Tekoturkishattu

Mummollani oli aikoinaan kasakkamallinen karvalakki, mikä sopi minulle kuin nenä päähän malliltaan, mutta ei väriltään. Siksi se ”perintö” jäi harmittavasti pitämättä.

MaarItse - käsitöitä | valokuvia

Ilokseni löysin kolmisen vuotta sitten Cause to Wear -blogista ohjeen samanlaiseen hattuun. Ohje oli yksikertainen ja selkeä, mutta siitäkin huolimatta sain sen vasta nyt toteututtua. Vasta nyt, vaikka olin ostanut jo tuolloin valmiiksi niin turkispalan kuin vuorisatiininkin.

MaarItse - käsitöitä | valokuvia

Ohjetta piti muokata, koska sen mukaan hatusta olisi tullut ympärysmitaltaan noin 58 senttinen ja minun pääni on hieman pienempi, 56 senttiä. Joten lyhensin parilla sentillä päänympärille tulevaa suorakaidetta ja laskin siitä uuden päänlaen halkaisijan laskukaavalla: piiri * 3,14. Lisäksi ohjeesta poiketen lopuksi ompelin käsin liukkaan vuoren kiinni päänlaensaumaan, koska muutoin se valahti otsalle näkyviin.

MaarItse - käsitöitä | valokuvia

Turkispalan lopusta tein kaulahuivin, mikä on ihanan pehmeä. Siitä tuli kuitenkin melko muhkea, joten saatan sitä vielä kaventaa tai ommella siihen jonkin hakasen, niin siitä ei tässä vaiheessa enempää…

maaritse_ikkuna_syvennys

tuuliviiri

Vaikka näistä tuli ihanan pehmoiset ja tyylikkäätkin talviasusteet, hattu vaikuttaa vähän vaisulta, semmoiselta lama-ajan lakilta, verratettuna mummoni pitkäkarvaiseen. Mutta onneksi aina voi ommella toisen. Tosin tämä lyhyempikarvainen simppeli hattu on muhkeaa hattua helpompi koristella aina tilanteen mukaan esimerkiksi koruin. Muutenkaan en ole ihan varma, olenko valmis samanlaiseen siivous-ompelu-urakkaan, kun olen juuri saanut kotimme puhtaaksi mustasta karvaisesta keijupölystä. 😀

MaarItse - käsitöitä | valokuvia


Ompeluvinkit tekoturkikselle

  • Tekoturkista leikatessa imuri kannattaa ottaa heti esille, sillä turkis pölisee kovasti. Muun siivouksen lisäksi kannattaa kevyesti imuroida myös leikatut kappaleet.
  • Imurin lisäksi leikkuuvaiheessa myös hengityssuojain voi olla tarpeen niin pölyisyyden kuin turkiksessa olevien kemikaalien aiheuttaman ärsytyksen vuoksi.
  • Leikkasin hattuni pesuhuoneessa, jotta karvat eivät kulkeutuisi kaikkialle. Ihan en siinä onnistunut, mutta pesuhuoneen pinnoilta suurimmat karvakasat oli helpompi siivota pois, koska siellä ei ollut mm. muita tekstiilejä, mihin ne olisivat voineet tarttua.
  • Tarkistin ennen leikkuuta, onko karvan suunnalla merkitystä värin kannalta. Ainakin näin lyhyessä ja mustassa karvassa vaikutelma oli tasaisempi ja mustempi, kun karvan suunta oli ylöspäin, joten valitsin sen. Alaspäin menevä karva puolestaan teki turkiksesta läikykkäämmän ja harmaamman.
  • Leikkasin hatun kappaleet turkiksen nurjalta puolelta, mutta ennen ompelua päällipuolelta voi parturoida karvaa saumanverran leveydeltä eli noin sentin verran lyhyemmäksi. Parturointivinkin luin tosin vasta, kun olin jo omani ommellut, että itse en ole sitä kokeillut. Se kuulostaa kuitenkin ihan järkevältä vinkiltä, sillä minunkin hattuni reunasauma hieman pullottaa paksuuttaan. Ehkä tuolla tavoin se olisi ollut tasaisempi. Onko joku tätä kikkaa kokeillut ja hyväksi havainnut?

Kuiva | MakroTex

Talvi-ilma on kuivattanut ihon ihan korpuksi. Kädetkin ovat ihan tikkuiset, kuin tuulen ja pakkasen pieksämät oksat, jotka törröttävät allapäin, hiljaa kinoksessa.

talvinenmaa

Odottaen valossa notkistumista.


Pieni Lintu -blogin MakroTexvalokuvaushaasteessa tällä viikolla teemana on kuiva. Lisää infoa ja teemakuvia löytyy täältä, klik. 

2019 käsityöhaasteet

Näiden kahden blogivuoden aikana olen valinnut aina jonkin/ joitakin haasteita, sillä kimpassa tekeminen on mukavaa. Haasteiden avulla sitä myös innostuu ihan eri tavalla kuin yksin tehdessä ja mahdollisesti oppii uuttakin. Esimerkiksi ensimmäisen blogivuoteni Vuosi Väriterapiaa -haasteen avulla minusta tuli suunnitelmallisempi, koska ennakkoon piti suunnitella niin koko vuoden teemat kuin kuukausittain toteuttaa niitä. Tuon vuoden aikana teinkin aiempaa enemmän käsitöitä, joten tuli tehtyä paljon virheitä, mutta tuli myös onnistuttua. Se motivoi eteenpäin ja taitoni karttuivat.

Make Nine Challenge

Aikaisempien haastekokemusteni vuoksi jälleen uuden vuoden vaihtuessa, nyt tammikuussa olen jälleen innokkaasti miettinyt, mihin haasteeseen lähtisin tänä vuonna mukaan. Toinen haaste, johon lopulta päädyin, on Make Nine -haaste, mihin nimensä mukaisesti tulee tehdä vuoden aikana yhdeksän käsityötä.

make_nine_challenge_2019

Yllä on minun haastetaulukkoni, mihin valitsin yhdeksän materiaalia ja päätin, mikä vaatekappalle kustakin tulee. Moni haasteeseen osallistuja on valinnut jo kaavatkin, mitkä toteuttavat, mutta minä lähdin liikkeelle olemassa olevasta käsityövarastostani. En siis vielä ole päättänyt ohjeita/kaavoja, vaan sen vuosi sitten näyttäkööt. Taulukossa on niin joustavia kuin joustamattomia kankaita sekä lankaakin.

Taulukko näyttää niin totisen mustalta, että se on jo huvittavaa. Mutta materiaalit valitsin sen mukaan, mitä vaatekaapistani puuttuu. Yritin ottaa myös huomioon sen, että yhdeksikköni sopisi yhteen toinen toistensa kanssa. Jotta kapselipukeutuminen onnistuisi helpoiten, vaatteiden on hyvä olla ainakin lähes yksivärisiä. Niin mitäpä muuta sitä varastostani löytyikään kuin iki-ihanaa mustaa… Muutaman väriläiskän kelpuutin kuitenkin mukaan. 😉

Sukkalaatikko 2019

Toinen haaste on Nonnu Neulojan Sukkalaatikko 2019, missä tavoitteena on kutoa kaksitoista paria sukkia laatikkoon joko itselle tai lahjaksi.

Räsysukan ristiin vahvistettu kantapää

Yritin jo viime vuonna tuhota sukkalankojani vähemmäksi, mutten onnistunut, joten tämä on uusi yritys. Nyt pitää vain jokin nätti laatikko hankkia ja kaivaa langat esille kaapin nurkasta sekä luottaa, että tällä kertaa onnistun. 🙂

Oletko sinä lähtenyt johonkin haasteeseen mukaan tai tehnyt jopa uuden vuoden lupauksia käsitöiden suhteen? 


Osallistun tällä postauksella Pieni Lintu -blogin MakroTex-valokuvaushaasteeseen, jossa viikkottain vaihtuva teema oli tällä kertaa tammikuu. Muiden tammikuiset kuvat löydät täältä, klik

No Frills -neuletakki

Pitkäaikainen haaveeni on vihdoin valmis eli Petite Knitin No Frills -neuletakki: pari vuotta sitten ostin tällaisen pörröisen neuletakin hetken mielihalusta enkä ihastuksissani huomannut sen olevan täysin keinokuitua. Siksi se nyppääntyi parissa päivässä käyttökelvottomaksi. Ehkäpä tämä itse tehty kestää aikaa paremmin!

MaarItse - neulontablogi

Neuletakki on kudottu kahdella langalla: toinen on ohjeen mukainen Filcolinan Arwetta (Royal Grape), mutta toisen, mohairlangan, korvasin Cewecin Anisialla (tummanvioletti), koska sitä olin aikaisemmin ties mitä varten ostanut. Niissä molemissa on hieman polyamidia (noin 20%), mutta suurin osa Arwettasta on merinoa ja Anisiassa on puolestaan kidmohairia.

MaarItse - käsitöitä | valokuvia

Pitkän neuleen kutominen oli melko puuduttavaa, kunhan alkuun pääsin: oletin tämän alkavan lyhennetyin kerroksin kuten yleensä ylhäältä-alas-mallit, mutta ei. Ensin piti kutoa pelkästään niskan osalta reunaresori, mikä aloitettiin väliaikaisen aloituksen avulla keskeltä niskaa (kuvassa haalea katkoviiva).

Ensin siis kudottiin keskeltä niskaa toinen puoli, minkä jälkeen väliaikainen aloitus purettiin ja toinen puoli kudottiin ensimmäisen tavoin ikään kuin etukappaleen raglansaumaan saakka. Ylhäällä olevassa kuvassa vihreät nuolet kuvaavat alun kutomissuuntia ja sitä niskan resorinauhaa, mistä vasta kerättiin silmukat vartalo-osaa ja hihoja varten.

No Frills -neuletakki Arwetta- ja Anisia-langoista.

Aloitus ei varsinaisesti ollut vaikea, mutta hämmentävän erilainen, mistä johtuen  hetken yritin pähkäillä, voisiko sen toteuttaa jotenkin helpommin, tutummalla tavalla. Onneksi en alkanut keksimään pyörää uudelleen, sillä nyt, neuletakki valmiina, ymmärrän, että tällä tavoin takki on heti siisti ja viimeistelty ilman ylimääräisiä kuperkeikkoja! Että kannatti opetella uutta!

Ylhäältä-alas kudottu taskullinen mohairneuletakki

Parasta tässä ohjeessa olikin se, että neuletakki tuli kerrasta valmiiksi eikä se vaatinut mitään viimeistelyjä, kuten esim. reunasilmukoiden keräämistä. Myös ohjeen mitta oli minulle hyvä, sillä se näyttää sopivan ompelemien mekkojeni pituuteen.

Itse ommeltu Poniletti-mekko ja kudottu No Frills -neuletakki

Taskut olisin kuitenkin voinut tehdä hieman ylemmäksi, vaikka toisaalta, nyt niiden alasauma tulee samaan kohtaan, mistä helmaresori alkaa. Näin ne eivät näy päälle päin.

No Frills -neuletakin taskut

Tykkään kovasti neuletakin mutkattamasta mallista, mutta en ole ihan varma osaanko pitää näin ylisuurta neuletakkia, kun siinä ei ole yhtään nappia: herkästi oversize-vaatteiden kanssa koen, vaikka ei olisi mitään syytä (kuten ei ole nytkään), että ne alkavat valumaan epämääräisesti olkapäille.

MaarItse - käsitöitä | valokuviaMutta jos tämä on arjessa toimiva, teen toisenkin, vaaleamman. Tai sitten teen suosiolla seuraavaan muutaman napinläven: pari suurta nappia saattaisi sopia niin tyyliin kuin vahvistamaan tunnetta, että takki ei valu.

Oslo-pipo mohairlangastaOhje oli ymmärrettävästi kirjoitettu, mutta olisin kaivannut tekstin lisäksi myös piirrosta takista mittoilla, jotta niitä olisi voinut helpommin sorvata tarpeen mukaan jo kutoessa. Hihoista tulikin ensin liian pitkät.

Itse kudotut The Oslo Hat ja No Frills Cardigan by PetiteKnit

Lankaakin tuli ostettua ohjeen mukaan liikaa, sillä molempia niitä jäi kaksi kerää. Puolet noista jämistä on kuitenkin jo tuhottu Oslo-pipoon (juu, en malttanut olla tekemättä kolmatta vielä), mistä tuli aivan ihana. Tosin tämä ei ole niin jämäkkä kuin kaksinkertaisesta Arwettasta kudottu olisi, joten voipi olla, että tämä ihanuus venyy vielä liiaksi… Mutta ihana se ainakin vielä toistaiseksi on! 😀

 


Neulontavinkit

Muistoja vuodelta 2018 | MakroTex

”Säilyttäköön uusi vuosi sen, mitä rakastat. Tuokoon tullessasi sen, mitä kaipaat. Vieköön mennessään, mitä taakkana kannat.”

Kiitos kuluneesta vuodesta ja oikein hyvää uutta vuotta! Happy New Year!


Viime vuosi oli ensimmäinen vuosi, jolloin otin osaa säännöllisesti aina tiistaisin vaihtuvaan MakroTex-valokuvaushaasteeseen: välistä jäi vain muutama viikko sieltä sun täältä ja joulukuu lähes kokonaan. Nyt kuitenkin aloitetetaan uusi vuosi noilla menneen vuoden muistoilla. Tässä lempikuvani viime vuoden jokaiselta kuukaudelta:

Tammikuu | MakroTex
Helmikuu | MakroTex
Kolme |MakroTex
Neljä | MakroTex
Kukka | MakroTex
Kesäkuu | MakroTex
Seitsemän | MakroTex
Ulkona | MakroTex
Torvijäkälää
Tärkeä | MakroTex
Keltainen | MakroTex
Marraskuu | MakroTex
Makrotex-valokuvahaaste
Karkki | MakroTex

Haasteesta voit lukea, miten osallistua ja keitä mukana, tarkemmin Pieni Lintu -blogista.