Valmisvaatteesta omaksi

Alkuvuodesta päätin tänä(kin) vuonna ostaa vähemmän ja tehdä entisiä varastoja vähemmäksi. Samansuuntaisia ajatuksia on ollut monella, kuten esimerkiksi Craft Candidate – ja Lumisiivet-blogissa: Teresa ja Kati ovat yhdessä järjestäneet tälle vuodelle haasteen nimeltä Kässähamsterihaaste 2019.

maaritse_tunika_mysticalflowers_trikoosta

Itsellä vanhat varastot ovat huventuneet monin tavoin: olen kutonut, kirjonut ja ommellut. Nyt puolestaan palastelin muutaman vanhan ostovaatteen kaavaksi. Olen siis jemmannut muutamaa vanhaa vaatetta, että ompelisin itse niiden avulla uusia, mutta niin ne olivat kangaspinojen alle vuosiksi hautautuneet.

maaritse_taskullinen_tunika_vimman_mystical_flowers_trikoosta

Toinen unohdettu oli Marimekon taskullinen tunika. Samanlaisen tein Vimman Mystical Flowers -trikoosta, mikä myöskin on vanhoja jemmojani, tosin tuoreimmasta päästä.

maaritse_tunika_ostotunikan_kaavalla

Tämä tunika onnistui hyvin. Se on melko samanlainen kuin aikaisemmat A-linjaiset Peura-tunikani. Tämän tunikan hihan pyöriö istuu kuitenkin niin hyvin, ettei sitä oikein edes tunne päällä. Jännä tunne, mutta siis oikein hyvä.

maaritse_neonvioletti_poniletti

Toinen vanha ostovaate oli Vilan mekko, millaisen tein Hellinin Poniletti-joustocollegesta värissä neonvioletti.

maaritse_mekko_poniletti_joustocollegesta

Tämä mekko ei ollut niin menestys kuin tunika, mutta kuosi pelastaa ja paljon. En kuitenkaan oikein osaa sanoa, mikä tässä mättää: mekko vaikuttaa hyvin samanlaiselta kuin aikaisemmat mekkoni Relaxed-kaavalla tehtynä, muttei ole sitä kuitenkaan.

maaritse_ostomekon_kaavalla_mekko

Kuosi on puolestaan ollut yksi ehdoton suosikkini jo pitkään. Tykkään sen näyttävyydestä ja elävyydestä. Eikä se vaadi kohdistamista, vaan kuviot vaikuttavat sulautuvan toisiinsa saumoista huolimatta.

maaritse_hellinin_poniletti

Nyt on siis tämäkin vuosien jaamaaminen ohi, ja ostovaatteet kaavoina on kokeiltu. Tein nämä siis niin, että leikkasin surutta valmisvaatteiden saumat auki. Joten uusia leikatessa, vanhojen vaatteiden kappaleita kankaille asetellessa, piti muistaa lisätä saumanvarat.

maaritse_mekon_takasauma

Minun tapani oli siis kovin mutkasuoriksi-tyyli, mutta esimerkiksi Oma taipale -blogista löytyvät vinkit ompelijoille, jotka eivät ratkojaa pelkää. 😉


Kässähamsterihaasteeseen liittyvät toukokuun postaukset voit käydä lukemassa ja/tai omasi linkkaamassa tänne tai tänne.

Pantoja twistillä

Pantakelit taittavat olla jo ohi, jos ensi viikon säätietoja on uskominen. Vai olenko vain hyvissä ajoin valmiina ensi syksyyn. 😉

maaritse_twist_headband_limelight

Tästä kauniin keltaisesta langasta alunperin piti tulla pipo, mutta sen kirkas, tosin äärimmäisen kaunis, väri alkoi hirvittämään ja purin piponalun. Sen vuoksi Uunimies haukkui minut kaikella rakkaudella nynnyksi, ja sehän toimi. 😀 Sisuuntuneena aloitin uudelleen. Vaihdoin vain mallin piposta pantaan.

maaritse_twistpanta_neulontablogi

  • Twist by Nina Ruth (maksullinen ohje Raverlyssä täällä, klik)
  • Lanka Arwetta Classic, väri limelight
  • Menekki 40 g (vähensin kymmenen silmukkaa ohjeesta)
  • 2 mm puikot
  • Pannan korkeus on 11 cm

Tykkään kovasti pannan etuosan solmusta, mikä yhdistää kauniisti päät yhteen ja tekee pannasta hyvin päähän istuvan. Tuo kikka olisi mukava jakaa teidän kanssanne, mutta sehän ei ole mitenkään soveliasta, kun maksullisesta ohjeesta on kyseessä.

maaritse_twist_panta_arwetta_langasta

Se maksullisuus hieman harmittikin, että ostin lopulta näinkin yksinkertaisen ohjeen hetken ihastuksesta. Ilmaisia pantaohjeita olisi kyllä löytynyt, jos olisin vähänkään jaksanut nähdä vaivaa. Mutta kun olen impulsiivinen ja mukavuudenhaluinen, niin näin nyt kävi.

maaritse_joutsen_ylilento

Toisaalta maksan mielellään siitä, että joku on pähkäillyt minun puolestani eikä mistään suurista summista ollut kuitenkaan kyse, vain reilut viisi euroa. Harmikin meni nopeasti ohi, kun tajusin hyödyntää tuota solmukikkaa kankaisiin pantoihin: niitä tarvitsee aina niin sisä- kuin ulkokäyttöön ja materiaalia löytyisi jämäpaloistani runsaasti.

maaritse_ommellut_twist_pannat

Näin ohje ei ollutkaan yhden tempun poni! Kudotun pannan lisäksi minulla oli hetkessä myös kahdeksan ommeltua pantaa: yhden tein vanhasta neulospaidastani ja loput ovat vanhoja jämiä, trikoota ja joustocollegea.

maaritse_vanhasta_puserosta_panta

Itselle sopivan pannan sain leikkaamalla päänympäryksen mittaisen eli 56 senttiä leveän ja 18 senttiä korkean palan. Saumanvaroja en erikseen lisännyt, vaan noilla mitoilla menin.

maaritse_ompelublogi_twistpanta

Muutaman pannan takaosaa mahdallisin vielä parilla sentillä, jotta ne soveltuvat paremmin ns. sisäkäyttöön esimerkiksi hiuksia auki pidettäessä: valmis, noin kahdeksan sentin panta sopii hyvin ulkoiluun varsinkin silloin, jos hiukset ovat kiinni, mutta se on niskasta liian korkea hiusten auki ollessa. Tuolloin hiukset eivät laskeudu, vaan nousevat häiritsevästi pystyyn. Muutenkaan sisällä olleessa pannan ei tarvitse olla niin peittävä eikä luonnollisesti lämminkään, vaan pitää hiukset kurissa, poissa kasvoilta kutittamasta.

maaritse_kudottu_twist_panta

Oma pantavarastoni on nyt siis hyvällä mallilla, mutta olisko sinulla antaa vinkkejä muille, joilla on malttia minua enemmän? Kiitos jo etukäteen! 😀

Imelän ihana huppari

MaarItse - ompelublogi

Minä pidän yleensä mustasta ja vielä kerran mustasta. Siksi ensimmäisen kerran nähdessäni tämän värin Hellinin Paintboxissa sai se minut lähes voimaan pahoin. Tilasin kuitenkin siitä, kuten muista talviväreistä, mallitilkun. Siitä se sitten lähti: huomasin hypisteleväni sitä kerta toisensa jälkeen, ja kohta hain postista hupparin verran kangasta…

MaarItse - käsityöblogi

maaritse_blizzard_joustocollege_huppari

Kevättä varten, farkkujen kaveriksi, tarvin tällaisen lyhyen hupparin, millaisen olen ommellut jo kertaalleen PattyDoon Lynn-kaavalla. Kaava on muuten hyvä, mutta hihansuiden peukalonrei’istä tulee liian ahtaat, joten tuunasin nyt hihansuut korkeimmiksi ja peukalonreiät suuremmiksi. Harjoitusversiot teinkin viime viikon postauksessa olleeseen valkoiseen aluspaitaan.

maaritse_hupparin_peukalonaukot_hihansuissa

maaritse_Lynn_huppari_Hellinin_Azalea_Pink_joustocollegesta

Onnistuneesta hupparista huolimatta, en ole ihan varma, onko tämä pinkki kuitenkin liian vaalea minulle vai onko se synkeä mieleni, mikä tätä imelää hempeyttä vastustaa.

maaritse_joustocollege_hellin_blizzard_azaleapink_ja_ehta_dream_circus

Oli miten oli, tajusin kotiuttaneeni tätä värisävyä enemmänkin. Että taidan nyt yksinkertaisesti olla keväisen kirkkauden sekä mainosten uhri. 🙈

kukat2

maaritse_ninni_muki

MaarItse - neulontablogi

Tuota pinkkiä sävyä oli yhtenä raitana jopa tässä ensimmäisessä #sukkalaatikko2019 parissani. Langan ( Schoppel Adimiral R Druck) olen ostanut ainakin kuusi vuotta sitten, mutta en tykännytkään noista hempeistä raidoista ja se jäi kutomatta. Kunnes nyt. 🙂

MaarItse - neulontablogi

Tämä on siis minun tammikuun sukkaparini Nonnu Neulojan sukkalaatikkohaasteeseen.  Ne ovat myös ensimmäiset sukkani, mitkä olen tehnyt looppaamalla yhtä aikaa varpaista varteen. Ruttuvarret niihin apinoin Pipo-otuksen päheistä säärystimistä. Patenttineulevarren ohje löytyy siis täältä, Kotivinkin sivuilta.

MaarItse - neulontablogi

Helmikuun sukkaparin piti olla Niina Laitisen Äärettömät. Varret ovat jo pitkällä, mutta pitkään jatkuneen migreenin takia ne saavat vielä hetken odotella: keskittyminen neulekaaviohon ei päänsäryltä onnistu. Toki sitä piti yrittää, mutta sain aikaiseksi vain virheitä, joten odottakoot hetken parempaa aikaa tulevaa.

MaarItse - käsitöitä | valokuvia

Näiden pinkkien ajatusteni keskellä tunnustan teille nyt vielä senkin, että katsoin viime viikolla ensimmäisen kerran neulepodcastin ihan alusta loppuun asti: kerrankin sairaana sohvalla maatessa sinni riitti alusta loppuun asti, ja katsoin Nonnun viimeisimmän.

En siis aikaisemmin ollut katsonut yhtään podcastia kokonaan, koska ne ovat niin pitkiä, ettei aika riitä eikä oikein mielenkiintokaan. No, nyt aloitin – sukkalaatikkohaasteenkin takia – Nonnusta ja sain pelottavan monta ideaa. 😀 Esimerkiksi Nonnu mainitsi podcastissaan Kalajoen, vanhan kotipaikkakuntani (mistä monet kuvat tänne blogiini on otettu), niin enhän minä malta olla tarttumatta haasteeseen, minkä Nonnu heitti. Maaliskuun sukkaparin malli on siis jo tiedossa, mutta sopivan hillitty lanka niihin vielä puuttuu…

Hupparitakki neuloksesta

Suunnitelmissani on tehdä takki Papercutin Waver Jacket –kaavalla, mitä varten tein testiversion ompelemalla hupparitakin neuloksesta. Neulos joustaa jonkin verran eikä siten ole yksi yhteen tulevan joustamattoman takkikankaani kanssa. Sen sijaan tarkoitukseni oli lähinnä testata yleisesti mittataulukon paikkansapitävyyttä sekä ymmärrystäni ompeluohjeiden suhteen eli kannattaako takin ompelusta edes haaveilla.

Kaavakokeilussani päädyin neulokseen siksi, että ostin sen puoleen hintaan värivirheen vuoksi. Eli sen mahdollinen haaskuuseen heittäminen ei tulisi harmittamaan niin paljon kuin jonkin kalliimman kankaan (kolme metriä neulosta maksoi vain 18 €), ja toisaalta aina olisi myös mahdollisuus onnistua, saada kiva takki kesäisimmille keleille.

maaritse_hupparitakki_neuloksesta

Kaikki onnistuikin surutta. Ensinnäkin liialla värillä kyllästetty neulos toipui esipesussa ja kaava osoittautui sopivaksi. Oikean koon valintaa helpotti selkeä mittataulukko niin vartalon mitoista kuin valmiista vaatteesta. Tiesin jo entuudestaan Bowline Sweaterin vuoksi, että Papercutin mittataulukko on melko reilu: yleensä satasen rinnanympärykseni vaatii ainakin koon L, mutta tästä tuli hyvä kokona S. Takin tulen tekemään koossa M.

maaritse_hupparitakin_takaosa

Toisekseen ompelu onnistui päällitaskuista huolimatta eli ne ovat elämäni ihka ensimmäiset. Ensin olin ajatellut jättää ne pois, mutta muutin mieleni lopuksi, koska ilman niitä takki näytti kuin joku Harry Potterin kaveri olisi kadottanut koulukaapunsa. Heh, puuttui vain kirjailtu monogrammi rinnasta ja kuluneiden kirjojen kasa kainalosta.

maaritse_paallitaskutOlihan se toki hieman hankalaa ommella taskut jälkikäteen, mutta kaikki se kankaan veivaaminen paininjalan alla kyllä kannatti: taskuilla takin yleisilme muuttui naamiaisasusta arkivaatteeksi, ja takki toimii ainakin uuden Poniletti-mekkoni kanssa. ♥

hupparitakki12

Hupparitakki on ensimmäinen valmis työ Make Nine -haasteeseen, johon osallistun vähentämällä olemassa olevia kässävarastojani. Itseasiassa se on aikomukseni kaiken käsillä tekemisen suhteen, kuten monella muullakin someselailun perusteella. Esimerkiksi blogisisareni, Lumisiivet- ja Craft Candidate -blogit toteuttavat yhdessä tähän liittyen #kässähamsterihaaste2019, käyhän kurkkaamassa. 🙂

maaritse_hupparitakki_ja_ponilettimekko

Tarkoitukseni on siis vähentää olemassa olevia varastoja, ja ommella tarpeeseen, kuten aikaisemminkin. Lisäksi yritän miettiä, että käsityöt sopisivat toinen toistensa kanssa, jottei syntyisi turhaa kaapin täytettä. Mutta poikkeus vahvistaa säännön minunkin kohdalla: uutta saa ostaa, jos aikaisemmin ostetusta materiaalista ei yksinään saa valmista.

maaritse_waverjacket_kaavalla_hupparitakki

Lisäksi uutta saa ostaa hyvin perustein. Esimerkiksi minulle tarjoutui mahdollisuus opetella helmikuun aikana farkkujen ompelua hyvässä ohjauksessa ja seurassa. Tuon pitkäaikaisen haaveeni toteutumista varten piti siis ostaa farkkukangasta ja muita tykötarpeita. Jännittää kovasti, mitähän siitä tulee: farkkujen ompelu tuntuu hurjalta ajatukselta, mutta olisihan se hienoa osata ommella siedettäviä alaosia mekkojen ja tunikoiden lisäksi!

Muutakin uuden opettelua olen kevääksi suunnitellut, mikä ajallisesti tulee olemaan täältä blogikodistani pois. Teen sen pitkin hampain, vaikka muutos ei luultavasti tule olemaan mikään suuren suuri, sillä tarvitsenhan jatkossakin simppeleitä perusvaatteita. Tyylini ei siis tule rajusti muuttumaan eikä siten ehkä postaustahtinikaan. Eihän se olisi hetkessä mahdollistakaan: vaikka nyt uskallan rohkeammin kokeilla haastavampia ompelutöitä, ei hamstraamani joustavat itsekseen työhuoneestani katoa. 😉