Niin ommellinen!

Vaikka tätä vuotta on vielä jäljellä, voin nyt jo todeta, että tämän vuoden suurimmat ompeluoivallukset ovat olleet peittarin ja Ommellisen kaavojen ostaminen. Nämä kaksi asiaa liittyvät toisiinsa siten, että Ommellisten kaavojen mukana tulee ompeluvideo sähköpostiin. Epäilen, että ilman näitä videoita en olisi oppinut niin sujuvasti käyttämään peittariani. En ainakaan näin helpolla ja nopeasti, vaan itseopiskelu olisi ottanut oman aikansa ja paikkansa (mitä on niin harvoin tarjolla…).

Toisekseen Ommellisen kaavat istuvat minulle hämmentävän hyvin: aikaisemmin olen ommellut Kamoonmekkoja, Rentoilutakin ja Sporttileggingsit. Nyt vuorossa oli Hupparimekko, mistä tuli aikaisempien ompelusten mukaan sopiva ilman mitään muokkauksia.

Toki mekossa on väljyyttä ja se on ommeltu joustocollegesta, mikä armahtaa jonkin verran istuvuuden suhteen. Mutta varmasti jokainen koti-ompelija tietää, että rajansa on niilläkin, mikä voi ilmetä esim. pussina kainaloissa tai selän puolella.

Ompelin hupparimekon Accidental Ideasin joustocollegesta, minkä tekstejä kääntelin sinne sun tänne. Yritin hyödyntää kuosin rytmiä asettelemalla kaavan osat tekstien soljuvuuden mukaan. Tästä syystä jätin kaavaan kuuluvan taskun pois, koska ajattelin, että liikaa on liikaa… Paikkatasku olisi pitänyt ommella etuosan kapeammalle puolelle, sunnilleen lantiolle nojaavan käden korkeudelle (alla oleva kuva).

WE ARE NOTHING BUT 
Ripples in the water. 
Particles trying to find their way.
Irregular beats on the steady pulse of time.
Flashes of color in gray nothingness. 

- Accidental Ideas - 

Hupparimekko

Kesäkuun viimeisellä viikolla kasasin fuksian värisiä kankaitani ompelujonoon.

Ompelukerhoni kesäisen ompeluhaasteen vuoksi tuo pino jäi odottamaan. Haasteen lisäksi en myöskään osannut päättää, mitkä mekot ompelisin: olin valinnut kaavat jo valmiiksi, mutta kesän kuluessa uusia sieviä kaavoja tuli kaupan ja pääni meni sekaisin, että mikä sitten olisikaan se unelmakaava.

Vain pinon päällimmäisenä oleva Kimmiltä ostettu joustocollege samanvärisen resorin kanssa pääsi työn alle. Niistä testasin syksyä varten Ommelkuplan kaavaa Emppu-hupparimekko. Siinä on minulle mieluisat raglanhihat ja taskut.

Koon valitsin kaavasta mittaamalla rinnanympäryksen. Vyötäröä nostin ylöspäin useamman sentin, koska kaava oli miehustan osalta kovin suora ja minä olen puolestaan kurvikas. Muutenkin vyötäröni kapein kohta on hieman tavallista ylempänä, joten tämän muutoksen joudun useimmiten tekemään kaavalle kuin kaavalle.

Lisäsin mekkoon taakse myös sauman sen sijaan, että olisin leikannut takakappaleen taitteelta. Näin siksi, että epäilin sivujen suoruuden tekevän selkäpussin. Se on myös ongelmani usein valmiskaavojen suhteen: siinä missä vyötäröni kapein kohta on korkeammalla, niin on myös selän notkoni.

Epäilykseni osui oikeaan, joten ennakointini kannatti. Keskisauman avulla oli helppo neulata ja ommella ylimääräinen kangas pois.

Muita muutoksia en tehnyt eli helman ja hihojen pituuden olivat sopivat juuri sellaisinaan. Muutama kuosikangas odottaakin ompelijaa, sillä helteiden hellittäessä, sitä heräsi siihen tosiasiaan, että ihan kohta on syksy …

Ellen-paituli

Esittelin jo aikaisemmin pari PuuhakasPajan Ellen-paitulia, joista toinen päätyi yllättäen jopa Ilta-Sanomien klikkiotsikkoon. 😀

Klikkiotsikosta saa mielestäni heiman vaikutelman, että Ellen-paitulin ompelu olisi jokin urotyö, mutta ei. 😉 Helppo ja mutkaton ommella sekä ihana pitää. Niinpä tällä opettajalla on uudet vaatteet kertaa kolme.

Ensimmäisen tein Dream Circuksen Smartass in Space -joustocollegesta. Nämä mököt ovat niin ihania!

Koon valitisin mittataulukon mukaan ja paitulista tuli sopiva. Muutoin ompelin ohjeen mukaan, jopa pääntien huolittelin alavaralla, mutta hihoja pidensin reilut 20 senttimetriä.

Toisen tein Mereenin Kuviot -joustocollegesta. Tykkään ihan hirveästi tästä heidän uudesta kuosista. Kuvitella, että sen on suunnitellut 9-vuotias Vertti Pelho korona-aikana saadun käsityöopettajan tehtävän pohjalta!

Kolmatta muokkasin enemmän eli tein hupparin. Muutoksiin hyödynsin Pinja-kaavan pääntietä, huppua ja hihoja.

Harmaa joustogollege on Ommellisen, väriltään kylmä meleerattu vaaleanharmaa.

Nyt ajattelin antaa tämän kaavan miehelle, jotta voi laittaa sen jonnekin hyvään piiloon: eiköhän tämä määrä elleneitä jo riitä… 😀

Ehta-huppari

Nyt kukaan ei voi sanoa not my circus, not my monkeys, vaikka kaikki tutusta poikkeava ei niin mukavaa olisi eikä helpolla tulisi.

maaritse_ehta_jemmoi_huppari_joustocollege

Omalla kohdalla kotona oleminen on jo tuttua, koska kemikaaliyliherkkänä olen joutunut jo vuosia suojaamaan itseäni ja ennen kaikkea työkuntoani eristäytymällä vapaa-ajalla kotiin, välttämään joukkotapahtumia, opetellut pitämään riittävää etäisyyttä ihmisiin jne. Eli kotona oleminen on minulle ihan normaali arkea ja se on se syy, miksi yleensä ehdin tehdä niin paljon käsitöitä.

maaritse_ehta_jemmoi_joustocollege

Paitsi nyt, kun työtkin tulee tehdä kotoa käsin: etäopetuksen järjestäminen on vaatinut lyhyessä ajassa niin paljon uuden opettelua ja asioiden järjestelyjä puhelimitse, Wilma-viestein, Meet-tapaamisin yms., että käsityöt ovat saaneet odottaa. Kiirettä on siis pitänyt ja huolta riittänyt. Huokailun sijaan yritän kuitenkin keskittyä siihen ajatukseen, että tämäkin asia menee ajallaan ohi ja teen tässä tilanteessa parhaani, sen minkä omalta osaltani voin.

maaritse_pattydoo_lynn_huppari

Muun muassa käsityöharrastajana voin tukea tuomalle esille hyväksi havaitsemiani käsityöalan yrittäjiä. Yksi sellainen on esimerkiksi Ehta, mistä olen tämän hupparin kankaan ostanut jo parisen vuotta sitten. Kuosi on Laura Ikosen suunnitelma Jemmoi. Aika veikeä vai mitä? Tykkään Ehtan kuoseista juuri siitä syystä, että niissä on sopivassa määrin leikkisyyttä kankaan olematta kuitenkaan liian lapsekas ja laatu on hyvä. Eli nämä ovat sellaisia kankaita, joita ei oikein raaski leikata. 🙂

maaritse_lynn_hoodie_pattydoo

Mutta nyt oli jotain kepeää päälle saatava, ja leikkasin tämän pari vuotisen aarteeni huppariksi. Kaavana käytin jo aikaisimmin käyttämääni Lynn-kaavaa / PattyDoo.

maaritse_taskullinen_huppari

Hihoista tuli hieman liian pitkät, koska hihansuiden resoreihin kuuluisi peukalonreiät. En jaksanut niitä nyt värkätä, vaan summassa lyhensin niille tarkoitettua liikkumavaraa ranteelta pois. Olin turhan varovainen eli enemmänkin olisi voinut lyhentää. Toisaalta ylipitkät hihat voi vetää käsiä lämmittämään ilman niitä peukalonreikiäkin, että no harm done. 

maaritse_ompelublogi_naisten_vaatteet

Myös hupparin nauhat ovat vielä liian pitkät, koska muistini mukaan tämä nauha kutistuu ensimmäisessä pesussa.

maaritse_taskullinen_huppari_joustocollegesta

Taskut on upotettu vinoihin sivusaumoihin. Etuosa on siis takaosaa kapeampi, v-kirjaimen mallinen.

maaritse_hupparin_sivusauman_taskut

Sen lisäksi, että voin laittaa hyvää kiertämään blogini kautta, ajattelin myös lanka- ja kangaslaihiksistani huolimatta ostaa muutamia lankakeriä ja kankaita, joista olen pitemmän aikaa haaveillut. Niitä varten pitää ostaa myös muutama neuleohje ja ompelukaava. Huomenna osallistun myös FaceBookin virtuaalisille käsityömessuille tavoitteena ostaa uudet korvakorut arjen piristykseksi. Mutta kaiken tämän teen maltilla, sillä tarkoituksenani ei ole hillitön kuluttaminen: siinä en näe mitään järkeä, kun olen jonkin verran saanut, jos en vähennettyä varastoani, niin ainakin toteutettua vanhempia materiaaleja pois uuden alta.

Miten sinun kässäilyt ovat viime aikoina sujuneet? ♥


Ompeluvinkki:

maaritse_ompelublogi_ompeluvinkki

  • Ehtan kankaiden hulpioon on painettu kankaan tiedot aina pesumerkinnöistä kuosin nimeen saakka. Ajattelisin, että sen avulla voisi huolitella pääntien. Esimerkiksi HommaHuone-blogissa on selkeän oloinen ohje, minkä avulla pääntiestä tulisi siisti ja mm. tärkeät pesumerkit jäisivät talteen. Itse en vielä ohjetta testannut, koska joustocollegehuppu oli jo itsessään niin paksu ommella, niin en halunnut pääntielle enempää kangaskerroksia lisätä. Mutta seuraavien puseroprojektien kohdalla sitten…