Y-sukat

Y niin kuin ystävä! ♥ Tai sitten Y kuin Leeni Hoimelan suunnittelamat Y-sukat, joiden ohje löytyy Urban Knit -neulekirjasta. 🙂

En valinnut tätä mallia ystävänpäivän kunniaksi, vaikka ne tänään sattuivatkin ikään kuin teeman mukaisesti valmistumaan. Nämä ovat itseasiassa jo toiset neulomani Y-sukat, mutta postaamistahtini (kuten myös käsitöiden tekeminen) on tällä hetkellä hyvin hidasta opintojeni ja työkiireiden vuoksi. Eilen havahduinkin kiirettäni miettien, että olen syksystä tähän päivään mennessä suorittanut töiden lomassa ja ohessa lähes 40 opintopistettä. Ettei ole kummakaan, kun olen ihmetellyt muiden koronan tuomaa lisäkotoiluaikaa… 😀 Minulle tosiaan korona on avannut etäyhteyksien ja muutaman sattuman kautta sellaisia osallistumismahdollisuuksia, mistä en aikaisemmin päässyt nauttimaan.

Tämä malli toimii varmasti paremmin yksivärisenä, mutta kiireitteni lomassa tein virhearvion ja aloitin sukat Louhittaren Luolan fingering-vahvuisella Väinämöisellä. Tuo noen värinen lanka ei riittänyt varsiin saakka, minkä toki tiedostin jo alussa, mutta ajatukset eivät nyt olleet oikein mukana kuitenkaan. Varret jatkoin sitten Retrosarian mustalla Mondim -langalla, mikä on muoviton sukkalanka: ihan uusi tuttavuus minulle, mutta neuletuntuma siinä oli samantyylinen kuin Väinämöisessä eli rouhea rehellinen sukkalanka.

Y-sukissa on tiimalasikantapää ja ne neulotaan varpaista varteen. Malli on simppelin kaunis ja pintaneule tuo sukkaa istuvuutta. Erityisesti nuo nilkkojen kohdalla alkavat y:n kaarteet tukevat sukan asettumista hyvin jalkaan.

Ihanaa ystävänpäivää ja mukavaa talven jatkoa! Nautitaan kirkkaista, kirpeistä päivistä! Minä vielä tänään tosin jatkan opintojani muutaman opintopisteen verran, jotta ensi viikonloppuna ehtisin ulkoilemaan tai polkaisemaan Pfaffini käyntiin. Sitä olen erityisesti kaivannut, mutta onneksi langat kuitenkin välillä kaipuussani lohduttavat. 🙂

52 x villasukat

Kun Laineelta ilmestyi villasukkakirja 52 x villasukat, ensimmäinen ajatukseni oli, etten tarvitse sitä: to do -listalla oli jo niin monta sukkamallia enkä oikein mikään sukanneuloja ole muutoinkaan. Että miksi tilata kirjaa, kun ohjeita on jo kaikkialla vähän liiankin kanssa… Mutta toisin kävi. Suuri somekuhina sai minut pyörtämään mielipiteeni, ja ajatus vuoden jokaisella viikolle omasta sukkamallista alkoi viehättämään.

Tilasin kirjan nimenomaan suomenkielisenä, vaikka kirja on saatavana myös englanniksi ja neulojana olen enemmän englanninkielinen ( kun on opetellut useita tekniikkoja alunperin englanninkielellä, en aina ymmärrä niitä suomennettuna). Tällä kertaa päädyin siis suomenkieliseen versioon, koska jo ammattini puolesta koen, että suomen kieltä pitää varjella ja korostaa. Koska se on vaan niin, että oma kieli, oma mieli. Halusin siis omalta osaltani tukea, että jatkossakin kansainvälisiä neulekirjoja tehtäisiin myös meidän omalla kielellä.

Kirja on yksinkertaisesti upea! Siinä on tosiaan 52 sukkaohjetta lähinnä ohuemmille sukkalangoille sekä macig loop -tekniikalle (mutta useamman voi myös neuloa neljällä sukkapuikolla!). Kirjan kuvitus on kauttaaltaan Laineelle ominaista, hieman hämyistä ja maanläheistä, ihanan tunnelmallista. Ainut miinus on, että joidenkin mallien kohdalla kuva on niin pieni, että informatiivisuus hieman kärsii. Tosin ymmärrän, ettei näin monen ohjeen kirjaan ole voinut laittaa kuvia samalla tavalla kuin 20 ohjeen sukkakirjaan. Silloin kirja venyisi ihan raamatullisiin mittoihin, ja tärkeämpää taitaa kuitenkin neulomisen kannalta olla ne kirjoitetut ohjeet ja kaaviot.

Pukinkonttiin itselleni olen kirjasta neulonut kahdet sukat, joista toiset ovat viikon 34. Gerste-sukat. Minun sukkani eivät ole värivalintojen vuoksi millään muotoa maanläheiset, vaan ihanan pirskahtelevat: vihreä lanka on Louhittaren Luolan fingering-vahvuista Väinämöistä ja speclelanka on puolestaan Hedgehog Fibres Sock Yarn -lankaa.

Pintaneuleen ansiosta nämä sukat istuvat jalkaani kuin hansikas! 😀

Toiset sukat ovat myös räväkkään väriset, Filcolanan Limelight-värisestä Arwettasta neulotut Dear Björn -sukat (viikko 52.).

Näistä sukista tuli minulle hieman liian napakat, sillä päälliosan neulepinta ei ole kovin joustavaa. Sen takia tein varret ohjetta lyheymmiksi, jotta ne sujahtaisi jalkaan paremmin. Taisinpa neuloa resoritkin ihan vain 1 o kiertäen, 1 n – neuleella. Ohjeessa oli jotenkin erilainen versio (mitä en enää muista), mutta se jäi lyhyessä varressani törröttömään ikävästi.

Erityisesti toisesta sukasta tuli tiukempi, kun nostettuja silmukoita nostettiin ns. väärään suuntaan, koska kuviot peilaantuvat sukissa eri tavalla. Vähän sama asia kuin paritansseissa, että oikealle pyöriminen on luontevampaa ja helpompaa kuin vasemmalle. Aikaisemmin en ollut tätä asiaa käsialastani tajunnutkaan, että kokemusta tuli nyt siitäkin. Pitää siis harjoitella. Onnistunhan pyörimään tanssiessa vasemmallekin. 🙂

Näiden sukkakokemusten jälkeen voin todeta, että kaikki se somekohu tuli syystä. Itsellä ei rahkeet riittäneet siihen, että olisin neulonut kaikki kirjan sukat vuoden aikana, mutta tiedän monen sellaisesta haasteesta innostuneen. Enkä ihmettele yhtään! Minäkin odotan jo tulevaa kesää siinä mielessä, että voin neuloa itselleni uudet lahjasukat, jos toisetkin, tästä kirjasta: langat jo valmiina odottavat. 🙂

Tälle kirjalle annan siis vahvan suosituksen. Jos kiinnostuit, niin some on täynnä tämän kirjan malleja, että googlettamalla löydät lisää kokemuksia yllin kyllin. Erityisen lämmöllä suosittelen katsomaan Hupsistarallaa -blogin Terhin paria videota, joissa hän esittelee neulomiaan malleja. Terhin videot nostan esille siksi, koska fanitan hänen tyyliään olla nopea, mutta informatiivinen ( mistä ihmeestä teillä monilla muilla on aikaa katsoa niitä tunnin mittaisia…). Eli alla olevista linkeistä pääset katsomaan Terhin reilut 10-15 minuuttiset esitellyt:

Tuhansien villasukkien maa -kirja

Sain kustantajalta arvostelukappaleena Tiina Kuun Tuhansien villasukkien maa -kirjan.

maaritse_tuhansien_sukkien_maa_kirja
Blogiyhteistyö: Moreeni

 

Kirjassa on 20 sukkamallia, joista lähes kaikissa on kirjoneuletta enemmän tai vähemmän. Kirjoneuleita enemmän minua viehätti kuitenkin sukkien muodot, erityisesti kauniit kantapäät, kuten esimerkiksi nämä Autioituu rannan talot -sukat.

maaritse_autioituu_rannan_talot_ohje

Tämän mallin otinkin ensimmäisenä kokeiluun, mutta jätin pois nuo varren ikkunat sekä jalkaterän kuviot. Niissä ei ole mitään vikaa, päinvastoin, mutta yritän olla lankalaihiksella eikä jemmoissani ollut niihin sopivia värejä. Muutoinkin tällä hetkellä minulla on jonkinmoinen kuosiähky niin kankaiden kuin neuleiden kuvioiden suhteen, joten halusin mutkattomat villasukat ilman krumeluureja.

Lankana minun yksivärisisssä versioissani on Louhittaren Luolan villiviinin värinen Väinämöinen, mikä on ohut, fingering-vahvuinen lanka (100g  / 400m).

maaritse_autioutuu_rannan_talot_sukkaa

Itse pidän näin ohuesta sukkalangasta, joille lähes kaikki kirjan mallit on suunnitteltu, sillä haluan tehdä istuvia, kenkään sopivia arkisukkia.

maaritse_autioituu_rannan_talot_kanta

Ohuiden lankojen lisäksi muutamat ohjeet on tarkoitettu keskipaksuille ns. sport-vahvuiselle langalle (kuten mm. Novitan Nalle tai Kaupunkilangan Rotvalli), kuten nämä Silmitön talvi – sukat, mitkä ajattelin tehdä seuraavaksi miehelleni.

maaritse_tuhansien_sukkien_maa_sukkamalli

Kirjan kaikki sukat tehdään looppaamalla eli pyöröpuikolla joko varresta varpaisiin tai varpaista varteen. Ohjeissa on kuitenkin vinkit myös sukkapuikoille.

maaritse_looppaamalla_autioituu_rannan_talot_sukat

Ohjeiden lisäksi kirjassa on tekniikkaosio, mistä löytyy vinkit aina lankavaihtoehdoista silmukoiden luomiseen, lisäyksiin, päättelyyn jne. Kirja ei kuitenkaan pyri olemaan yksityiskohtainen, tyhjentävä sukkatekniikkakirja, mutta antaa vinkit siihen, mistä tarpeen mukaan voi etsiä lisäohjeistusta.

maaritse_tuhansien_sukkien_maa_tekniikka_sivut

Esimerkiksi kaikille tekniikoille ei vielä ole olemassa vakiintuneita suomenkielisiä termejä, minkä vuoksi lisätiedon, kuten ohjevideoiden etsiminen, on helpompaa englannin kielisten hakusanojen avulla: tekniikoitahan voi opetella kuka tahansa kielestä / kielitaidon tasosta riippumatta videoita katsomalla, mutta ensin pitää luonnollisesti tietää, miten ja mistä niitä Internetistä hakea.

maaritse_palanen_kauneinta_sukka

Itselleni toiset tämän kirjan sukat taitavat olla nämä, Palanen kauneinta -sukat, mutta yksinkertaistaisin näitäkin jättämällä varren kuviot ja helmet pois. Koska se kuosiähky ja lankalaihis. 😉 Mutta tuo kantapää on kerrassaan ihana. ♥

maaritse_kirjoneulesukka

Edellä mainittujen lisäksi ihastuin kovasti myös kirjan kannessakin oleviin geometrisiin Täältä sinne -sukkiin, mutta ne jäävät odottamaan lankavaraston täydentämistä. Ehkä nämä voisivat olla tämän vuoden Neulefestareiden ostoslistalla, sillä siellä on lupa pienesti repsahtaa. 🙂

maaritse_tuhansien_sukkien_maa_sukkakirja

Kaiken kaikkiaan tämä kirja on minusta hyvin inspiroiva: ohjeet ovat selkeitä sekä sovellettavissa oman maun ja jalan mukaan (kuten minä jo teinkin 🙂 ). Uskon, että kirjasta on iloa pitkäksi aikaa. Erityismainintana, että kuvat ovat todella kauniita.

 

Kotoilumekko

Joku saattaa muistaa, kuinka alkuvuodesta ajatuksissani oli hiljentää postaustahtia keskittyäkseni opettelemaan uusia kässäjuttuja. Aivan suunnitelmien mukaan kevät ei ole kuitenkaan edennyt: blogissa on kyllä ollut hiljaisempaa kuin aikaisemmin, mutta keskittymiskyky ja voimat ovat olleet tipotiessään, sillä toinen leukanivel vihottelee ja aiheuttaa kasvokipuja, päänsärkyä ja hartiajumeja. Sen vuoksi on pitänyt hiljentää tahtia kaiken suhteen.

maaritse_kotoilumekko

Onneksi pahin taitaa olla takana, sillä jatkuva migreeni on loppunut, puheestani saa jälleen selvää ja muistini vaikuttaa palautuvan. Voimien palautuminen näkyy myös siinä, että käsityöt alkavat vetämään puoleensa kuten ennenkin. Olen toki tässä välissäkin jotain tehnyt, mutta ihan eri rytmillä kuin aikaisemmin eikä valmiiden valokuvaaminen tai niistä postaaminen ole puolikuntoisena oikein huvittanut.

maaritse_eka_perhonen

Mutta nyt huvitti. Rikoin ompelutaukoni tekemällä pitkän yömekon, mikä on ollut haaveenani pitkään. Nyt sen ompeleminen sopi viimein yhteen toipuvan mieleni kanssa.

Siitä tulikin kaunis kotoilumekko, mikä päällä voi häpeilemättä viettää tarpeen mukaan vaikka kokonaisen pyjamapäivän. Pohjana käytin Namedin Ruska-mekon kaavaa, mitä muokkasin jo vuoden vaihteessa. Nyt muokkasin sitä vielä enemmän leikkaamalla helman leveämmäksi ja pitemmäksi sekä avartamalla pääntietä.

maaritse_trikoinen_kotoilumekko

Kerrankin ompelin jotain, mistä en löydä mitään parannettavaa, en yhtään muttaa. 🙂 Esimerkiksi tykkään helman mitasta, minkä summassa leikkelin. Myös pääntien avartaminen onnistui.

maaritse_trikoomekon_koristeommel

maaritse_kotoilumekon_helma

maaritse_ruskamekon_sopiva_hiha

Lisäksi tässä kaavassa alunperinkin oli minulle hyvin istuvat hihan pyöriöt sekä täydellinen hihan mitta eikä Ommellisen Anemone-trikoossakaan ole moitittavaa. Päinvastoin, tämä on yksi lempikuoseistani.

maaritse_namedin_ruskamekosta_kotoilumekko

Myös #sukkalaatikko2019-haasteen seitsemännet sukat onnistuivat: istuvuuteensa ja langan ohuuden vuoksi nämä käyvät hyvin arkisukiksi. Kudoin ne 2 mm pyöröllä varpaista varteen Leymus-sukkien ohjetta soveltaen Roosa nauha-langasta. Tulipa taas yksi jemmavyyhti tuhottua!

maaritse_roosanauha_langasta_sukkalaatikkosukat

maaritse_perussukka_varpaista_varteen

Myös kahdeksas pari on jo alullaan: näidenkin perussukkien pohjana on Minna Sorvalan Leymus-ohje, mutta yhdistin niihin myös Nonnu Neulojan sukkalaatikkoonhaasteen huhtikuun KAL-ohjetta, Petty Harbour-sukkien pintaneuletta. Nämä räsymattosukat tulevat fingering-vahvuisista jämäkeristäni, jotka ovat painoltaan 7-11 grammaa. Ihmeellisen riittoisia ovat nuo söppänät pikkukerät!

maaritse_huhtikuun_sukkalaatikkopari

Näin ikään toipuva kässähamsteri on täällä kovin tyytyväinen niin onnistuneisiin sukkiin ja yömekkoonsa kuin siihen, että taas vanhat jemmat vähenivät. Mutta aivan erityisesti tietenkin siihen, että olen taas enemmän oma itseni. Hitaasti, mutta varmasti. 🙂 Voikaa hyvin!

maaritse_ompelublogi