valitsin Heidi Kirrmaierin Mountain High – puseron, koska sen neuletiheys sopi jäkälän väriseen seiska veikkaan, jota olin etukäteen jo hamstrannut. Myös ainaoikeat yksityiskohdat näyttivät kivalle eikä sitä tarvinut juurikaan muokata, vaikka aikomukseni oli muuttaa se pitkäksi villatakiksi.

Kutominen sujuikin hyvin mutkattomasti, mutta ennen auki-leikkaamista surffailin paljon netissä rauhoittaakseni mieltäni, jotta uskaltaisin ottaa sakset käteeni. Steekkauspostauksia, vinkkejä löytyikin hyvin: selväksi tuli ainakin se, että neule on hyvä pingottaa ennen koneompelua, koska siksak-ommel ei tule antamaan periksi ja siitä johtuen valmiin villatakin nappilista saattaa kiristää.

harmaanvillatakin_siksak

Vaikka steekatessa neuleen keskikohta merkitään yleensä kutomalla keskellä pari silmukkaa nurin, omassani niitä on kolme, koska sen levyinen ainaoikea-koristeraita kuului malliin valmiina, joten hyödynsin sitä. Pingotuksen jälkeen ompelin siis siksakin kahteen kertaan tuon koristeraidan molemmin puolin, sitten nips naps ja nappilistoja kutomaan.

steekattu_harmaa_mountainhigh_edesta_maaritse

Kaikesta jännittämisestä huolimatta, leikkaaminen ei sitten lopen tuntunutkaan miltään, mutta sen jälkeen huomasin, että olin unohtanut löysätä ompelukoneen paininjalan puristusta ja siksi neule oli hieman venynyt keskeltä. Sen vuoksi nappilista aaltoilee. Että minun neuleni ei vedä eikä kiristä, vaan päinvastoin, meni sitten ihan toiseen suuntaan.

steekattu_mountainhigh_maaritse

Aaltoilu ei tosin niin näy, jos kaikkia nappeja ei ole napitettu ja harvemmin niin olen tätä pitänyt. Yleensä napitan vain muutaman keskeltä. 

steekattu_mountain_high_maaritse

steekattu_harmaa_mountainhigh_takaa_maaritse

Toisekseen, näin pitkä takki olisi voinut olla pikkasen leveämpi, vaikka sujuu se hyvin näinkin esim. relaxed-mekkojeni päälle (kuvissa takin alla onkin yksi niistä, paljon pidetty kokomustani ja leggingsit olen ommellut Noshin hyvällä ilmaiskaavalla). Villatakki on siis pidennetty koosta M1 (vartalon ympärys noin 100 cm) ja korkeutta nappilistalla on 85 cm. Kaiken kaikkiaan lankaa tähän kului melko tasan viisi kerää eli 750 g.

steekattu_harmaa_mountainhigh_sivusta_maaritse

Tykkään langan väristä, meleeratusta vaaleanharmaasta, mutta välissä oli muutama musta pätkä, joita en ymmärtänyt katkaista pois. Kutoessa minusta ne oli hauskoja, mutta niitä ei ollutkaan kuin vain muutamassa kohdin: luulin, että niitä olisi tullut enemmänkin. Yksittäisinä ne näyttävät vähän pöljiltä. Yksi työkaveri yrittikin pyyhkiä niitä pois tussinjälkinä… Pahuksen kauneuspilkut!

steekattu_harmaa_mountainhigh_etumus_maaritse

Niin hyvin kuitenkin onnistuin, että nyt on tekeillä jo toinen: leikkaaminen ei enää hirvitä ja ohjetta seuraamalla yläosasta tuli kerralla istuva (harteikkaana istuvuus on usein ongelma). En kuitenkaan koe tätä tapaa nopeammaksi kuin normisti ylhäältä-alas tehtynä, mutta minulle juurikin villatakin istuvuus oli näin helpompi hahmottaa. Nyt tuli kylläkin vähän liian istuva, mutta parempi sekin kuin säkit, joita yleensä kudon: liian suuret villatakit jäävät pitämättä, koska ne tuntuvat venyvän ja vanuvan päällä sekä rullaavat alla olevat vaatteet mytyiksi. Ja nythän tiedän, että hyvin istuvaan mekkoon pitää hieman lisätä väljyyttä, niin se toimii paremmin auki-leikattuna takkina. \o/

harmaanvillatakin_nappi

Ja seuraavaankin tulee tällaiset tavalliset, mutta ah niin ihanat, mattapintaiset napit. 😍

Saumaton neulehuppari

Alkuperäinen Suvi Simolan Well Water Hoodie on nimensä mukaan kaunis sininen, raikas kuin kaivovesi, mutta minä kudoin omani villiviinin värisestä Väinämöisestä. Olen niiiiin ihastunut tämän käsinvärjätyn langan väriin, missä yhdistyvät puolukat, mustikat, juolukat sekä metsän kanervat. Punaisuudesta huolimatta mielestäni siis kovin metsäinen väri.

well_water_hoodie_maaritse_huppu

Huppari on tosiaan kudottu saumattomasti hupusta helmaan ja tein sen lähes ohjeen mukaisesti. Levensin vain hieman hihoja jättämällä osan kavennuksista pois ja miehustaa lisäämällä siihen nappilistan.

well_water_hoodie_maaritse

well_water_hoodie_takaosamaaritse

Nappilistan sijaan huppariin olisi pitänyt tulla kapea i-cord-reuna ja vain muutamia nappeja, mutta minä yritin nappilistan avulla lisätä huppariin hippasen lisää väljyyttä, koska en viihdy kovin tyköistuvissa vaatteissa. Onkin perin kummallista, miksi sitten tieten tahtoen valitsin istuvan mallin, vaikka en niissä viihdy.

Totuus on, etten uskonut saavani aikaiseiksi ohjeen mittojen mukaista takkia, koska käsialani yleensä löystyy jossain kohdin ylhäältä-alas kudottaessa, ja siksi neuleista tulee liian suuria. Jostain syystä nyt ei niin kuitenkaan käynyt, vaan oikea neuletiheys pysyi koko työn ajan ja lopputulos on istuva.

well_water_hoodie_nappilista_maaritse

Täysin varma en ole, mutta oletan mitoissa pysymisen yhdeksi syyksi sen, että huppari kudottiin tasona, sillä kuulemani mukaan monilla pyöröneuleena kudottessa käsiala löystyy nurjien kierrosten puuttumisen vuoksi. Miksipä ei siis minullakin?

Toisena syynä oletan olevan langan, Väinämöisen, sillä se tuntui sopivan käsialaani: siinä oli jotain samaa tuntua kuin Kaisla-langassa, mistä kutominen on jotenkin toisia lankoja sujuvampaa, ja siten onnistuminen varmempaa eikä hartiatkaan niin rasitu.

louhittaren_luola_vyyhti_vainamoinen_villiviini

Vielä tuota kaunista Väinämöistä olisi jäljellä vyyhdin verran. Mitähän siitä tekisi? Ehdotuksia?

Syysloman tunnelmia

Käsitöiden suhteen blogissa on ollut viime aikoina hiljaisempaa, vaikka kovasti koko ajan jotain on tekeillä. Mikään ei vaan ota valmistuakseen, kuten esimerkiksi harmaa villatakkini on ihan vaiheessa, vaikka suurin osa kutomisesta on tehty,  koska aion yrittää steekkausta, neuleen auki-leikkausta.

maaritse_steekkaus_mountainhigh_villatakki

Seuraavaksi päätelty ja pingotettu Mountain High -neule pitäisi siis viimeistellä koneompelulla, pääntien, helman sekä nappilistan kutomisella ja tadaa – aukileikkaamisella.

maaritse_steekkaus_mountainhig

Inspiraation steekkaukseen alunperin sain Mehukekkerit-blogista. Sen jälkeen ohjeita olen lueskellut paljon muualtakin, ja vaikuttaa siltä, että yksin tämän asian opettelu on mahdollista. Tai niin ainakin vielä luulen. 😀 Palataan asiaan syyslomaviikon jälkeen, jollen sitten pelkuruuttani tyydy vain silittelemään tätä lopun loman…  Ihanan kamala tilanne!

maaritse_steekkaus_mountainhig_harmaa_villatakki

Ihanaa ovat olleet myös alkuviikon kirkkaat ja kiireettömät pakkasaamut!

maaritse_syksy_pakkasaamu_auringonnousu

syksy_pihlajanmarjat

syksy_pakkkasaamu

maaritse_syksyinen_taivas

Mukavaa loppuviikkoa niin lomalaisille kuin arjessa ahertaville! 

Vaaleanpunainen villatakki

Taistelin pitkän aikaa tätä ruusunpunaista lankaa vastaan, ja ihan turhaan. Joulun aikaan se oli alennuksessa Novitan verkkokaupassa, niin tilasin sitä siltä seisomalta, silmääkän räpäyttämättä, ilman ainuttakaan harkitsevaa tai epäilevää ajatusta.

Aloitin villatakin kutomisen Novitan ylhäältä-alas-ohjeen mukaan, mutta loppujen lopuksi muokkasin ohjetta vähän joka käänteessä.

Kaulusen tein lyhennetyin kierroksin, jotta se olisi takaa etuosaa korkeampi. Muutoin tahtoo tulla sellainen fiilis, että on nuttu nurinpäin päällä.

neuletakki_seitsemanveljesta_ruusu_kaulus

Harteikkaana saan yleensä aina kutoa yläosan pitämmäksi kuin ohjeessa. Niin tein nytkin. Ilokseni raglansaumat olivat kuitenkin juuri oikeissa kohdissa eli ohjeen mukainen silmukkajako toimii minulla. Ja sehän tietenkin parantaa istuvuutta ja ehkäisee kainalopussien syntymistä. Inhoan niitä yli kaiken.

neuletakki_seitsemanveljesta_ruusu_ylhaalta_alas

Kapealanteisena jätin osan helmalisäyksistä pois. Lisäksi kavensin muutaman silmukan ennen helman ainaoikeaareunusta, jotta se laskeutuisi paremmin. Niin A-mallista tuli enemmän maatuskamallinen. Kudoin villatakkiin myös valesaumat sekä päällitaskut.

neuletakki_seitsemanveljesta_ruusu_valesauma

Lopputuloksesta ensimäisenä ajattelin, että voi veljet, olikohan tämä nyt ihan loppuun asti ajateltu. Väri on ihana, mutta en ole varma tykkäänkö siitä näin suurena pintana. En aio tätä kuitenkaan purkkaakaan, koska sinällään takissa ole mitään vikaa, vaikka onhan se kooltaan aika reilu. Ehkä kuitenkin vielä tuunaan sitä, sillä mielestäni jotain särmää tähän supertyttömäiseen takkiin pitäisi saada. Ehkä jonkinlaiset yksinkertaiset sashiko-kirjontamallit voisivat  toimia, vai mitä.

neuletakki_seitsemanveljesta_ruusu_nappirivi

Oletko sinä hullaantunut vaaleanpunaiseen?