Samettitrikoosta

Taitaa olla jo kuukausi siitä, kun ompelin mustasta samettitrikoosta itselleni leggingsit. Kaavana käytin Unelmallisen Unelmaa, mistä tällä kertaa käytin sivusaumatonta perusversiota (sivutaskulliset löydät täältä, klik).

Samettitrikoon ostin puolestaan Myllymuksuilta. Se yllätti pehmeydellään ja joustavuudelleen – aivan ihanaa päällä ja kankaan pinta, struktuuri, on niin kaunista.

Loput samettijämät käytin Misusun Stereo-kaavan kokeiluun.

Kaavassa on useampi vaihtoehto, kuinka leikitellä erilaisilla kankailla ja pinnoilla kauluksen ja hihojen suhteen eli tämä on hyvä kaava jämien tuhoamista ajatellen. Minulla oli kuitenkin puute koko mustista yläsosista, joten en hullutellut sen kummimin, vaan yhdistelin sametin palat mustaan joustocollegeen. Sitä minulle on jemmattuna niin paljon, että en muista, mistä juuri tämä on ostettu. Yleensä kuitenkin tilaan sitä joko Kangaskapinalta tai Ommelliselta, sillä niissä on sellainen laatu, mikä miellyttää.

Kaavassa on myös kolme eri helman pituutta, mistä minä valitisin pisimmän: halusin enemmän tunikamittaisen eri kuosisten leggingsien kanssa pidettäväksi. Koon valitisin mittataulukon mukaan, mikä oli ihan hyvä kaiken muun suhteen paitsi hihoista tuli liian pitkät. Kaavan mukana oli kyllä hyvät ohjeet, kuinka kaavaa soveltaa kaikkien mittojen suhteen itselle paremmin sopivammaksi. En kuitenkaan muokannut mitään, koska halusin testata kaavaa sellaisenaan ja toisekseen nuo samettihihat ovat kuin halaus. ♥ Eivätkä ne edes näytä pahalta, koska pusero on muutoinkin overzize-mallinen.

Ohjeesta poiketen tikkasin kauluksen takaa kiinni, koska epäilin sen nousevan ylös. Tikkaus saattaisi kiristää, jos pusero olisi kokonaan joustocollegea, mutta edessä oleva samettitrikoon palanen antaa niin hyvin periksi, että pusero sujahtaa päälle hyvin.

Vaikka samettirikoo on todella mielyttävää päällä, sen ompelu ei ollut minusta mitenkään mukavaa. Ensiksikin se rullaantui kovasti reunoistaan eli kaikki saumat piti neulottaa huolella. Lisäksi se helposti pakeni paininjalan alta kaikesta kikkailuistani huolimatta. Tosin mun sewjo on ollut hukassa jo useamman viikon, että saattoihan se olla sitäkin. 🙂 Itseasiassa käsitöiden tekeminen on ollut niin tahmeaa, että taidan pitää kuukauden mittaisen tauon. Minulla olisi valmiina leikattuna vaikka ja mitä, kuten esimerkiksi softshellistä anorakki, mutta en tällä keskittymisenmäärällä uskalla aloittaa sen – enkä oikein minkään muunkaan – ompelua. Joten ne saavat odottaa parempia aikoja…

Kesällä puolestaan olen ollut niin ahkera mm. monen käsityöhaasteen suhteen ja kaappeihin on kertynyt monenmoista pientä tehtyä, joista en halunnut itsekseen postailla. Sen sijaan keräsin ne pienet jutut postaussarjaksi, ihka ensimmäiseksi blogijoulukalenterikseni. Eli jos sitä mojota ei käsitöiden suhteen minulta aikaisemmin löydy, tapaamme seuraavan kerran joulukuun ensimmäisenä päivänä. Siihen saakka, pidetään huolta itsestä ja toisistamme! ♥

Ps. Sähköpostilla minua seuraavat ovat olleet etuoikeutettuja 😉 ja nähneet muutaman vilautuksen jo tulevasta joulukalenterista. Ne ovat olleet puhtaita vahinkoja, kun olen editoinut kuvia. Eli olette saaneet sähköpostiinne pari postausta, missä on ollut kuvia ilman tekstejä. Otsikotkin ovat olleet vähän mitä sattuun. Sori siitä, mutta tällainen tohelo kun olen, joten en voi luvata muuta kuin sen, että tällaisia vilautuksia tulee varmasti vielä jatkossakin…. 😀

Geodesic

Tästä olen ihan pähkinöinä! Kaava on Geodesic/Blueprints for Sewing, minkä miehustat kootaan kolmioista. Halutessaan voi – kuten minä – ladata kuitenkin takaosan ilmaiseksi samalta sivulta, mistä kaavan voi ostaa. Siten sen voi leikata kokonaisena kolmoista kokoamisen sijaan.

maaritse_tilkuista_tunika_geodesic_pattern

maaritse_geodesic_tunika_ehtan_neuloksesta

Tämän pdf-kaavan olen ostanut muutama vuosi sitten sillä ajatukselle, että tekisin eri sävyisistä mustista joustocollegen paloista tunikan. Mutta se ajatus on jäänyt, koska niille jämille on aina muuta käyttöä löytynyt eikä niitä ole edes etukappaleen verran ehtinyt kertymään.

maaritse_tunikan_kohdistetut_raidat_geodesic

Muistin jälleen kaavan, kun murehdin, mitä tehdä kesällä ompelemalleni mustavalkoraidalliselle neulostakille. Se ei vaan tuntunut sopivalta. Harmitti, kun näin vaivaa raitojen kohdistamisessakin. Lisäksi siihen meni paljon kangasta, vielä laadukasta Ehtan neulosta.

maaritse_geodesic_tilkuista

maaritse_geodesic_tunika

Tällä kaavalla sain sille uuden elämän! Takakappaleen sain leikattua kokonaisena takin takakappaleelta ja etukappaleen kolmiot leikkasin sieltä mistä mahtui. Neulostakki ei ihan kaikkiin kolmioihin riittänyt, mutta onneksi minulle oli jäänyt jemmaan sen verran kangasta, mistä sain puuttuvat kolmiot.

maaritse_raglan_hihainen_tunika_geodesic

Hihat sekä taskujen tehosteet ovat puolestaan mustia joustocollegen jämiä, mitkä sain riittämään, kun en leikannut hihoja taitteelta, vaan tein niihin keskelle sauman.

maaritse_tunika_taskuilla_geodesic

Minusta tämä kolmio-idea on ihan huikea, kun sen avulla saa tuhottua jämäpalasia kerralla heti kunnolla. Lisäksi mielikuvitus on vain rajana, miten eri värejä sommittelee, mutta tämä voisi toimia myös ihan yksivärisenä. Instagramista ja/tai Pinterestistä löytyy paljon inspiroivia kuvia (#geodesicsweater) niin tästä tunikapituisesta kuin lyhyemmästä mallista, johon ei tule alinta kolmioriviä eli cropatusta taskuttomasta versiosta.

maaritse_ompelublogi_tilkuista_naisten_tunika_geodesic

Tästä tuli vielä ihan hauskan näköinen kaiken käytännöllisyyden lisäksi. Tein vielä takin lopuista ja mustista joustocollegepalojen roikaleista tumput. Nekin onnistuivat hyvin, vaikka sellainen pienen pieni piiperrys ei ole my cup of tea. Siitä teehetkestä postailen erikseen vielä myöhemmin… 😀

 

Kiila-tunika

Pari vuotta sitten ompelin Noshin Kiila-tunikan, minkä mansetteja moitin ihan liian pieniksi. Kaava oli Suuri Käsityölehdessä 9/2017.

maaritse_kiilatunika_nosh

Kuinka väärässä olinkaan! Ensimmäisen jälkeen ompelin näitä vielä kaksi lisää, mitkä onnistuivat erinomaisesti ilman kaavan muokkaamista. Nuo kaksi, joista viimeisin kuvissa, onnistuivat, koska ompelin ne viskoositrikoosta. Joustavuutensa ansiosta se toimii siis tässä kaavassa loistavasti: mansetit ovat mittasuhteiltaan juuri sopivan tiukat levään miehustaan verrattuna, mutta eivät purista. Lisäksi ohut viskoositrikoo laskeutuu ja liikkuu liikkeen mukana kauniisti. Eikä miehustakaan purista tai kiristä mistään. 😀

maaritse_ompelublogi_kiilatunika

maaritse_noshin_kiilatunika

Helman kulmat ompelin, kuten edellisetkin, siististi vinoon. Aikaisemmin minulla ei vaan ollut saumuria, joten nyt helman käänteistä tuli erityisen siistit. Eli saumuroin reunat, mittasin käänteet sekä kulmat ja silitin ne, ompelin kulmat sekä silitin ne uudelleen ja ompelin koko helman käänteet kiinni. Siistit, eikö vain?

maaritse_kiila_tunika_halkioiden_siisti_ompelu

Ensimmäinen Kiila, jota hieman moitin, oli joustocollegea. Kiila toimi toki siinäkin kankaassa, mutta tuolloin mansetteja piti sorvata, jotta niistä sai kädet läpi. Toki paksummasta ja vähemmän joustavammasta kankaasta lopputuloskin oli tönkömpi, mutta kuitenkin niin hyvä, että se tunika on jo käytössä kulunut kotipaidaksi, kun en raaski sitä poiskaan laittaa.

maaritse_kiilatunika_eurokankaan_palalaari

Mutta tämä on ihana. Sopii väreiltään hyvin joulun aikaan, ja muutenkin, kukathan on yhä in ja pop. Alunperin olisin halunnut tehdä tästä kukkakuosista juhlavamman kietaisumekon, mutta jo esipesussa tuli ilmi, että tästä Eurokankaan palalaari-ihmeestä pesujen myötä nousee valkoinen pohja pintanukaksi. Eli tämä menee arkikäyttöön, koska on liian nuhjuinen juhlahetkiin. Mutta perusarkihan on sitä parasta!

maaritse_kiila_tunika_suuri_kasityolehti

Tai no, ei nämä viikonloputkaan aivan huonoja ole. 😉


Ompeluvinkki helman vinojen kulmien ompeluun:

  •  Yksi hyvin selkeä ohjevideo tähän tekniikkaan löytyy mm. Hääräämö-blogista täältä, klik. Kannattaa tutustua niin ohjeeseen kuin blogiin muutoinkin!

Namedin Esme ja Selja

Ompelutahtini on niin hurja, ettei kamera perässä pysy. 😉 Nämäkin, Namedin Esme Maxi Cardigan ja Selja Knot Tee, ovat valmistuneet heinäkuussa.

maaritse_esme_maxi_cardigan_namedclothing

Tämä oli minun ensimäinen merinovillaompelus eli neuletakin kangas on Mereenin Merenpohja-merinovillaa (näytti siltä, että heinäkuussa viimeisiä ostelin, enää ei kaupasta juuri tätä merinoa löytynyt).

maaritse_esme_maxi_cardigan

Takin alla on puolestaan siis musta Selja eli solmullinen t-paita, minkä tein Nappinjan trikoosta.

maaritse_selja_knot_tee

Kokeilin molempia kaavoja ensimäistä kertaa. Tykkään, että niissä molemissa on kivat yksityiskohdat, kuten neuletakissa taskut ja paidassa etuosan solmu, mutta molemissa on minulle myös sellaisenaan hieman liian reilu yläosa. T-paidan hihan pyöriötä pitää siis sorvata korkeammaksi, syvemmäksi, ja olkasaumaa vähän lyhentää, mutta neuletakki menisi varmaan sellaisenaan, kunhan kangas olisi jämäkkäämpää.

selja_knot_tee

Yllätyinkin merinovillan ohuudesta ja laskeutuvuudesta sekä muutaman käyttökerran jälkeen hengittävyydestä ja lämpimyydestä. Tämä taitaa olla ensi talven vaatehittini!

maaritse_esme_maxi_cardigan_merinowool

Esme on siis hartialinjaltaan väljä, mutta alaspäin kapeneva. Koon valitsin mittataulukon mukaan ja muutin vain helman mitan lyhyemmäksi.

maaritse_esme_cardigan

Saatan vielä lisätä neuletakkiini nepparit, jotta takki näin väljempänäkin pysyy paremmin menossa mukana ja taskut ojennuksessa.

elokuinen_kalastaja

rannan_elokuista_heinikkoa

rannan_elokuinen_heinikko

elokuinen_ranta

merenpohjaa

Merinon kuosi on kyllä niin kaunis ja aihe niin rakas, sillä meri ja merenranta ♥.

maaritse_namedclothing_esme_cardigan_selja_knot_tee

Nyt vain kylmempiä kelejä odotellessa….