Oliverit

Omissa luottokaavoissa on mukava pysytellä, kun tietää, mitä saa. Mutta vaatekaappini alkaa toistamaan itseään, ja mielikin kaipaa jo jotain uutta haastetta, joten kokeilin uutta puserokaavaa, Seamworkin Oliveria.

maaritse_kolme_oliver_puseroa

Niitä syntyi kolme kappaletta, joista ensimmäinen, harmaa, oli vain testausta varten, koska Oliver vaikutti hyvin lyhyeltä mallilta. Halusin kuitenkin kokeilla, miltä se näyttää kaavan mukaisella mitalla. Harmaa joustocollege oli hyvä testausta varten, koska olin sen ostanut edullisesti värivirheellisenä: kuvasta eri erotu, mutta siinä on valkoisia viivoja vähän siellä sun täällä. Jatkossa tähän paitaan voin sitten kokeilla kaikenmaailman kirjontavillityksiäni eli se jatkaa elämäänsä parrasvalojen tuolla puolen koti- ja testipaitana. Ehkä siitä voisi tuunata jopa ruman joulupaidan…

maaritse_pilkullinen_oliver_paita

Vaikka harmaa tuntui kovin lyhyeltä, tein toisen samanlaisen valkopilkkkuisesta trikoosta. En siis muuttanut mitään, vaan myös tässä on kaavan mukainen pituus. Lyhyen mitan halusin pitää sillä, että tarkoitusenani on ommella korkea vyötäröinen Pulmu-hame tämän kaveriksi, kunhan ehdin.

maaritse_seamwork_oliver_mustavalkopilkullinen

Olin kovin tyytyväinen ompelujälkeeni, sillä tämä onnistui hyvin siististi kaikin puolin. Mutta. On tämä lyhyt. Että saa nyt nähdä, miten ja minkä kanssa tätä käytän, kun vatsa vilkkuu kädet ylös nostaessa korkeavyötäröisistä housuista huolimatta.

maaritse_lyhyt_helmainen_oliver

Kolmannen tein piteämpänä ja korostin hihoja tekemällä niiden alaosan second skinistä eli joustavasta keinonahasta. Kahdessa edellisessä hihojen malli ei tule niin hyvin esille, vaikka sama rakenne ja sauma niissä on.

maaritse_pikku_palasta_oliver_paita

Hihojen ansiosta tämän tunikan sain aikaiseksi melko pienestä joustocollegepalasta, koska Hellinen Ponilettiä voi leikata kumpaankin suuntaan. Siksi tunikaan riitti noin 1,2 m palanen, kun leikkasin miehustat hulpion mukaisesti ja hihat sitä vastaan.

maaritse_oliver_paita_poniletti_joustocollegesta

Second skinin puolestaan leikkasin käyttämättä jääneistä, aikaisemmin ompelimistani, leggingseistä. Koska second skin on melko ohutta, vuoritin hihan alaosat mustalla joustocollegen jämäpaloilla. Ne tuntuvat ihoa vastenkin mukavammalta.  

maaritse_oliver_paidan_lyhtyhiha_second_skin_kankaasta

Oliverin venepääntie huoliteltiin alavaralla. Sitä en ollut aikohin tehnytkään enkä muistaakseni tämän mallisena koskaan. Vaikea se ei kuitenkaan ollut, kun silitin alavaraan joustavan tukikankaan sekä silitin joka vaiheessa huolella.

maaritse_poniletti_oliver

Tähän kaavaan voi vielä muokata korkean kauluksen tai venyttää mekkomittaan eikä tämä tunikakaan huono vaihtoehto ole. Nuo hihat varsinkin ovat kivat, mitkä ohjeessa oli nimetty englanniksi latern sleeve, mikä sanasta sanaa käännettynä tarkoittaisi lyhtyhihaa. Mutta sellaista sanaa ei taida suomeksi olla olemassakaan eikä pussihihakaan oikein niitä nyt kuvaa. Tiedätkö sinä, mikä tuo termi suomeksi voisi olla?

maaritse_seamwork_oliver_pattern_hacking

Saa mitä sattuu tulemaan…

Kun itse tekee, saa mitä haluaa. Tällä kertaa halusin sitten leggingsit, joiden toinen lahje on nyrjähtänyt nurin kurin sekä…

maaritse_vimman_fisuista_leggingsit

tunikan, missä on taskut polvissa.

maaritse_patterns_for_freestylers_birdy

No joo, vähän liioittelin, mutta taskut ovat joka tapauksessa hippasen liian alhaalla. Eikä niissä välttämättä pysy muuta kuin nyrkit, koska taskun suu avautuu tuossa kohdin jotenkin alasuin, joten tavarat saattavat tippua matkan varrelle.

maaritse_ompelublogi

Ironista on, että kerrankin muistin ommella tunikaan ompelumerkin, joita olen vuoden vaihteessa ostanut. Merkki ei nyt vaan oikein vastaa todellisuutta. Tekstikin näkyy taaksepäin.

Tai sitten tuo merkki osui kohdalleen täydellisesti, sillä syksy on ollut melko vauhdikas: näinhän se usein kiireessä menee, että ajatus on hyvä ja touhua paljon, mutta siltikään ihan maaliin ei mene. Ajatella, mitä syntyisi, jos oikein keskittyisi. 😉 😀

maaritse_lepakkohihainen_birdy

Kaavat sinällään olivat toimivat: tunika on Hellinin kaavakirjan lepakkohihainen Birdy ja leggingsit tein Puuhakaspajan Usva-treenihousujen kaavalla. Hellinin kaavaan lisäsin vaan taskut ja leggingsien kaavaan hieman reilummat saumanvarat, mitä oli lycrasta ompelemissani ja hyvät tuli. Erityisesti tykkään siitä, että lahje on istuva, tarpeeksi kapea, ihan nilkkaan asti.

maaritse_tunika_ja_leggingsit_naiselle

maaritse_hellinin_kaavakirjasta_birdy_tunika

Myös värit menivät nappiin, sillä mustahan on aina musta.  ♥ Tunikan joustocollege on Kangaskapinalta ja leggingsit ovat hyvin kaapissa hillottuja Vimman Fisuja.

maaritse_perusompelua_tunika_leggingsit

Että tuli taas kokemusta! 😀 Mites teillä muilla ovat käsityöt sujuneet?

Birdy-tunika

Kesällä ompelukerhon bingon vuoksi tuli tehtyä monenlaista ensimmäistä kertaa. Esimerkiksi ompelin tämän Birdy-tunikan Hellinin kaavakirjasta Girl Trip.

maaritse_birdy_tunika_girl_trip_kaavakirjasta

Malliltaan tämä on oikea mukavuusvaate, rento ja väljä lepakkohihainen tunika.

maaritse_birdy_tunika_hellinin_kaavakirjasta

Ainoa huono puoli on taskujen puute, koska työni vuoksi tarvin ainakin hetkellisen säilytystilan avaimille, kännykkälle, mille milloinkin… Lisäänkin ne nykyisin yleensä itse kaavaan, jos niitä ei kaavassa muutoin ole. Nyt jätin ne kuitenkin lisäämättä, koska en ollut varma istuuko ne malliin ja riittääkö väljyys lantion kohdin. No, riittäähän se, joten se muutos sitten seuraaviin.

maaritse_birdy_tunika_fabrikingin_kunkkupussista

Tunikan koon valitsin mittataulukon mukaan enkä muutanut kaavassa mitään. Seuraaviin voisin kuitenkin lisätä ne aikaisemmin mainitsemani taskut sekä muutaman sentin helmaan, jotta tunika menisi mekostakin. Jos ihan rehellinen olen, niin luulin jo tämän mitan olevan ihan ok mekoksi. Kuvaamaan lähtiessä mieheni kuitenkin luuli, että työkiireet ovat jo niin pehmittäneet pääni, että olin unohtanut laittaa housut jalkaan: Uunimiehen aito hämmenys sai minut viime hetkellä vetämään leggingsit alle ja ymmärtämään, että jokunen lisäsentti helmaan voisi olla tarpeen. 😀

maaritse_fabriking_possupussi_joustocollege

Ensimmäistä kertaa en kokeillut vain kaavaa Hellinin kirjasta, vaan tilaisin myös sian säkissä eli kangaspussin, minkä tarkkaa sisältöä en tiennyt etukäteen. Sellaisia kangaspusseja en ole aikaisemmin tilannut, vaikka kovin suosittuja ne tuntuvat olevan. Omaan yksitotiseen värimaailmaan ja aikuiseen makuun monella kangaskaupalla on vaan niin monenkirjava tarjonta, joten olen yllätyspussit ohittanut tähän saakka suosiolla. Nyt oli kunnianhimoisena bingoilijana kuitenkin jotain keksittävä.

maaritse_birdy_patterns_for_freestylers

Onneksi hetken pähkäilyn jälkeen löysin FabriKing-nettikangaskaupan, jossa oli tummanpuhuvia aikuisten kuoseja: sieltä uskalsin tilata Kunkkupussin ilman pelkoa, että saisin monta metriä iloisen kirjavia lastenkuoseja. Tämä tunika on siis tuosta pussista tulleista joustocollegeista tehty ja olen tähän, kuten koko pussin sisältöön, tyytyväinen: kaikki kankaat vastasivat odotuksiani niin väreiltään kuin laadultaan. Lisäksi oli piristävää, kun joku toinen on valinnut kankaat ja mitat valmiiksi. En voi siis mennä siitä mistä aita on matalin, vaan joudun miettimään uusia kaavoja ja malleja tottumustani lyhyempiin kangaspalasiin sopivaksi ja/tai yhdisteltäväksi.

maaritse_vanha_portaikko

maaritse_katon_yksityiskohta

maaritse_itse_ommeltu_tunika_joustocollegesta

maaritse_vanha_ikkuna

maaritse_kunkkupussi_fabriking

Onko sinulla yhtä hyvät yllätyspussikokemukset kuin minulla? Ja muuten, joko olet huomannut, että Kankaiden Yö on 30.8. seuraavan kerran … 🙂

Valmisvaatteesta omaksi

Alkuvuodesta päätin tänä(kin) vuonna ostaa vähemmän ja tehdä entisiä varastoja vähemmäksi. Samansuuntaisia ajatuksia on ollut monella, kuten esimerkiksi Craft Candidate – ja Lumisiivet-blogissa: Teresa ja Kati ovat yhdessä järjestäneet tälle vuodelle haasteen nimeltä Kässähamsterihaaste 2019.

maaritse_tunika_mysticalflowers_trikoosta

Itsellä vanhat varastot ovat huventuneet monin tavoin: olen kutonut, kirjonut ja ommellut. Nyt puolestaan palastelin muutaman vanhan ostovaatteen kaavaksi. Olen siis jemmannut muutamaa vanhaa vaatetta, että ompelisin itse niiden avulla uusia, mutta niin ne olivat kangaspinojen alle vuosiksi hautautuneet.

maaritse_taskullinen_tunika_vimman_mystical_flowers_trikoosta

Toinen unohdettu oli Marimekon taskullinen tunika. Samanlaisen tein Vimman Mystical Flowers -trikoosta, mikä myöskin on vanhoja jemmojani, tosin tuoreimmasta päästä.

maaritse_tunika_ostotunikan_kaavalla

Tämä tunika onnistui hyvin. Se on melko samanlainen kuin aikaisemmat A-linjaiset Peura-tunikani. Tämän tunikan hihan pyöriö istuu kuitenkin niin hyvin, ettei sitä oikein edes tunne päällä. Jännä tunne, mutta siis oikein hyvä.

maaritse_neonvioletti_poniletti

Toinen vanha ostovaate oli Vilan mekko, millaisen tein Hellinin Poniletti-joustocollegesta värissä neonvioletti.

maaritse_mekko_poniletti_joustocollegesta

Tämä mekko ei ollut niin menestys kuin tunika, mutta kuosi pelastaa ja paljon. En kuitenkaan oikein osaa sanoa, mikä tässä mättää: mekko vaikuttaa hyvin samanlaiselta kuin aikaisemmat mekkoni Relaxed-kaavalla tehtynä, muttei ole sitä kuitenkaan.

maaritse_ostomekon_kaavalla_mekko

Kuosi on puolestaan ollut yksi ehdoton suosikkini jo pitkään. Tykkään sen näyttävyydestä ja elävyydestä. Eikä se vaadi kohdistamista, vaan kuviot vaikuttavat sulautuvan toisiinsa saumoista huolimatta.

maaritse_hellinin_poniletti

Nyt on siis tämäkin vuosien jaamaaminen ohi, ja ostovaatteet kaavoina on kokeiltu. Tein nämä siis niin, että leikkasin surutta valmisvaatteiden saumat auki. Joten uusia leikatessa, vanhojen vaatteiden kappaleita kankaille asetellessa, piti muistaa lisätä saumanvarat.

maaritse_mekon_takasauma

Minun tapani oli siis kovin mutkasuoriksi-tyyli, mutta esimerkiksi Oma taipale -blogista löytyvät vinkit ompelijoille, jotka eivät ratkojaa pelkää. 😉


Kässähamsterihaasteeseen liittyvät toukokuun postaukset voit käydä lukemassa ja/tai omasi linkkaamassa tänne tai tänne.