Testasin viikonloppuna ompelukerhoni mukana Ainoan uutta naisten kaavaa, jossa on useampi pusero- ja mekkovaihtoehto. Varsin monipuolinen kaava, tykkään!
Itsellä meni kokeiluun pitkähihainen pusero. Mekko pitkillä hihoillakin mietitytti, mutta olen jo niin monta Maikki-mekkoa tehnyt, että jätin sen ajatuksen nyt tällä kertaa sikseen.
Omasta jemmoistani kaivoin Ommekuplan Pineapple-trikoon: ei ehkä täysin minun värinen kangas, mutta kuosi on huippu! Siksi en ole tätä halunnut leikellä, mutta mikään muu kangas ei vaan puhutellut juuri nyt. Usein myös kaavakokeilut onnistuvat varsinaista työtä paremmin, niin otin riskin. Tätä onneksi löytyy jemmoistani myös niin paljon, ettei kaikki tähän edes kulunut. Vielä siis vaalittavaa riittää ja riskin ottaminenkin kannatti, sillä tästähän tuli varsin kiva pusero.
En kovin tarkkaan lukenut ohjeita, mutta monta sivua niitä luonnollisesti oli, kun kaavassa on monta toteutusmahdollisuutta. Lähinnä luin, kuinka hihan rypytykset framilonilla tulisi tehdä, koska sitä en ole juurikaan aikaisemmin käyttänyt ja ne vähäisetkin kokemukset ovat olleet huonoja. Eikä se mennyt tälläkään kerralla putkeen: sain aikaiseksi vain sutta ja sekundaa, niin ompelin lopulta avuksi perinteiset rypytyslangat. Se on työläämpi vaihtoehto, mutta toisaalta hihansuissa ei ole rypytettävää kovinkaan paljon. Eli se ei ollut mikään suuren suuri työ ja sitä paitsi minun kohdalla se vaikuttaa olevan ainoa toimiva tapa. 😀
Koon valitsin rinnanympäryksen mukaan. Muokkasin kaavaa kuitenkin niin, että nostin vyötärön kapeimman kohdan pari senttiä ylemmäs. Hieman ommellessa oikaisin myös sivusauman kaarevuutta vyötäröltä helmaa kohti. Silti pusero niin sivuista kuin selän puolelta vähän pussittaa. En kuitenkaan kavennut sivusaumoista enempää, koska kohdistin kuviot niiden(kin) osalta. En siis halunnut sitä vaivaa menettää. Toisekseen istuvuutta pitäisi minun kohdalla parantaa ompelemalla joko muotoiltu keskitakasauma tai muotolaskokset rangan molemmin puolin. Kokemuksesta siis tiedän, että sivusaumoista kaventaminen ei poista ylimääräistä väljyyttä, vaikka sitä siellä vaikuttaa olevan. Todellisuudessa sitä tarvitaan etupuolelle rinnoille ja vatsalle, mutta ei niinkään takakappaleeseen suoran selkäni vuoksi.
Siitä on vain niin kauan kuin viimeksi olen ommellut tämän mallisia vaatteita, etten muistanut, että minulle takakappaleen on hyvä olla vähän kapeampi kuin etukappaleen. Eikä sitä väljyyttä nyt tässä paidassa niin paljon ole, että sitä olisi haitaksi asti. Enemmän se yleensä haittaa mekkoja ommellessa, jolloin takakappaleen väljyys työntää mekon helman eteenpäin telttamaisesti.
Eli tätä puseroa en ainakaan tämän enempää tuunaile, jotta kuvio takakappaleessa pysyy ehyenä ja sivusauman kohdistukset kohdallaan. Takakappaleen hienosäädön voin tehdä sitten seuraaviin…
Vyötärön nostamisen lisäksi huolittelin myös pääntien omalla tavalla: hankin vasta sellaisen pienen apuvälineen, millä tehdä kanttinauhaa, niin kokeilin sitä. Tuli jotain uuttakin siis kokeiltua, sillä pusero itsessäänhän oli melko peruspertsaompelua. Mainittava vielä siis on, että puseron pituudet ovat tosiaan myös kaavan mukaisesti ja ainakin minulle niin hihojen kuin helman osalta varsin sopivat.
Tämä kangas ja malli sopivat kyllä hyvin yhteen. ♥ Lisää kuvia tämän kaavan testauksesta löydät Instagramista #sewprisebyainoa. Itse kaava tulee myyntiin lähiaikoina.
