Essu

Essun tekeminen on ollut pitkään tarvelistalla, koska itse tehtyjen vaatteiden sotkeminen kokkaillessa harmittaa suuresti. Varsinkin rasvanroiskeet rinnuksilla suututtaa, kun niistä ei aina pääse eroon millään niksipirkalla.

Kaavana minulla oli Seamworkin The Alex Apron ja farkkukangas oli vanha jemma.

Kangasta oli siis sellainen epämääräinen mitta, mistä ei oikein mitään järkevää saanut. Ei tämän värisenä, eikä paksuisena. Hoksasin sen sopivan kuitenkin tähän kokeiluun, mikä sopi niin tarpeisiini kuin osaksi ompelukerhoni kesän haasteompelua. Tähän sain ympättyä yksityiskohtina muun muassa koristeluompelun taskuun, laskokset solmimisnauhaan, napin taskunsuulle, rusetin, sirkkarenkaan ja alavaran.

Tämä oli hyvä työ sen käytännöllisyyden ja yksityiskohtien harjoittelun vuoksi, mutta tämän avulla sain aikaiseksi testata myös aikoja sitten hankkimaani ompelukoneen ympyräohjainta. Hauska ja näppärä väline.

Samalla tuli tutustuttua myös koneeni erilaisiin koristetikkeihin, joita on hirvittävä määrä. Niitäkin kannattaisi jatkossakin hyödyntää, testata ja kokeilla, eikä aina tyytyä samoihin vanhoihin.

Merinovillaiset

Tadaa! Tämän päivän luukussa on merinoisia asusteita, joita olen ommellut jämistä.

Tämä vinkki on sekä hyvä että ilmainen eli pdf-kaava pipoon ja tuubikauluriin löytyy Jujunan sivuilta täältä, klik. Lataaminen maksaa siis mitään ja hyvät tulee! 🙂 Kaavasivulta löytyy myös linkki kuvallisiin ompeluohjeisiin.

Pipoa voi pitää joko suorana pitemmän mallisena tai lyhentää reunaa kääntämällä.

Aina ei kuvien ottaminen oikein onnistu. Tässä viiton kameramiehelleni jotain jänis-asiaa ilmeisesti ja alempana hytkyn naurusta niin, että kuva tärähti. Mutta kyllähän ne nyt sen pääasian havainnollistaa. 🙂

Molempien settien merinot, mustat ja siniset, ovat Mereeniltä.

Viime vuonna joulukalenterissani oli kangasjämistä ommeltuja PuuhakasPajan tumppuja, joista yhdet sopivat samaan settiin nyt ommeltujen pipon ja kaulurin kanssa.

Nyt tumpuista voin käytön perusteella sanoa, että ovat hyvät: hippasen epäilin niiden toimivuutta, kun mieleeni tuli lapsuuden ajan lapaset, joista tuuli meni läpi jne. Mutta nämä ovat lämpimät ja mukavat lenkkeillessä, vaikka ne ovat tehty merinosta ja joustocollegesta.

Nämä siniset ovat olleet käytössäni aina loppusyksystä saakka ja tykkään kovasti. Erityisesti ihastuin tuohon kauluriin, mikä suojaa hyvin. Hyviä istuvia pipoja olen tehnyt neulomalla aikaisemmin monet kerrat, että siihen nähden pipomalli ei niin suuresti sykähdyttänyt suuntaan eikä toiseen. Mutta hyvä senkin kaava on. Ja onhan tämä hyvä vinkki jämien käyttöön sekä heille, jotka eivät neulo, niin merinopipon voi tehdä yhtä hyvin ommellenkin. Sopisi myös aloittelevan ompelijan työksi.

T-paitoja

Hah. Kesäkuun alussa ompelin muutaman t-paidan valmiiksi syksyn töihin paluuta ajatellen. Olen niitä säästellyt kaapissa, mutta näyttää kovasti siltä, että teepparikelit menivät jo. Voihan sää vielä toki lämmetäkin, tai sitten ei. Mutta onneksi se on varmaa, että kesä on ensi vuonnakin.

Lyhyt t-paita on PuuhakasPajan Eerika-laatikkopaita, mutta siinä on Ellen-paitulin hihat. 🙂 Trikoo on Dream Circuksen Black Lives Matter.

Tämä on puolestaan ihan PuuhakasPajan Elleniä kokonaan. 🙂 Myös tämä trikoo on Dream Circuksen, 2021 – Year of Friendship.

Muistin kerrankin lisätä ompelumerkin ja sain sen jopa ommeltua suoraan. Mutta etukappaleen epähuomioissa leikkasin väärinpäin. 😀 Vaikuttaa siltä, että aina sählään jotain pienempää tai suurempaa, mutta onneksi sitä ei niin tästä(kään) kuosista huomaa.

Tämän t-paidan olen ommellut tässä ihan vasta ikään ompelukerhoni kesäbingon merkeissä. Kuosi on varmaan ruminta, mitä ikinä olen ommellut. 😀 Mutta en voinut vastustaa sitä, kun se on Missä Vallu -trikoota. Vallu-kirjat ovat opettajan työssä ihan korvaamaton apua niinä päivinä, kun motivaatio työntekoon on hukassa ja saattaa jopa vähän kiukuttaa.

Vallu-kirjat ovat hyvin sekavia aukeamia, mistä kyseinen herra pitäisi aina löytää. Se tässä kankaassa vähän ihmetyttikin, kun se on niin selkeä ja kirjat ovat kaikkea muuta. Siksi sekoitin kuosia itse ompelemalla Misusun The Shift Teen, mikä olisi erinomainen kaava myös tilkkujen tuhoamiseen: niin etu- kuin takakappale hihoineen koostuu neljästä eri palasta. Moniulotteisuutta kaavaan lisää vielä se, että sivusaumat ovat ikään kuin keskellä paitaa päätyen helmahalkioihin.

Tämä oli tällainen testiversio, mikä kaikessa rumuudessaan menee kyllä jonkin neuletakin alla töissä. Pääntien resorikin on aivan liian valkoinen. Seuraavissa tuunaan hieman olkapäille lisää tilaa, sillä olkasaumat kaartuvat hieman liian jyrkästi alaspäin minun suorille olkapäille. Mutta puseron idea on hauska ja tässäkin kaavassa on monta eri mahdollisuutta helman ja hihojen suhteen, joten enköhän vielä muutaman tee lisää. 🙂

Hope Woven Dress

Aina ei ompelut eikä kuvaamiset helpolla onnistu, mutta tässäpä tämä nyt on eli Hope Woven Dress Mereenin tuplaharsosta.

Kuvaaminen oli vaikeaa, koska päivä oli hyvin tuulinen: helmat ja hiukset olivat karata koko ajan. 😉

Ompelun suhteen puolestaan haasteena oli pääntie, mikä olisi kaavan mukaan pitänyt tehdä alavaralla. Olin aikaisemmin tehnyt jo tällä kaavalla yhden mekon, mutta silti, tähän samalla kaavalla tehty alavara ei yllätyksekseni sopinut. Lopulta kaivoin jemmoistani vihertävän kukikkaan kanttinauhan ja käänsin sen avulla, koska alavara ei kaiken sorvaamisen jälkeen istunut paikalleen. Niin monta kertaa kuitenkin yritin, että kangas hieman venyi, niin jouduin korjailemaan raglansaumoja suoriksi ja leikkaamaan hieman pääntietä suuremmaksi, jotta sain venyneen ja haperon kankaan pois.

Kanttinauhalla sain siis pääntien viimein onnistumaan, joten nyt minulla kevyesti peittävä hellemekko, missä on taskut! ♥

Hihat ovat 3/4-hihat, mitkä on kasattu kapean kuminauhan avulla pussimaiseksi.

Vaikka yritin pitää helmoista kiinnikin, ei mekosta oikein kunnollista kuvaa saanut. 🙂

Siksi otin kuvakaappauksen mekosta kaavafirman Style ARC -sivuilta. Ehkä piirustukset tukevat paremman mielikuvan muodostamista mekosta.

Kuvasta voi päätellä, että taakse pääntielle olisi pitänyt tulla nappi. Mutta mekko sujahti ihan hyvin pään yli ilman sitä, niin jätin sen pois. Lisäksi lyhensin kaavaa noin 15 senttimetriä alkuperäisestä puolipohkeeseen yltävästä mitasta.

Tämä Mereenin puuvilla-bambuinen tuplaharso eli double gauze oli mukava yllätys. Olen kerran aikaisemmin ommellut double gauze -kangasta, mutta se oli huomattavasti hankalampaa työstää. Tuolla ensimmäisellä kerralla mekkomallini oli haastavampi, mutta siltikin tämä ei ollut mielestäni esimerkiksi niin paksua kuin aikaisempi kokeiluni ja oli sen vuoksi helpommin ommeltavissa. Lisäksi tykkään, että tässä oli kiva eläväisempi, rosoisempi pinta, minkä vuoksi tästä ei ensimmäisenä tule mieleen vauvan vaipat. 🙂 Kaiken sen päälle tämä tuntuu päällä höyhenen kevyeltä.


Ompeluvinkit:

  • Tulpaharsoa ommellaan yleisneulalla (universal) koossa 70-80. Tämän ompelin neulakoolla 70.
  • Rypytyslangoilla rypyttäessä ne kannattaa purkaa varovaisesti pois, ettei tee reikiä kankaaseen (been there, done that 😉 ).
  • Itse tykkäsin pääntien huolittelusta kanttinauhalla. Sitä aion käyttää jatkossakin, jos malli sen sallii. Sain myös vinkin, että kanttinauhaa voi tehdä tulpaharsosta purkamalla siitä toisen kerroksen pois. Tuplaharsohan on nimensä mukaisesti kaksi harsokangasta päällekkäin, niin sellaisenaan se on kanttaamiseen liian paksua.
  • Englannin kielinen vinkkipostaus tuplaharson eli double gauzen ompeluun löytyy täältä, Tilly and the Buttons -blogista, klik.