… jos toisenkin.

Viime postauksessa oli kesäkuussa ompelemiani vaatteita. Samalla teemalla jatkan myös tänään.

Yksi tavoite oli kesän aikana opetella vetoketjullisen hupparin ompelemista. Sen olin laittanut jo vuoden vaihteessa kesäiseen Make Nine -taulukkoonikin. Tosin taulukossa oli pinkin värinen trikoo, mutta en onnistunut löytämään siihen sopivaa vetoketjua. Siksi vaihdoin kankaan mustan joustocollegeen.

Joustocollegetakin kaava on PaaPiin kaavakirjasta malli nimeltään Nummi. Ompelin sen muutoin ohjeen mukaan, mutta lisäsin hieman kädentien resoreiden korkeutta ja ompelin niihin peukalonreiät.

Koon valitisin mittataulukon mukaan ja sopiva tuli: tässä on tilaa hartioillenikin, vaikka aikaisemmin testaamani yläosa, Putous, samasta kirjasta jäi hieman naftiksi. Värikin on oikein hyvä, mustahan käy kaikkeen, mutta harmittavasti joudun toteamaan, ettei vetoketjun ompelu näin ensikertalaisena onnistunut ihan kuin strömsössä. Eli harjoittelut jatkuu. 🙂

Kesällä tuli tarve myös leggingseille, joissa on taskut. Tätä tarvetta varten testasin Unemallisen Unelma-kaavaa. Kaavatestaukseen käytin samaa mustaa joustocollegea, mistä tein Nummi-takin, mutta myös lisäksi Ommelkuplan neonväristä Luovus-joustocollegea.

Näistä tuli hauskat. Harmittavasti kuvaaminen ei ollut hauskaa: en saanut värejä toistumaan niin kuin pitäisi, vaikka kuinka varjossa olin. Luovus-kankaan ihanuuden näet paremmin täältä, postauksesta, jossa esittelen siitä aikaisemmin tekemäni tunikan.

Toinen Make Nine -haasteen ompelus oli tämä pitempi Kiila-tunika (Nosh-kaava SK 9/2017). Kokeilin saisinko aikaiseksi samannäköistä pitempää mekkosta, mitä Noshilla on nykyisin myynnissä. Trikoo on Dreamcircuksen eli Ehdan Kiurut.

Reippaasta kankaasta huolimatta en oikein onnistunut, vaan fiilis on hippasen liian yöpaitamainen. Mekkomaisempi tyyli olisi tullut, kun olisin pidentänyt helmaa vielä enemmän, kunnolla midi-mittaan. Nyt taisin lisätä vain 14 senttimetriä.

Pidemmän helman myötä myös halkiot olisi olleet pidemmät ja muutenkin niitä olisi voinut syventää, aloittaa hieman aikaisemmin.

Tätä tunikaa joutuu siis makustelemaan, mitä sille teen. Vai teenkö mitään… Mutta on ainakin siitisti ommeltu halkioita myöten.

Pääntienkin huolittelin trikoon hulpiossa olevilla merkinnöillä, niin pesumerkinnät ja kankaan alkuperä ovat tallessa. 🙂


Ompeluvinkit:

  • Halkioden vinojen kulmien ompeluohjeen löydät esimerkiksi täältä, Hääräämö-blogista.
  • Pääntien huolitteluohje löytyy puolestaan HommaHuone-blogista. Kyseisen blogin Instagramista löytyy myös ohjevideo, kuinka ommella peukunpaikat resoriin. Se näytti sujuvammalta tavalta, mitä itse käytin eli Lynn-hupparin ohjeen mukaista. Se löytyy puolestaan täältä, klik (noin kohdasta 17:17).

Tumput ommellen

Minulla on haaveena ommella nahkakinttaat mieheni käyttämättömästä nahkatakista, mutta tuo mieheni mun, Unelmien Uunimies, ei millään suostu tähän projektiin, vaikka muutoin tukee käsityöharrastustani kaikin puolin.

maaritse_tilkuista_ommellut_lapaset

Ehkä parempi niin, sillä taitoni eivät vielä taida vielä riittää, koska hermot olivat mennä jo matalan kynnyksen tumppujen kanssa.

maaritse_ompelublogi_tumput_ommellen

maaritse_tumput_ommellen

Kaava on PuuhakasPajalta (Tumput aikuisille). Käytin näihin merinokerraston ja mustavalkoisen tunikan jämiä, vuoriksi mustaa joustocollegea ja ranteeseen mustaa resoria.

maaritse_tilkuista_ommellut_tumput

Kaava ja ohje ovat selkeät. Kuvitetut ompeluohjeetkin löytyvät, PuuhakasPajan FaceBook-sivuilta täältä.

maaritse_ompelublogi_merinotilkuista_ommellut_aikuisen_lapaset

Mistä ne hermot sitten meni? No, kahden samanlaisen käsineen aikaansaamisessa. Ensimmäinen pari merinonjämistä oli selvästi eri paria kooltaan. Siitä sitten seurasi se peruskiroaminen, ettei tästä mitään tule… 😀 😀 😀

maaritse_lapaset_ommellen

Heh, tulihan siitä, kun keskityin paremmin. Toiset eli raidalliset ovat, jos ei ihan identtiset, niin lähellä kuitenkin. Eikä lopen ollut edes vaikeaa. Eikä tekeminen ottanut aikaakaan.

maaritse_ompelublogi_tilkuista_ommellut_lapaset

Nyt vain käytännössä testaamaan, miten toimivat. Ainakin tuntuma, istuvuus, vaikuttaa hyvältä. Tilkkukasakin taas pieneni! Jes! 

Geodesic

Tästä olen ihan pähkinöinä! Kaava on Geodesic/Blueprints for Sewing, minkä miehustat kootaan kolmioista. Halutessaan voi – kuten minä – ladata kuitenkin takaosan ilmaiseksi samalta sivulta, mistä kaavan voi ostaa. Siten sen voi leikata kokonaisena kolmoista kokoamisen sijaan.

maaritse_tilkuista_tunika_geodesic_pattern

maaritse_geodesic_tunika_ehtan_neuloksesta

Tämän pdf-kaavan olen ostanut muutama vuosi sitten sillä ajatukselle, että tekisin eri sävyisistä mustista joustocollegen paloista tunikan. Mutta se ajatus on jäänyt, koska niille jämille on aina muuta käyttöä löytynyt eikä niitä ole edes etukappaleen verran ehtinyt kertymään.

maaritse_tunikan_kohdistetut_raidat_geodesic

Muistin jälleen kaavan, kun murehdin, mitä tehdä kesällä ompelemalleni mustavalkoraidalliselle neulostakille. Se ei vaan tuntunut sopivalta. Harmitti, kun näin vaivaa raitojen kohdistamisessakin. Lisäksi siihen meni paljon kangasta, vielä laadukasta Ehtan neulosta.

maaritse_geodesic_tilkuista

maaritse_geodesic_tunika

Tällä kaavalla sain sille uuden elämän! Takakappaleen sain leikattua kokonaisena takin takakappaleelta ja etukappaleen kolmiot leikkasin sieltä mistä mahtui. Neulostakki ei ihan kaikkiin kolmioihin riittänyt, mutta onneksi minulle oli jäänyt jemmaan sen verran kangasta, mistä sain puuttuvat kolmiot.

maaritse_raglan_hihainen_tunika_geodesic

Hihat sekä taskujen tehosteet ovat puolestaan mustia joustocollegen jämiä, mitkä sain riittämään, kun en leikannut hihoja taitteelta, vaan tein niihin keskelle sauman.

maaritse_tunika_taskuilla_geodesic

Minusta tämä kolmio-idea on ihan huikea, kun sen avulla saa tuhottua jämäpalasia kerralla heti kunnolla. Lisäksi mielikuvitus on vain rajana, miten eri värejä sommittelee, mutta tämä voisi toimia myös ihan yksivärisenä. Instagramista ja/tai Pinterestistä löytyy paljon inspiroivia kuvia (#geodesicsweater) niin tästä tunikapituisesta kuin lyhyemmästä mallista, johon ei tule alinta kolmioriviä eli cropatusta taskuttomasta versiosta.

maaritse_ompelublogi_tilkuista_naisten_tunika_geodesic

Tästä tuli vielä ihan hauskan näköinen kaiken käytännöllisyyden lisäksi. Tein vielä takin lopuista ja mustista joustocollegepalojen roikaleista tumput. Nekin onnistuivat hyvin, vaikka sellainen pienen pieni piiperrys ei ole my cup of tea. Siitä teehetkestä postailen erikseen vielä myöhemmin… 😀

 

Oliverit

Omissa luottokaavoissa on mukava pysytellä, kun tietää, mitä saa. Mutta vaatekaappini alkaa toistamaan itseään, ja mielikin kaipaa jo jotain uutta haastetta, joten kokeilin uutta puserokaavaa, Seamworkin Oliveria.

maaritse_kolme_oliver_puseroa

Niitä syntyi kolme kappaletta, joista ensimmäinen, harmaa, oli vain testausta varten, koska Oliver vaikutti hyvin lyhyeltä mallilta. Halusin kuitenkin kokeilla, miltä se näyttää kaavan mukaisella mitalla. Harmaa joustocollege oli hyvä testausta varten, koska olin sen ostanut edullisesti värivirheellisenä: kuvasta eri erotu, mutta siinä on valkoisia viivoja vähän siellä sun täällä. Jatkossa tähän paitaan voin sitten kokeilla kaikenmaailman kirjontavillityksiäni eli se jatkaa elämäänsä parrasvalojen tuolla puolen koti- ja testipaitana. Ehkä siitä voisi tuunata jopa ruman joulupaidan…

maaritse_pilkullinen_oliver_paita

Vaikka harmaa tuntui kovin lyhyeltä, tein toisen samanlaisen valkopilkkkuisesta trikoosta. En siis muuttanut mitään, vaan myös tässä on kaavan mukainen pituus. Lyhyen mitan halusin pitää sillä, että tarkoitusenani on ommella korkea vyötäröinen Pulmu-hame tämän kaveriksi, kunhan ehdin.

maaritse_seamwork_oliver_mustavalkopilkullinen

Olin kovin tyytyväinen ompelujälkeeni, sillä tämä onnistui hyvin siististi kaikin puolin. Mutta. On tämä lyhyt. Että saa nyt nähdä, miten ja minkä kanssa tätä käytän, kun vatsa vilkkuu kädet ylös nostaessa korkeavyötäröisistä housuista huolimatta.

maaritse_lyhyt_helmainen_oliver

Kolmannen tein piteämpänä ja korostin hihoja tekemällä niiden alaosan second skinistä eli joustavasta keinonahasta. Kahdessa edellisessä hihojen malli ei tule niin hyvin esille, vaikka sama rakenne ja sauma niissä on.

maaritse_pikku_palasta_oliver_paita

Hihojen ansiosta tämän tunikan sain aikaiseksi melko pienestä joustocollegepalasta, koska Hellinen Ponilettiä voi leikata kumpaankin suuntaan. Siksi tunikaan riitti noin 1,2 m palanen, kun leikkasin miehustat hulpion mukaisesti ja hihat sitä vastaan.

maaritse_oliver_paita_poniletti_joustocollegesta

Second skinin puolestaan leikkasin käyttämättä jääneistä, aikaisemmin ompelimistani, leggingseistä. Koska second skin on melko ohutta, vuoritin hihan alaosat mustalla joustocollegen jämäpaloilla. Ne tuntuvat ihoa vastenkin mukavammalta.  

maaritse_oliver_paidan_lyhtyhiha_second_skin_kankaasta

Oliverin venepääntie huoliteltiin alavaralla. Sitä en ollut aikohin tehnytkään enkä muistaakseni tämän mallisena koskaan. Vaikea se ei kuitenkaan ollut, kun silitin alavaraan joustavan tukikankaan sekä silitin joka vaiheessa huolella.

maaritse_poniletti_oliver

Tähän kaavaan voi vielä muokata korkean kauluksen tai venyttää mekkomittaan eikä tämä tunikakaan huono vaihtoehto ole. Nuo hihat varsinkin ovat kivat, mitkä ohjeessa oli nimetty englanniksi latern sleeve, mikä sanasta sanaa käännettynä tarkoittaisi lyhtyhihaa. Mutta sellaista sanaa ei taida suomeksi olla olemassakaan eikä pussihihakaan oikein niitä nyt kuvaa. Tiedätkö sinä, mikä tuo termi suomeksi voisi olla?

maaritse_seamwork_oliver_pattern_hacking