Rusettiponnarit

Kesällä ompelin yhdelle pienelle Merenneidolle hupparin vaaleanpunaisesta Poniletti-trikoosta, minkä jämiä yritin tuhota vielä tekemällä hupparin mukaan rusettiponnareita.

Rusettiponnarin ilmainen ohje löytyy esimerkiksi Sormustin-blogista täältä, klik. Samasta postauksesta löytyy ohje ja kaava myös rusettipantaan, vink vink.

Näiden tekemisen suhtaan suurin vaiva taisi olla oikean väristen kuminauhojen etsiminen: pari kauppareissua piti tehdä ennen kuin vaaleanpunaisia löytyi. 🙂 En vaan halunnut näiden söpöyttä rikkoa valkoisilla saati mustilla hiusrenksuilla.

Näitä pitäisi kyllä tehdä omiakin kutreja sulostuttamaan. Kai ne näyttäisivät lempivärissänikin, kokonaan mustana, yhtä söpöltä. 😀 😀

Kaavapainot

Heh! Tekaisin edellisten postausten jämistä vielä kaavapainoja Suuri Käsityölehden kaavalla ( 2/2019).

Näihin tuhosin myös lämpövanun jämiä silitysrullan ja -kinkun jäljiltä ompelemalla kolmiot pyramidin pohjalle ryhtiä antamaan.

Sisälle laitoin täytteeksi painoraetta ja vanua.

Ainut sopiva nauha, mitkä sopi hullunkuriseen kuosiin, oli vaaleanpunainen ricrac-nauha. Tulipa sillekin käyttöä. 🙂

Ricrac oli alkuun aika hankalan oloista käsitellä (kovaa kuin mikä) ja ensimmäiset töyhtöt menivät vähän sivu suun, mutta hauskan näköisiä ne ovat joka tapauksessa sekä toimivat niin kuin pitääkin eli helpottavat kaavalle asettelua.

😀

Silityskinkku

Eilen esitellyn silitysrullan lisäksi ompelin myös tavallisen silityskinkun.

Kinkun kaavan piirisin lautasen avulla ja ompeluohjeita – kuten rullan kohdalla – Nuppu Print Companyn Youtube-kanavalta.

Kinkku on samasta vanhasta Ikean kanvaasista, mistä ompelin projektipussukan ja silitysrullankin. Tämän kinkun jälkeen tuosta noin 70 senttimetrin palasesta riitti vielä yhteen, huomiseen, luukkuun. Riittoisa kangas! 🙂

Silitysrulla

Ompelukerhoni kesähaasteen puitteissa ompelin itselleni tarpeellisen ompelukaverin eli silitysrullan. Enkä ihan minkä tahansa rullan, vaan tällaisen söppänän kainolokaverin. Tai sellaiseksi sitä tituleerattiin Suuri Käsityölehdessä ( 1/2019), mistä idean sain.

Lehdessä oli siis kaava pehmoleluun, mutta tein itse pienemmän kaavan vähän summanmutikassa. Lisäksi lisäsin yksityiskohtia rullaan, kuten solmimisnauhat hännäksi ja sirkkarenkaat korvien koristeeksi.

Päälikankaan lisäksi leikkasin lämpövanusta hieman pienemmät vuorikappaleet. Ompelu- ja täyttövinkit katsoin puolestaan Nuppu Print Companyn Näin ompelet silityskinkun -videolta.

Solmimisnauhojen päädyn suljin käsin ommellen, koska muutoin en saanut rullaa suljettua tarpeeksi tiukasti. Rullanhan pitää olla hyvin täysi, jotta se on riittävän kova silitysapuri. Täyttämisessä saakin olla tosissaan, jotta se onnistuu.