Joulukortteja

Taisi olla viime vuosi, kun luovuin viimeistenkin joulukorttien lähettämisestä, koska se vaikuttaa olevan hyvin harvalla enää tapana. Niiden tekemisestä en kuitenkaan täysin luopunut, vaan entiseen tapaani tein viime aaton jälkeen heti kortteja tälle vuodelle. Ihan kuten ennenkin.

Tarkoituksenani on laittaa nämä kortit ikäihmisille Siskot ja Simot -kampanjan kautta. Korttikeräys on voimassa vielä muutaman päivän ajan, 7.12. asti. Nyt olisi siis viime hetket käsillä ilahduttaa etenkin niitä iäkkäitä, joille hyvän joulun toivotukset ovat muutoin vähissä.

Tein kortit jälleen niistä materiaaleista, mitä kaapeista löytyi: niin ostetuista kuin postin kautta kulkeneista mainoksista yms.

Jäin vain miettimään, että tulikohan näistä liian yksinkertaiset saajia ajatellen. Omaa mummoani, kun mietin, niin hän ainakin tykkää kaikesta hyvin koristeellisesta…

Tyylinihän on melko yksinkertainen, mutta nämä ovat kieltämättä tähän astisista korteistani kaikista riisutuimmat (viime vuoden postaus löytyy täältä, klik). Täytyy toivoa, että ikäihmisistä löytyy yhtä mutkattoman tyylin arvostavia kuin minä. 🙂 Ja ehkä se ajatus on tässä se tärkein, että joku muistaa ja ajattelee. ♥

Hyvää adventtia!

Blogijoulukalenteri 2021

Vuosi sitten pidetystä ensimmäistä blogijoulukalenteristani jäi niin hyvät muistot, että päätin vuoden vaihteessa satsata siihen tänäkin vuonna. Mutta kun vuosi vieri eteenpäin, muisto haaleni ja kalenterin kasaaminen tuntui toissijaiselta. Kalenteri palautuikin muistiini takaisin vasta marraskuun alussa. Kauhistuneena ajattelin, että antaapa olla, en ehdi enää. En ainakaan samaan aikaan yhtä yhtenäistä ilmettä, minkä onnistuin viime vuoden kalenterin kuviin luomaan.

Kuvatiedostoistani löytyi valmiina kuitenkin melkein puolet luukuista, niin hetken mietittyäni muutin mieleni. Olin siis vuoden aikana kerännyt sellaisia lahjavinkkejä tai pieniä käsitöitä, joista ei mielestäni riitä ihan kokonaiseksi postaukseksi, mutta osana tällaisesta postaussarjaa ne menevät hyvinkin. Suurin osa kuvista on siis otettu pitkin vuotta ja siksi niissä saattaa näkyä menneen talven lumia tai kesän aurinkoa.

Viime vuoden kalenterin tavoin lähes kaikki luukuista ovat syntynyt tarpeesta ja/tai kässävarastojani vähentäen, mutta on mukana myös muutama ns. jouluinen luukku. Muutama luukku on myös vielä tekemättä, että jännäksi vetää… 🙂 Ensi viikolla kuitenkin startataan: ensin suuritöisemmät työt aina loppua kohden nopeampiin kässäilyihin edeten.

Kierrätetty kynttilänjalka

Äiti Armaalta saatu pullo sopii erityisen hyvin tämän vuoden kolmanteen adventtisunnuntaihin.

Pullo on Blossan vuoden 2013 pullo, mihin ostin kynttilänpidikkeen. Pullo on varsin jouluinen ja tosiaan ikään kuin tämän päivän numerolla varustettu. Lisäksi se on sen verran raskas, että pysyy turvallisesti pystyssä ilman lisättyä painoa (kuten esim. hiekkaa sisällä).

Se sopii hyvin myös punaisen posliinikissan kaveriksi, minkä äitini mummo on antanut tupaantuliaslahjaksi 70-luvun lopulla. Kissa on oikeasti säästöpossu, minkä olen lapsena rikkonut. En osaa sanoa miksi ja miten, koska ei siellä koskaan rahaa ole ollut. Jos olisikin, niin pohjasta rahat olisi saanut pois täysin kivuttomasti. Silti kissan takaraivo näyttää siltä, että olen yrittänyt tiirikoida sen auki.

Muistan lapsuudesta myös sen, että kaikkien mielestä kissa oli kammottava värikkäästä 70-luvusta huolimatta. Minulle se päätyi siitäkin huolimatta aikuisena, koska äidilläni on tapana kierrättää meille lapsille kaiken maailman rojua joululahjoina. Sellaisia tavaroita, joita olemme jossain elämän vaiheessa rikkoneet tai viottaneet (sillä tavoin olen saanut ensimmäisen imurinikin 🙂 ) tai jättäneet hänen varastoihinsa kuljeksimaan. Huumorinsa kullakin. 😀

Eli sen, minkä taakseen jättää, edestään löytää. 🙂 Äiti Armaani on sanonut myös usein, että aika tavaran kaupihtee. Tottahan se on. Tämäkin kissa on nykyisin aivan hurmaava. Se sopii vielä meidän kotiimme kaiken kaikkiaan kuin nenä päähän eikä vaan adventtikynttilän kaveriksi jouluna.

Että sellainen jouluperinne. Mitähän sitä tänä jouluna tulee samaan? Äidin varastot vaikuttavat olevan ehtymättömät. 😀

Levollista adventtia! ♥

Joulukortit

Joulukortien tekeminen ja lähettäminen on minun kohdalla taakse jäänyt perinne. Lopetin sen pari joulua sitten, kun tympäisi joulua edeltänyt Postin lakko. Sen vuoksi useammat kortit eivät ehtineet ajoissa edes perille. Toisekseen aika harva niitä tuntuu nykyisin enää lähettävän. Siitä johtuen minulle tuli tunne, että jouluilon sijaan herätin syyllisyyden useammissa, kun he eivät olleet lähettäneet korttia minulle.

Se ei liene joulun eikä edes joulukorttien tarkoitus, joten luovuin korttiperinteestä. Se oli harmi sinällään, sillä tykkään korttiaskartelusta. Niiden tekeminen oli aikaisemmin myös osa joulun viettoani, koska tein seuraavan vuoden kortit valmiiksi aina aaton jälkeen kaikesta joulutilpehööristä, kuten mainoksista ja käärrepapereista, mitä jouluna kertyi.

Nämä postauksissa olevat on vanhaa varastoani siis, jota en ole raaskinut laittaa eteenpäin.

Osan tosin olen perinyt Äiti Armaalta takaisin. 😀 Eli olen antanut hänelle onnistuneimpia kortteja, koska tarvittaessa ne voin sieltä hakea takaisin kuvattavaksi. Sellainen kortti onkin yläpuolella olevassa kuvassa: se on kaunein kortti, minkä olen omasta mielestäni tehnyt värityskirjasta leikkaamista ja värittämistäni ympyröistä.

Tänä vuonna aion palauttaa korttien tekemisen jouluperinteekseni. En kuitenkaan tee niitä omalle tuttavapiirilleni, vaan ikäihmisiä ilostuttamanaan. Siskot ja Simot siis keräävät joulukortteja reilulla sadalla paikkakunnalla. Tänä vuonna en ehtinyt korttikeräykseen osallistumaan, mutta onneksi joulu on ensi vuonnakin. 🙂

Osallistumalla Siskojen ja Simojen Joulupostia ikäihmiselle -hankkeeseen saan itselleni ja jollekin toiselle hyvän mielen, sillä uutisoinnin mukaan kortit ovat vanhusten joukossa odotettuja ja tärkeitä. Ja sehän se taitaa olla joulun tarkoitus! ♥