Lettimekkoja

Vihdoinkin oli aikaa ja intoa ommella muutama kesämekko: toinen on Vimman minttua joustocollegea ja toinen Hellinin vaaleanpunaista trikoota. Kesähelteiden lisäksi näillä mekoilla osallistuin Mehukekkerit-blogin kässävuosihaasteeseen, #mekkotoukokuu


Hihattoman mekkokaavan muokkasin Ottobren (5/2016) Relaxed-taskumekon kaavasta. Aikaisemmin olin tuota mekkokaavaa jo muokannut itselleni sopivammaksi kaventamalla hieman lantion kohdalta sekä suoristamalla takakappaleen keskisaumaa. Nyt yhdistin siihen vielä jonkun vanhan Suuri Käsityö -lehden toppikaavan ja Namedin Ruri-housujen taskut.

Mintun värinen lettimekko ei onnistunut niin hyvin kuin vaaleanpunainen, koska yritin välttää rintalaskosten tekemisen. Ensimmäisen mekon teinkin lähinnä suin päin suunnittelematta. Touhukkaana nostin vahingossa vyötärön liian ylös ja lyhensin helmaakin melkoisesti. Mokien takia tunnin mekkosurautus venyikin lähes koko päivän mittaiseksi ompelutuokioksi.

maaritse_hihaton_mekko_minttu_lettikangas_vimma

Lopputulos on kuitenkin ihan ok. Kangas on mukavan tuntuinen iholla: joustava ja melko paksu. Juuri sellainen, mikä toimii tällaisessa mekossa, koska ohuemmasta kankaasta tehtynä mekko vaatii alusmekon pysyäkseen siistinä päällä. Se ajatus ei näin kesällä kyllä viehätä. Jätin kuitenkin taskut pois, ettei etuosasta tulisi toisaalta liiankaan pönäkkä.

Vaaleanpunaisen kohdalla tein kaavat huolella, ja niinhän siinä kävi, että hyvin suunniteltu on puoleksi tehty. Tämän ompeluun meni ainakin puolet vähemmän aikaa kuin mintunvihreään, vaikka tosiaan piirsin kaavat sekä ompelin mekkoon taskut ja rintalaskoksetkin.

maaritse_ponilettimekko_tasku

maaritse_taskumekko_poniletista

maaritse_poniletti_hellin_taskumekko

maaritse_poniletti_taskumekko_takaa

Mekosta tuli tosi hyvä, sellainen rento tennareiden ja farkkutakin kanssa pidettävä. Myös tätä voi pitää ilman alusmekkoa, vaikka Hellinin trikoinen Poniletti oli Vimman joustocollegea ohuempaa. Taskut tuovat kuitenkin etuosaan sopivasti jämäkkyytä ja painoa, niin se laskeutuu hyvin eikä ala kiertymään epäedullisesti vartalon jokaiseen mutkaan kiinni.

maaritse_ponilettimekko_farkkutakki

Kolmas kerta toden sanoo, että vielä yksi on suunnitelmissani. Siitä taidan sorvata toispuoleisen, olkapään paljastavan. Ja nyt teen kaavan heti enkä kantapään kautta. 😀

Vuodenaika-haaste: kevätpaitoja

Kevättä kohden piti saada jotain kevyempää talven raskaiden sekä tummien mekkojen ja tunikoiden tilalle. Halusin vaihteluakin, kokeilla lyhempien yläosien ompelua välillä.

maaritse_ottobre_elaine_paidat

Sopiva malli löytyi Ottobre-lehdestä 2/1018, Elaine-paita. Se vaikutti mutkattomalta arkivaatteelta, jossa oli laskettu olkalinja, helma edestä takaosaa lyhyempi ja sivussa kivat helmahalkiot.

Halkioita en kuitenkaan onnistunut ompelemaan, vaan ne törröttivät monen yrityksen jälkeen kuin huutomerkit. Niiden kanssa menivät hermot ja loppujen lopuksi ompelinkin sivusaumat kokonaan kiinni ylhäältä alas asti. Sen vuoksi helmakin piti tasata.

maaritse_ottobre_elaine_vimma_muva_letti

Mutta se oli hyvä ratkaisu eli vahingossa muutin mallia vielä paremmaksi, itselleni sopivammaksi: koska halkioiden kohdalta kaava kapeni alaspäin viistoon, niiden kiinni ompelun ansiosta paidasta tuli hieman tulppaanin mallinen. Siten paidassa on yhä hyvin väljyyttä sen olematta kuitenkaan säkki ja helmakin laskeutuu nätisti.

maaritse_elaine_ottobre_vimma_lettikangas

Muita muutoksia en kaavaan tehnyt, mutta koon valinnassa piti kuitenkin huomioida se, että kaava oli tarkoitettu trikoon ja joustocollegen sijasta pellavalle. Oikean koon löysin kaavasta rinnanympäryksen mittaamalla.

maaritse_elaine_paita_vimma_lettikangas

Mutta tosiaan, onnistuin ja innoistuin loppujen lopuksi niin, että ompelin näitä neljä: kolme pitkä- ja yhden lyhythihaisen. Ne kaikki onnistuivat, mutta Vimman lettikankaisesta taisi tulla suosikkini. Jännä sinällään, koska tämä kuosi ei ole koskaan oikein sytyttänyt: alunperin tilasin tätä silkasta mielenkiinnosta nähdäkseni, miksi ihmiset ovat tähän niin hullaantuneet. Se aukeni minulle nyt vasta valmiissa vaatteessa: paitani näyttää kivalta ja tuntuu päällä aivan ihanalta. ♥

maaritse_vimma_lettipaita

Pari kertaa olen tätä töissä pitänyt ja palellut. Vielä on siis ollut liian viileää näin ohuelle paidalle. Ehkä huomenna yritän kuitenkin uudelleen, jospa kolmas kerta toden sanoisi, ja kevät alkaisi näkymään vaatetuksessakin.

Aurikoista viikkoa sulle ja mulle! 


Osallistun tällä postauksella Tavaroiden taikamaailma -blogin vuodenaika-haasteeeseen #kevät. Tarkemmin haasteesta – kuinka osallistua ja keitä on jo mukana – voit lukea edellä mainitusta Pipo-otuksen blogista täältä, klik

Kolme

Tänä vuonna on niin monia kiinnostavia blogihaasteita tarjolla, että koen jo ihan runsaudenpulaa. 🙂 Tässäkin postauksessa on kyse kolmesta: valokuvahaaste Pieni Lintu -blogista sekä käsityöhaasteet Mehukekkerit- ja HommaHuone-blogeista.


MakroTex-valokuvashaaste

Pieni Lintu -blogin MakroTex-haaste on ainoa haasteeni, johon pyrin viikottain osallistumaan haasteen itsensä vuoksi eli keksimään juuri siihen sopivia kuvia. Tosin tällä viikolla MakroTex-teemana on kolme, johon sopivasti sopii muutama käsityöhaaste ja niihin liittyvät käsityöt. Tässä postauksessa esittelen siis kolme haastetta ja kolme ompelemaani paitaa. Muiden kolmikoista voit käyt käydä innostumassa täällä, klik.

maaritse_kolme_makrotex_handy_pocket

Makrotex-haasteen lisäksi osallistun muihin haasteisiin, jos ne sattuvat blogisuunnitelmiini sopimaan, sillä esimerkiksi käsitöitä teen vain tarpeeseen. Ideat kylläkin sotkeentuvat usein päässäni niin, etten aina itsekään erota, että oliko postausajatus omani, haasteesta lähtöisin vai sekoitus näitä molempia. 🙂 Hyvä haastehan inspiroi niin itsessään kuin muiden töitä seuratesssa, ja sillä niihin tykkään osallistuakin.

Mehukekkeritkässävuosi 2018

Mehukekkerit-blogin kässävuosihaasteeseen osallistuin ensimmäisen kerran tammikuussa, jolloin teemana oli #jämätammikuu. Silloin valmistui Handy Pocket (Ottobre 5/17) SmartAss-neuloksen jämistä ja mustasta joustocollegesta.

Vaikka Ottobre-lehden kaavat ovat mielestäni reiluja, tein paidan normikoollani, koska luulin neuloksen paksuuden ja joustamattomuuden vuoksi tarvitsevani enemmän väljyyttä. Pusero oli siis suunniteltu neuloksen sijaan trikoolle.

maaritse_kolme_makrotex_smartass_handy_pocket

Siten tuli taas todistettua, että luulo ei ole tiedon väärti, ja paidasta tuli melko reilu. Siitäkin huolimatta olen sitä käyttänyt, ja etuosan pienet taskutkin ovat osoittautunueet ihan käteviksi, joten piirsin uudet kaavat pienemmässä koossa ja tein kaksi keväisempää versiota. Ne sopivat hyvin haasteen #paitamaaliskuuhun.

HommaHuone Details

HommaHuone-blogin haasteessa on puolestan kyse erilaisten yksityiskohtien kokeilusta. Ensimmäinen teema on helman yksityiskohdat, mitä ovat näissä paidoissa upotetut taskut. Niitä en ollut aikaisemmin kokeillut, mutta olivat todella helppoja tehdä.

maaritse_kolme_makrotex_orvokkitrikoo_handy_pocket

Vinkkinä, jos taskuja mielit eikä sinulla ole tuota Ottobre-lehteä etkä halua sitä ostaakaan, selkeät ohjeet tällaisten taskujen kaavoittamiseen ja ompeluun löytyy  Kototeko-blogista.

maaritse_kolme_makrotex_orvokkitrikoo_majapuu

Etuosan poikkisauman tarjosi hyvän mahdollisuuden harjoitella myös kuvion kohdistusta, mitä harvemmin on tullut tehtyä. Ensimmäinen, vaalea pusero, oli kaikin puolin harjoituskappale, missä kohdistus ei täysin onnistunut, mutta riittävän hyvin kuitenkin.

maaritse_kolme_markotex_handy_pocket

maaritse_kolme_makrotex_ottobre_handypocket

Mutta toinen meni sitten millilleen!

maaritse_kolme_makrotex_kohdistus

Haasteet eivätkä kevätpuserotkaan olleet vielä tässä, että lisää on luvassa ainakin t-paitojen muodossa… Kesähän on ihan kohta täällä! 😉 Aurinkoista viikkoa! ♥

Jämätammikuu

Tarkoitukseni ei ole aloittaa työviikkoa aina uudella SmartAss-puserolla, vaikka tämä on jo toinen viikon sisään (ensimmäinen neulostunika löytyy täältä). 🙂 Ei, vaikka tämä niin hauska kuosi onkin, vaan taustalla on jämien hyödyntäminen osana Mehukekkerit-blogin kässävuosihaastetta, jossa tammikuun teemana on siis jämät.

maaritse_handypocket_mehukekkeritkassavuosihaaste

Viime viikolla ompelin siis tunikan, jossa käytin niin SmartAss – kuin Raidat-neulosta, joita riitti vielä tämän puseron etuosaan. Loput leikkasin mustasta, melko paksusta joustocollegesta.

maaritse_handypocket_smartassneulos

Pusero on Ottobre-lehden Handy Pocket (5/17), mikä vaikutti kivalta perusmallilta, vaikka valitsinkin liian suuren koon, mikä saa minut näyttämään suuremmalta kuin olenkaan. Ottobren mallit ovat usein melko väljiä, joten tarkistin koon kaava-arkilta mittaamalla, mutta silti meni väärin, koska luulin tarvitsevani tavallista enemmän väljyyttä kankaitteni jäykkyyden vuoksi.

maaritse_handypocket_smartassass_raidat

Neulos oli kuitenkin taskujen suhteen hyvä valinta, koska se on omalla tavallaan ryhdikästä, joten uskon taskunsuiden pysyvän hyvin mallissaan. Kuviakin varten niitä piti hieman ikään kuin taitaa alaspäin, jotta erottaisitte taskujen paikat ja niiden raitaiset sisällöt.

maaritse_handypocket_neuloksesta_jamatammikuu

Ensimmäistä kertaa tein taskut tällä tapaa. Niiden ompelu oli helppoa kuin heinänteko. En kyllä tiedä, ovatko ne kovinkaa käytännölliset koostaan ja paikastaan johtuen, mutta ehkä jotain pientä niihin voi ujuttaa. Ainakin työavaimet hetkellisesti, jos on jo kädet täynnä…

maaritse_handypocket_resorikanttaus_mehukekkeritkassavuosihaaste

Tämän jämäprojektin avulla tuli siis opeteltua uusi taskujen ompelutapa, mutta ensimmäisen kerran onnistuin myös kanttaamaan pääntien hieman leveämällä resorilla. Sitä olen koettanut aikaisemmin jo ties kuinka monet kerrat onnistumatta.

maaritse_handypocket_jamatammikuu_smartass

Ensi keskiviikkona on vielä luvassa pienen pieni jämävinkki. Silloin esittelen helpon pipon ja kämmekkäät osana Blogisisarten Tervetuloa talvi-postaussarjaa, joka on alkanut muutama päivä sitten ja jatkuu aina helmikuulle asti: ensin vuorossa ovat talviset käsityöt, mutta tulossa on myös kotiin, hyvinvointiin ja ruokaan liittyviä juttuja. Minun vuoroni on siis keskiviikkona, jonka jälkeen alan keskittymään housuhelmikuuhun.

Mukavaa alkavaa viikkoa, nähdään!

Peruspaitaa ompelukerhoon

Verson Puodin heinäkuun ompelukerhossa aiheena on 100 paitaa Puodilta. Aikaisemmin kerholaiset ovat saaneet aina saman kuosin, mikä tuli säilyttää salaisuutena sovittuun ompeluajankohtaan saakka, mutta nyt on toisin: lähes kaikki saivat erilaisen kankaan, josta tulee tehdä kuun vaihteeseen mennessä peruspaita, jotta tavoite 100 erilaista paitaa Suomen juhlavuoden kunniaksi toteutuisi.


Ensimmäisenä mietin, mikä on peruspaita. Käytänkö sellaista, että kannaattaako tällä kertaa ompelukerhoon edes lähteä mukaan? Samaa mietti moni muukin, ja ompelukerhon FB-sivuilla käytiin vilkasta keskustelua, mikä on peruspaita ja mikä ei. Oman rajoitteensa toteutukselle luonnollisesti toi myös kangasnpalan pituus, 0,8 metriä, josta ei aikuiselle kovinkaan helpolla paitaa venytetä.

Vaikka mysteerikuosi hirvitti, ensimmäisen ompelukerhokokemuksen, Zadie-mekon, innoittamana lähdin kuitenkin mukaan. Päätin, että laitan kerhotyön onnistumaan tavalla tai toisella, tuli sitten millainen kuosi tahansa. Kankaan vähyyskään ei ollut enää ongelma, koska tehtävää tarkennettiin sen verran, että siihen sai yhdistää jotakin yksiväristä. Myös peruspaidaksi keskustelujen perusteella alkoi muodostua sellainen, minkä kukin peruspaidaksi mieltääHetken tuntui siltä, että tämähän on helppo homma! 

Verson_Puodin_heinakuun_ompelukerho

Niin, se tuntui siltä niin kauan, kunnes sain kankaan. Kuosi oli kaikkea sitä, mitä pelkäsin: se oli turhan lapsekas ja siinä oli inhokkivärejäni, lämpimmän sävyistä keltaista ja punaista. Aluksi harmittikin kovasti, että miksi en saanut jotain muuta, jotain kivaa Verson Puodin monista ihanista kuoseista. Tämä punakeltainen Nallemaa (digiprintti) on siis yksi niistä harvoista, joista en tykkää edellä mainituista syistä.

Verson_Puodin_punakeltainen_Nallemaa

Heh, sen siitä saa, kun ostaa sian säkissä uuden kankaan kuvat silmissä! Hetken nieleskelyn jälkeen päätin hyödyntää tilanteen kaavakokeiluun. Ajattelin siis, että mahdollinen epäonnistuminen, kankaan turha saksiminen, ei nyt niin harmittaisi (vaikka ainahan se harmittaa, mutta yritin nyt uskotella itselleni jotain muuta), vaikka sopivan paidan sijaan tulisikin vain kokemusta.

Verson_Puodin_ompelukerhon_peruspaita

Yhdistin Ottobre-lehden teepaidan ja svetarin kaavat (2/2017), jotta saisin aikaiseksi kapeahihaisen, helposti villatakin alle menevän, mutta miehustasta riittävän väljän, arkeen sopivan paidan. Tämä kokeilu onnistui, tästä tuli hyvä arkipaita, mutta kuosi ei muuttunut valmiissakaan vaatteessa mieluisemmaksi, vaikka mustat hiat siihen hieman särmää tuovatkin. Silti tuntuu siltä, että olen varastanut päiväkoti-ikäisen paidan… Mutta kun en kykene muille ompelemaan, niin itse se on nyt tätä pidettävä. 😀

Kauneus on katsojan silmissä. Millaiset kuosit vetoavat sinuun ja mitkä jätät suosiolla kauppaan? 


Vuosi väritepiaa-haasteen mukaan heinäkuun värini on valkoinen. Tarkemmin haasteesta voit lukea Sirpukan solmuissa-blogista ja minun osallisuudestani puolestaan täältä, klik