Samettitrikoosta

Taitaa olla jo kuukausi siitä, kun ompelin mustasta samettitrikoosta itselleni leggingsit. Kaavana käytin Unelmallisen Unelmaa, mistä tällä kertaa käytin sivusaumatonta perusversiota (sivutaskulliset löydät täältä, klik).

Samettitrikoon ostin puolestaan Myllymuksuilta. Se yllätti pehmeydellään ja joustavuudelleen – aivan ihanaa päällä ja kankaan pinta, struktuuri, on niin kaunista.

Loput samettijämät käytin Misusun Stereo-kaavan kokeiluun.

Kaavassa on useampi vaihtoehto, kuinka leikitellä erilaisilla kankailla ja pinnoilla kauluksen ja hihojen suhteen eli tämä on hyvä kaava jämien tuhoamista ajatellen. Minulla oli kuitenkin puute koko mustista yläsosista, joten en hullutellut sen kummimin, vaan yhdistelin sametin palat mustaan joustocollegeen. Sitä minulle on jemmattuna niin paljon, että en muista, mistä juuri tämä on ostettu. Yleensä kuitenkin tilaan sitä joko Kangaskapinalta tai Ommelliselta, sillä niissä on sellainen laatu, mikä miellyttää.

Kaavassa on myös kolme eri helman pituutta, mistä minä valitisin pisimmän: halusin enemmän tunikamittaisen eri kuosisten leggingsien kanssa pidettäväksi. Koon valitisin mittataulukon mukaan, mikä oli ihan hyvä kaiken muun suhteen paitsi hihoista tuli liian pitkät. Kaavan mukana oli kyllä hyvät ohjeet, kuinka kaavaa soveltaa kaikkien mittojen suhteen itselle paremmin sopivammaksi. En kuitenkaan muokannut mitään, koska halusin testata kaavaa sellaisenaan ja toisekseen nuo samettihihat ovat kuin halaus. ♥ Eivätkä ne edes näytä pahalta, koska pusero on muutoinkin overzize-mallinen.

Ohjeesta poiketen tikkasin kauluksen takaa kiinni, koska epäilin sen nousevan ylös. Tikkaus saattaisi kiristää, jos pusero olisi kokonaan joustocollegea, mutta edessä oleva samettitrikoon palanen antaa niin hyvin periksi, että pusero sujahtaa päälle hyvin.

Vaikka samettirikoo on todella mielyttävää päällä, sen ompelu ei ollut minusta mitenkään mukavaa. Ensiksikin se rullaantui kovasti reunoistaan eli kaikki saumat piti neulottaa huolella. Lisäksi se helposti pakeni paininjalan alta kaikesta kikkailuistani huolimatta. Tosin mun sewjo on ollut hukassa jo useamman viikon, että saattoihan se olla sitäkin. 🙂 Itseasiassa käsitöiden tekeminen on ollut niin tahmeaa, että taidan pitää kuukauden mittaisen tauon. Minulla olisi valmiina leikattuna vaikka ja mitä, kuten esimerkiksi softshellistä anorakki, mutta en tällä keskittymisenmäärällä uskalla aloittaa sen – enkä oikein minkään muunkaan – ompelua. Joten ne saavat odottaa parempia aikoja…

Kesällä puolestaan olen ollut niin ahkera mm. monen käsityöhaasteen suhteen ja kaappeihin on kertynyt monenmoista pientä tehtyä, joista en halunnut itsekseen postailla. Sen sijaan keräsin ne pienet jutut postaussarjaksi, ihka ensimmäiseksi blogijoulukalenterikseni. Eli jos sitä mojota ei käsitöiden suhteen minulta aikaisemmin löydy, tapaamme seuraavan kerran joulukuun ensimmäisenä päivänä. Siihen saakka, pidetään huolta itsestä ja toisistamme! ♥

Ps. Sähköpostilla minua seuraavat ovat olleet etuoikeutettuja 😉 ja nähneet muutaman vilautuksen jo tulevasta joulukalenterista. Ne ovat olleet puhtaita vahinkoja, kun olen editoinut kuvia. Eli olette saaneet sähköpostiinne pari postausta, missä on ollut kuvia ilman tekstejä. Otsikotkin ovat olleet vähän mitä sattuun. Sori siitä, mutta tällainen tohelo kun olen, joten en voi luvata muuta kuin sen, että tällaisia vilautuksia tulee varmasti vielä jatkossakin…. 😀

Ellen-paituli

Esittelin jo aikaisemmin pari PuuhakasPajan Ellen-paitulia, joista toinen päätyi yllättäen jopa Ilta-Sanomien klikkiotsikkoon. 😀

Klikkiotsikosta saa mielestäni heiman vaikutelman, että Ellen-paitulin ompelu olisi jokin urotyö, mutta ei. 😉 Helppo ja mutkaton ommella sekä ihana pitää. Niinpä tällä opettajalla on uudet vaatteet kertaa kolme.

Ensimmäisen tein Dream Circuksen Smartass in Space -joustocollegesta. Nämä mököt ovat niin ihania!

Koon valitisin mittataulukon mukaan ja paitulista tuli sopiva. Muutoin ompelin ohjeen mukaan, jopa pääntien huolittelin alavaralla, mutta hihoja pidensin reilut 20 senttimetriä.

Toisen tein Mereenin Kuviot -joustocollegesta. Tykkään ihan hirveästi tästä heidän uudesta kuosista. Kuvitella, että sen on suunnitellut 9-vuotias Vertti Pelho korona-aikana saadun käsityöopettajan tehtävän pohjalta!

Kolmatta muokkasin enemmän eli tein hupparin. Muutoksiin hyödynsin Pinja-kaavan pääntietä, huppua ja hihoja.

Harmaa joustogollege on Ommellisen, väriltään kylmä meleerattu vaaleanharmaa.

Nyt ajattelin antaa tämän kaavan miehelle, jotta voi laittaa sen jonnekin hyvään piiloon: eiköhän tämä määrä elleneitä jo riitä… 😀

… jos toisenkin.

Viime postauksessa oli kesäkuussa ompelemiani vaatteita. Samalla teemalla jatkan myös tänään.

Yksi tavoite oli kesän aikana opetella vetoketjullisen hupparin ompelemista. Sen olin laittanut jo vuoden vaihteessa kesäiseen Make Nine -taulukkoonikin. Tosin taulukossa oli pinkin värinen trikoo, mutta en onnistunut löytämään siihen sopivaa vetoketjua. Siksi vaihdoin kankaan mustan joustocollegeen.

Joustocollegetakin kaava on PaaPiin kaavakirjasta malli nimeltään Nummi. Ompelin sen muutoin ohjeen mukaan, mutta lisäsin hieman kädentien resoreiden korkeutta ja ompelin niihin peukalonreiät.

Koon valitisin mittataulukon mukaan ja sopiva tuli: tässä on tilaa hartioillenikin, vaikka aikaisemmin testaamani yläosa, Putous, samasta kirjasta jäi hieman naftiksi. Värikin on oikein hyvä, mustahan käy kaikkeen, mutta harmittavasti joudun toteamaan, ettei vetoketjun ompelu näin ensikertalaisena onnistunut ihan kuin strömsössä. Eli harjoittelut jatkuu. 🙂

Kesällä tuli tarve myös leggingseille, joissa on taskut. Tätä tarvetta varten testasin Unemallisen Unelma-kaavaa. Kaavatestaukseen käytin samaa mustaa joustocollegea, mistä tein Nummi-takin, mutta myös lisäksi Ommelkuplan neonväristä Luovus-joustocollegea.

Näistä tuli hauskat. Harmittavasti kuvaaminen ei ollut hauskaa: en saanut värejä toistumaan niin kuin pitäisi, vaikka kuinka varjossa olin. Luovus-kankaan ihanuuden näet paremmin täältä, postauksesta, jossa esittelen siitä aikaisemmin tekemäni tunikan.

Toinen Make Nine -haasteen ompelus oli tämä pitempi Kiila-tunika (Nosh-kaava SK 9/2017). Kokeilin saisinko aikaiseksi samannäköistä pitempää mekkosta, mitä Noshilla on nykyisin myynnissä. Trikoo on Dreamcircuksen eli Ehdan Kiurut.

Reippaasta kankaasta huolimatta en oikein onnistunut, vaan fiilis on hippasen liian yöpaitamainen. Mekkomaisempi tyyli olisi tullut, kun olisin pidentänyt helmaa vielä enemmän, kunnolla midi-mittaan. Nyt taisin lisätä vain 14 senttimetriä.

Pidemmän helman myötä myös halkiot olisi olleet pidemmät ja muutenkin niitä olisi voinut syventää, aloittaa hieman aikaisemmin.

Tätä tunikaa joutuu siis makustelemaan, mitä sille teen. Vai teenkö mitään… Mutta on ainakin siitisti ommeltu halkioita myöten.

Pääntienkin huolittelin trikoon hulpiossa olevilla merkinnöillä, niin pesumerkinnät ja kankaan alkuperä ovat tallessa. 🙂


Ompeluvinkit:

  • Halkioden vinojen kulmien ompeluohjeen löydät esimerkiksi täältä, Hääräämö-blogista.
  • Pääntien huolitteluohje löytyy puolestaan HommaHuone-blogista. Kyseisen blogin Instagramista löytyy myös ohjevideo, kuinka ommella peukunpaikat resoriin. Se näytti sujuvammalta tavalta, mitä itse käytin eli Lynn-hupparin ohjeen mukaista. Se löytyy puolestaan täältä, klik (noin kohdasta 17:17).

Joustocollegemekko

maaritse_mysticalflower_leggingsit_joustocollegemekko

Uusin Suuri Käsityö -lehti (4/2020) oli täynnä kivoja kaavoja, joista ensimmäisenä kokeilin aloittelijallekin helpoksi mainostettua taskullista mekkoa (malli nro 4).

maaritse_laatikkomainen_joustocollegemekko

Mekkoa ei kuitenkaan ihan tuosta vain surauttunut, vaikka siinä ei montaa saumaa olekaan. Kaava oli niin väljä, että mekkoa piti säätää melko tavalla. Siitäkin huolimatta, että piirsin mitoistani ja mittataulukosta huolimatta heti yhden koon pienemmän mekon kaavat. Ennen ompelua leikkelin vielä siitäkin pienemmäksi niin kainaloista kuin sivuilta. Lisäksi tein varalta mekkoon takasauman taitteen sijaan.

maaritse_ompelublogi_helppo_joustocollegemekko

Takasauma tuli tarpeeseen, sillä mekko vaati kaikesta huolimatta lisäkaventamista sekä muotoilua notkoselkäni vuoksi. Lyhensin helmaa myös kuutisen senttiä ja hihat tein ilman saumaa pidentämällä mekkokaavaa niin paljon kuin kangas antoi myöten (taisi olla 17 cm).

maaritse_taskullinen_joustocollegemekko

Mekossa on taskut ja  kaunis vihreä väri, minkä tummuuden, mutta kirkkauden, kuvaaminen ei täysin onnistunut. Mutta sopiva se on, vaikka on kuvissa vaaleamman ja valjumman näköinen kuin oikeasti onkaan.

maaritse_itse_ommeltu_helppo_joustocollegemekko

Esimerkiksi aikasemmin tekemäni Vimman Mystical Flowers -leggingsit menee tämän kanssa hyvin, vaikka tämä ei ole tunika, vaan rehellisesti mekkomittainen. Mitta – ja malli muutoinkin – tosin hieman mietityttää, ettei taida olla ihan parhain minulle. Että tämä taitaa jäädä ainokaiseksi tätä laatuaan…

vihreä7

Hyvä töihinpaluumekko kuitenkin. Toukokuussa. Erikoista. 🙂