varpaistavarteen

Vuodenvartijat ja körttiset

14.2.202614.2.2026by MaarItseLeave a Comment

Vuoden vaihteessa innostuin mukaan #stashistasukiksi -haasteeseen, vaikka normaalisti neulon mieluiten sukkaa suurempia töitä, kuten puseroita ja/tai takkeja. Koen, että koostaan huolimatta ne valmistuvat nopeammin ja vähemmällä vaivalla kuin sukat. Isommissa projekteissa on ikään kuin enemmän tilaa hengittää: neulomisen rytmi on rennompaa ja työ etenee sujuvampaa.

Tällä kertaa sukkainnostuksen taustalla on kuitenkin syksyinen työpaikan vaihto. Uusi koulu ja uudet toimintatavat toivat tullessaan jouluna yllättäviä muistamisia. Häkellyin ja hieman hävettikin, koska en ollut varautunut sellaiseen lainkaan. Siitä ajatus sitten lähti: yritän neuloa vuoden mittaan sukkia kiitokseksi.

Ensimmäiset lahjasukat valmistuivat paksuista sukkalangoista. Molemmissa pareissa musta lanka on Sandnes Garn Perfectiä, joka oli minulle mukavan tuntuinen uusi tuttavuus (enkä edes muista, mihin tarkoitukseen olin sen alun perin hankkinut 😬).

Toiseen pariin valitsin malliksi #sukkalaatikko -haasteen ilmaisohjeen, Johanna Walliuksen Vuodenvartijat. Varren väripilkut ovat jokin Smart-lankajämä, mikä ei ole vahvikkeellista sukkalankaa, mutta konepestävää, mikä on mielestäni lahjasukissa erityisen tärkeää. Oletan sen kuitenkin kestävän käyttöä sukanvarressa.

Näihin sukkiin neuloin ristiin vahvistetun kantapään. Lisäksi tein kantalapun molemmin puolin kaksi silmukkaa aina-oikeaa, jolloin silmukoiden poimiminen lapun reunasta onnistuu takuu siististi. Kärjet päättelin nauhakavennuksin.

Toinen sukkapari puolestaan mukailee Lankavan Körttisukka-ohjetta, mikä oli #stashistasukiksi-haasteen helmikuun malli. Ohjeesta poiketen neuloin sukat varpaista varteen, tein tiimalasikantapään ja jätin varret lyhyemmiksi. Sininen lanka on jokin vanha 7 veljestä -jemma.

Molemmat sukat onnistuivat ja ne otettiin ilolla vastaan. Joten projekti etenee ja lankavarastot siinä sivussa: näiden sukkien myötä emotionaalinen painolastini keveni 240 grammaa… 😀 Tekemistä vielä siis riittää, vaikka en tarkalleen lankavarastoni suuruutta tiedäkään. 🫣

LankaSorvari

Palkkiraitaa

24.1.2026by MaarItseLeave a Comment

Innostuin vuoden vaihteessa #stashistasukikiksi26 -sukkahaasteesta. Haasteen idea on yksinkertainen, mutta koukuttava: neulotaan vuoden ajan joka kuukausi teemaan sopivat sukat jo olemassa olevista langoista. Ja lankajemman pienentäminenhän houkuttelee aina…

Jokaiselle kuukaudelle on kaksi teemavaihtoehtoa. Tammikuun teemoina olivat palkkiraidat ja kirjoneulesukat. Minä valitsin palkkiraidat, sillä raitasukat ovat pyörineet mielessäni jo pitkään. Lisäksi olen päättänyt, että ainakin alkuvuoden ajan teen vanhat ideat loppuun ennen kuin aloitan uusia. Muuten en saa ikinä mitään ajatusta maaliin saakka.

Palkkiraitoja varten olin jo aiemmin varannut jemmaan ohutta Sandnes Garnin Sisu -sukkalankaa. Alkuperäinen suunnitelmani oli neuloa pitkävartiset punaharmaat raitasukat, mutta lanka loppui yllättäen kesken. Olin varma, että lisää löytyy jostain, mutta etsinnöistä huolimatta en löytänyt. Niinpä päätin tehdä toisesta sukkaparista eriparisen eli korvasin punaisen vihreällä Sisulla. Korostin eriparisuutta vielä lisäämällä toiseen sukkaan leveämmät raidat.

Ja kuten arvata saattaa: heti kun sukat olivat valmiit, löytyi myös se kadonnut lankajemma. 😄Löytyneet langat saavat nyt odottaa vuoroaan, sillä raita-teema tulee haasteessa vastaan vielä uudelleen vuoden aikana. Ehkä silloin neulon vielä uuden sukkaparin, jotta molemmille väreille löytyy samanlaiset parit, sillä onhan tämä nykyinen väriyhdistelmä aika jouluinen.

Samasta lankajemmasta löytyi myös kesken jääneet musta-harmaat raitasukat, joten todellakin: kyseessä oli vanha, mutta keskeneräinen idea. Nyt tuli kuitenkin testattua useampaa eri raita leveyttä.

Neuloessa leveämmät raidat näyttivät omaan silmään paremmilta. Valmiita sukkia sovittaessa huomasin kuitenkin, että kapeammat raidat toimivat paremmin, koska jalkaterä on pinta-alaltaan melko pieni. Tämä oli hyvä ja konkreettinen oppi raitasukkien suunnittelua ajatellen.

Raitojen leveyttä testaillessa kuvasin samalla lyhyen YouTube-videon, jossa näytän, kuinka neuloa siistiä palkkiraitaa ilman, että lankaa tarvitsee katkaista raitojen välissä. Videon lopussa annan myös vinkin kohdistettuihin raitoihin, jotta kerroksen vaihtumiskohtaan ei synny pykälää, vaan raidat jatkuvat tasaisesti kerroksesta toiseen.

Innostuin sukkahaasteesta lankavaraston pienentämisen lisäksi myös siitä syystä, että tarvitsen lahjasukkia. Raitasukista tuli kuitenkin niin istuvat omaan jalkaan, etten raaski antaa niitä pois. Sillä aloitin toisen parin, Johanna Walliuksen luotsaaman villasukkalaatikko-haasteen tammikuun sukat, ilmaisella Vuodenvartijat-ohjeella.

Tämä pari muistutti minua nopeasti siitä, etten ole varsinaisesti mikään sukkaneuloja. Ajattelin tehdä sukat töissä sellaisena aivottomana neuletyönä – paksusta langasta, nopeasti valmista. Niinpä niin. Onnistuin sekoamaan heti ensimmäisen sukan varren kerrosten laskemisessa, ja nyt samat virheet pitäisi toistaa myös toiseen sukkaan. Että näin… ei ihan mennyt kuin ajattelin. 😅

Käsityöt

Raitasukkia

8.5.2021by MaarItse4 kommenttia

Laittaessani edellisen postauksen sukkia sukkalaatikkooni, huomasin unohtaneeni useammat valmiit parit. Laatikossani on siis jo seitsemän paria, joista tässä nyt muutamat. Loput postaamatta jääneet parit jäivät vielä odottamaan päättelyjä.

Näitä oli melko hankala kuvat: pinkit ovat värinsä mukaisesti niin ärjyt, että suorastaan räjähtivät kameran kennolle ja mustat puolestaan imivät kaiken valon itsensä.

Nämä sukat ovatkin kuin toistensa vastakohdat, mutta molemmat kovin mieluisat: tykkään kovasti noiden eriväristen mustien harmonisista raidoista ja pinkkien värikylläisyydestä.

Mustat palkkiraidalliset sukat neuloin Y-sukista jäämistä jämistä, Väinämöisestä värissä noki sekä mustasta Mondimista. Pinkit ovat puolestaan Väinämöistä ärjyn värissä.

Molemmat sukat neuloin varpaista varteen ns. oman pään mukaan ja tein niihin tiimalasikantapäät. Eli tein ihan vain perussukat reilun kymmenen senttimetrin 2 o, 2 n – joustin varrella.

Tutusta langasta nämä istuvat sukat syntyivät nopeasti ja mutkattomasti. Pinkkien kärkiin tuli tosin kauneusvirheet, kun kesken kaiken aloin neulomaan jokaisen oikean raidan ensimmäisen silmukan kiertäen: ärsyynnyin, kun ensimmäinen silmukka näytti erilaiselta kuin muut. Se näytti siis jotenkin löysemmältä ja leveämmältä. No, temppuni auttoi, raidat muuttuivat tasaisemmiksi, mutta sehän tarkoitti sitä, että myös käsialani muuttui ja kärjet näyttävät muuhun sukan resoriin nähden erilaisilta. Mutta siinäpä näyttävät. 😉 Kukapa näitä kärkiä tulee kenkien läpi näkemään.

Käsityöt

Mallitilkkusukat

2.5.2021by MaarItse2 kommenttia

Neulon usein uutta työtä aloittaessa mallitilkun, koska minulla on tavallista löysempi käsiala. Siitä syystä en yleensä saa aikaiseksi ohjeen mukaista tiheyttä suositellulla puikkokoolla, vaan tarvitsen 0,5-1 mm pienemmät puikot.

Käsialastani johtuen teen mallitilkut mielellään, koska muutoin epäonnistumisen vaara on liian suuri. Erityisesti silloin, jos en ole aikaisemmin kyseisestä langasta neulonut.

Tosin tällä kertaa suunnittelen neuleprojektia vanhasta tuttavastani, Louhittaren Luolan Väinämöisestä. En kuitenkaan ole siitä koskaan neulonut kovinkaan tiheää kirjoneuletta. Mallitilkku tuli siis tehdä. LIsäksi tuleva projektini neulotaan ylhäältä-alas eli pyörönä, joten keksin testata neuletiheyttäni neulomalla pienet kirjoneulesukat. Näin nämä käytännölliset mallitilkkunikin on neulottu pyörönä tason sijaan, kuten tuleva puseroni.

Nämä sukat ovat siis Väiskiä väreissä hopea ja ärjy. Neuloin ne varpaista varteen looppaamalla mukaillen Leymys-sukan ohjetta.

Kuvio on sama kuin aikaisemmin neulomassani JoJo-neuletakissa, koska seuraavaksi aion neuloa Anna Johannan Juxtaposition-puseron alla olevilla väreillä. Kirjassa tuo sama kuvio toistuu ihanan seesteisen mustaharmaavalkoisena, mutta minä ihastuin näihin väreihin vahingon kautta: alkukeväästä huomasin, kuinka ihanasti Väisikin värit, magneta, bystantti ja ärjy, sopivat taivaansiniseen Lettlopiini. Väinämöisestä löytyikin sama sävy, lemmikki. Sitten piti vielä keksiä jokin neulemalli, mihin näitä värejä käyttäisi. Siihen rakoon sopivasti ilmestyikin Anna Johannan Onnensäikeitä-kirja…

Että tällaisia suunnitelmia. Mutta kuinka ahkera mallitilkun tikuttaja sinä olet vai elätkö vaarallisesti ja neulot suorilta menemään? 🙂 Oli miten oli, niin hyviä vinkkejä sen tekemiseen sekä kiertämiseen löytyy mm. Kotikutoisesti-blogista otsikolla Hyvä, paha mallitilkku.