Avainsana: ompelublogi

Käsityöt

Delocalized Bag

by MaarItseLeave a Comment on Delocalized Bag

Kässäopintoihini liittyen ompelin äärettömän taitavan Marja Niemen kuusikulmaisen Delocalized-laukun, jonka kaava on Tauko-lehden numero 8:ssa.

Laukun tekeminen – hyvin hyvin tiivistetysti kerrottuna – liittyi kesätehtävään, jossa piti tutustua suomalaiseen käsityöperinteeseen ja toteuttaa jokin oma juttu tutustumisen pohjalta. Minä päädyin tähän laukkuun toteuttamalla ns. nykynaisen irtotaskun: siinä missä aikaisemmin naiset kuljettivat mukanaan kukkaroa tai avainta, nykyään tilaa pitää olla enemmän ainakin kännykän tai kahden verran. 🙂 Ainakin työpäivien ajan.

Näin suoraviivaista ei tokikaan tehtävän tekeminen ollut, että tuosta noin vain tekaisin laukun. Sen lisäksi vierailin mm. Suomen vanhimmassa museossa, Pakkahuoneen museossa, missä tutustuin vanhoihin käsityöperinteisiin ja -tapoihin. Tutustuin myös kansallispukuperinteisiin ennen ja nyt sekä erilaisiin kirjontatapoihin aina merkkausliinoista rekipeittoihin.

Tehtävälläni kokonaisuudessaan oli mittaa 20 sivua, minkä tähän nyt tiivistän mutkat suoraksi -tyylillä, että TADAA! Tällainen siitä tuli! 😀

Kaikki muu materiaali löytyi omasta kaapista paitsi mustanharmaat kolmion malliset hihnankannattimet ja lukot, mitkä tilasin Prymiltä. Laukun päälliskangas on ohutta canvas-kangasta, kovikkeena käytin 3 mm (oletan, kun en enää muista paksuutta) silitettävää laukkuhuopaa (silitin ne niin päällis- kuin vuorikankaaseen parempaa tukea tuomaan) ja vuori on jokin vanha jemma kuten myös hopea-musta-kuvioitu hihnanauha. Myös metallivetoketju oli ostettu farkkujen ompelua varten kauan kauan sitten… Eli entisaikojen mukaisesti kirjailin (koneella tosin) työhön nimikirjaimeni vuosilukuineen, mutta käytin myös sitä, mitä kaapista löysin.

Lopputulos on niin ihana. Laukku on osoittautunut kuukauden koekäytön jälkeen todella hyväksi irtotaskuksi niin töissä kuin vapaa-ajalla. Kun tein sen vielä kaikesta kaapista löytyvästä, niin se sopii erinomaisesti monien vaatteitteni kanssa. Eikä erikoisesta muodostaa huolimatta tämän laukun tekeminen ollut edes vaikea. Suosittelen! ♥

Käsityöt

Ensimmäinen syysmekko

by MaarItse2 kommenttia artikkeliin Ensimmäinen syysmekko

Elokuun aikana tein kaksi syysmekkoa yhdistämällä Ommellisen Mekkotunika- ja Hulmuhelmamekko -kaavoja. Näin siksi, että Mekkotunika istuu minulle yläosastaan niin paljon paremmin kuin Hulmuhelma. Syysmekkoni ovat siis Mekkotunikaa kaikilta muilta osin paitsi helman hulmua ja taskuja. Tässä postauksessa esittelen ensimmäisen mekkoni, jonka ompelin elokuun ensi metreillä. Toisesta mekosta myöhemmin, niin pysyy postaus kuvineen sopivassa mitassa. 🙂

Mustan version ompelin Ommellisen trikoosta. Leikkasin sen mökillä lattialla ähisten jotenkin sinne päin, mutta silti tuli tosi kiva. Ainoastaan helmaa olisi voinut vähän kaventaa ennen hulmun ompelua, koska mittailuistani huolimatta mekkotunikan helma oli vähän leveämpi, mitä piti. Mutta laiskotti kaiken kiemurtelun jälkeen, niin ompelin ne yhteen siitäkin huolimatta hulmua hieman venyttäen.

Sen tarkkasilmäiset voivat huomatakin saumasta, koska se vetää helmaa pussille.

Pitkän hihan kaavaa lyhensi reippaasti. Lisäksi lyhensi Mekkotunikan helman mittaa jonkin verran, jotta helman mitta kokonaisuudessaan pysyisi sopivana.

Mekosta tuli ihana. Tuolloin tosin ajattelin, että siitä tuli hieman liian pitkä.

Enää en niin ajattele, sillä käytössä tämä on ollut mukava ja oman mielen mukainen. Sitä ajatusta vahvisti toisen version ompelu kukkakuosisesta trikoosta, mitä menin lyhentämään liiaksi, kun nyt tein kaavamuutoksen ihan ajatuksen kanssa viivaimen avulla kotosalla.

Ehkä pitäisi sellainen tarkka työ lopettaa. 😀 Ei tokikaan kukkaversiostakaan susi tullut, mutta vieraan oloinen itselle. Onneksi se äidille kelpaa, niin hänelle sitten.

Mutta palaan tähän kukkamekkoon, kunhan ehdin kuvat editoida. 🙂 Kaunista syksyä kaikkille!

Käsityöt

Glow-mekko

by MaarItse4 kommenttia artikkeliin Glow-mekko

Yritin kiireellä pilata tämän mekon, mutta en onnistunut. 😀 Mekon kaava on Glow MUTCAT Design Houselta ja viskoosi FabriKingiltä.

Kiireessä olin ilmeisesti piirtänyt eripari kokoja, mistä johtuen hihat eivät meinanneet millään istua paikalleen. Myös taskut olivat ihan liian alhaalla, koska olin nipsnaps leikannut hakkimerkit ihan vaan sinne päin syystä ja toisesta, mitä en ymmärrä.

Mekko oli myös liian suuri. Onneksi. Niin oli pakko tehdä suurempi korjausliike ja olla huolellisempi. Eli kiltisti purin yläosan irti valmiista helmasta, piirsin pienemmän koon kaavat ja surauttelin uuden miehustan hihoineen. Tällä kertaa hihatkin istuivat paikalleen mukisematta, mistä hoksasin, että ensimmäisen mekkoversion hihojen täytyi olla jotain ihan muuta, mitä olin ajatellut piirtäväni ja tekeväni…

Tällä kertaa korjasin myös kuosin suoraan: ensimmäisellä kerralla leikkasin etu- ja takakappaleet taitteella, mistä johtuen kolmiot eivät ihan suoraan sitten menneetkään. Liukas kangas karkasi siis leikatessa paikaltaan. Toista kertaa samaa virhettä en tehnyt, vaan piirisin pienemmän koon etu- ja takakappaleet kokonaisena puolikkaan sijaan. Näin sain aseteltua kaavat paremmin kankaalle ja kuosin suorassa pitäminen oli helpompaa.

Jo tehtyä helmaosaa lyhensin yläosastaan kuusi senttiä, niin taskut asettuivat oikealle kohdalla ja helman mitta muuttui alkuperäisestä mitasta minulle sopivammaksi nilkkapituudeksi.

Että sellaista pientä säätöä tuli tehtyä yrityksen ja erehdyksen kautta. Hihoihin vielä lisäsin kuminauhat, vaikka ne ovat kaikista hihaversioista kapeimmat. Kuminauhan kanssa ne on vaan niin helppo nykäistä ylöspäin kyynärtaipaleelle, kun siltä tuntuu.

Lopputulos on ihanan kevyt, mutta pukeva. ♥ Ja tämä sopii niiiiiiin monen neuleeni kanssa, niin lyhyempien kuin pitempien neuletakeista puhumattakaan!

Mekon kuvauspäivänä sudenkorentoja lensi ympärillä huimia määriä. En malttanut olla laittamatta niitä tähän postaukseen. Onhan nuo pienet siivekkäät yhtäaikaisesti ihan karmeita karvoineen päivineen ja kuitenkin niin lumoavia herkkine siipineen. Lopussa on vielä muutama mekkokuvakin.

Käsityöt

Topista mekoksi

by MaarItse2 kommenttia artikkeliin Topista mekoksi

Edellisen postauksen Misurinan alla minulla oli mekko, josta en ajatellut postata. Ajatuksissani oli tehdä toinen pienempi ja tehdä postaus vasta sen jälkeen, koska tätä ensimmäistä piti tuunata melko paljon pienemmäksi. Mutta alkaa vaikuttamaan siltä, että en ehdi tälle kesälle enää toista ommella. Kiinnostusta mekkoa kohtaan on kuitenkin ollut, niin ta-daa tässäpä tämä.

Tuunasin mekon Helen’s Closetin Reynols toppi- ja mekkokaavasta, minkä mukaan topin ja mekon helmat olisivat suoria. Tässä minä käytin topin kaavasta vain yläosaa: kaavassa oli merkkiviiva, mistä toppia oli mahdollista joko lyhentää tai pidentää, niin siitä viivasta katkaisin kaavan, ompelin mekon yläosan, vuoritin sen ja kiinnitin alareunaan rypytetyn helmaosan.

Helmaosassa on kolme frillaa, mitkä ei kovin hyvin erotu kirjavan kuosin vuoksi. Kaksi ensimmäistä on noin 30 cm ja alin 40 cm korkea. Minulle, noin 160 senttiselle, näin tuli hyvän mittainen helma. Käännevaraa tosin oli niukasti, kun en halunnut yhtään mitasta verottaa, niin yhdellä sentillä piti pärjätä. 🙂 Frillojen leveydet sovelsin niitä leikatessa kankaan leveyteen sopivaksi, jotta ei tulisi hukkapaloja.

Mekkokangas on viime vuoden ostos Leni Pepunkt -nettikaupasta.

Päädyin tähän kaavaan, koska tykkäsin leveistä olkaimista ja korkealle nousevasta etukappaleesta niin takaa kuin edestä. Tykkään, että liivit olkaimineen peittyvät kesä kuumallakin. Nyt alla oleva toppi tekee vähän raskaan vaikutelman, mutta kun oli niin kolea keli, että en kyennyt ilman sitä olemaan. Mutta periaatteessa tämä toimisi siis myös liivimekon tavoin.

Kaikkinensa muutin yläosaa (toppikaavan lyhentämisen lisäksi) niin, että suoristin takasaumaa. Siinä olisi ollut kaareva linja, jotta toppiin tai mekkoon ei tulisi selkäpussia. Lisäksi kavensin sitä sivusaumoista useamman sentin ja lyhensin olkaimia noin kuusi senttiä. Näillä muutoksilla sain aikaiseksi hyvän istuvuuden, ettei mitään ylimääräisiä vilku. 😉

Mekosta on moneksi, satoi tai pastoi. ♥