Sininen syyskuu

Osallistun Vuosi väriterapiaa-haasteeseen, jossa tehdään kuukausittain yksi tai useampi työ ennalta sovitun värin mukaisesti. Aikaisemmat haastepostaukseni löydät täältä, klikSyyskuun värini oli sininen ja tuleva lokakuu on sinivihreä. 


Syyskuun sininen työni oli NOSHin Kiila-pusero, jonka kaava löytyy uusimmasta Suuri Käsityö -lehdestä (9/2017). Se oli täydellinen valinta Vimman sinisille fisu-kuosille, sillä mielestäni se pääsee parhaiten oikeuksiinsa suurena ja liikkuvana pintana.

Oversize-pusero olisi siis fisuja ajatellen mitä parhain, mutta itsestäni en ollut varma, koska olen melko lyhyt ja leveä. Mielestäni Kiilan tapaiset reilut paidat sopivat enemmän pitkille ja laihoille. Siis sellaiselle mallille, jollainen käsityölehdessäkin oli. Googlettamalla löysin kuitenkin kuvia Kiilasta monen eri kokoisen naisen päällä, ja vaikutti siltä, että se voisi olla ihan sopiva ennakkoluuloistani huolimatta.

vimma_fisut_kiila_oversize_pusero_nosh

Tästä tuli oversize, vaikka valitsin pienemmän koon, mitä normaalisti pidän. Mansetit näyttivät tekovaiheessa hurjan pieniltä, ja liian tiukat olisi tullutkin, jos olisin tehnyt ne taitteella. Kaksinkertaisena ne eivät siis joustaneet tarpeeksi, joten leikkaisin osan pois ja päärmäsin ne siksak-ompeleella, kuten kaiken muunkin, koska laiskotti.

vimma_fisut_kiila_oversize_nosh

Ihastuin tähän kovasti, ja pusero olikin päällä lähes koko viime viikon. Työkaveritkin kehuivat ja oppilaat puolestaan ihastelivat kaloja niin, että matematiikan laskut olivat jäädä toiseksi. Pusero on siis hyväksi havaittu, vaikka pääntie olisi voinut olla minun makuuni hieman kapeampi. Sen muutoksen voin tehdä sitten toiseen, jonka huolittelen siistimmin kaksoisneulalla. 🙂

Vimma-ihastus

Yksi lempisanoistani kautta aikojen on ollut vimma siitä syystä, että lapsena minulla oli naapurissa hoitohevonen nimeltään Vimma. Oi niitä aikoja, mitä tuon ison eläkkeellä olevan ravitamman kanssa elettiinkään… Nostalgian lisäksi pidän muutoinkin vimma-sanan vahvasta tunnelatauksesta, koska rauhallisesta olemuksestani huolimatta olen sellainen, joka innostuessaan jostakin voi uppoutua täysillä niin, että paikka ja aika unohtuvat, periksi antamatta, vaikka ei heti osaisikaan.

Nykyisin tuo rakas sana on saanut uuden ulottovuuden, ja sehän taitaa ollakin jo kaikille ompelijoille tuttu eli Vimma Company. En tiedä, miksi juuri nyt Vimman kankaat kolahtivat, sillä jos totta puhutaan, en ole oikein ikinä ymmärtänyt jo pitkään jatkunutta lettikankaan suosiota. Ilmiö alkoi kuitenkin kiinnostamaan, ja tietenkin siinä kävin niin, että kohta minullakin oli Vimmaa: lettejä ja fisuja.

vimma_muva_lettikangas

 

Uteliaisuudestani tilasin lettejä, mutta en vieläkään oikein niistä syttynyt. Valkopohjaisena se on mielestäni tähän hetkeen liian kesäinen, joten ne jäävät odottamaan oikeaa aikaa ja oikeaa kaavaa. Niitä pitää siis sulatella, mutta fisut – oi että! Muva-vaihtoehtohan toimii aina, mutta erityisesti ihastuin sinisten fisujen sävyyn.

vimma_fisu_joustocollege.jpg

 

Kädenvääntö itseni kanssa oli kova, koska en olisi raaskinut kangasta leikellä, mutta ei se jättänyt rauhaankaan. Lopullinen niitti oli se, että samalla viikolla kankaiden kanssa postilaatikkoon kolahti uusin Suuri Käsityö- lehti (9/2017), jossa oli oversize-kaava Noshin Kiila-puseroon. Se mielestäni sopi tähän kuosiin, kun fisut pääsevät uiskentelemaan vapaasti suurena pintana ilman häiritseviä saumoja.

vimma_fisut_kiila_oversize_pusero_nosh

vimma_fisut_kiila_oversize_pusero

Nyt kun olen tutustunut Vimman kankaisiin, vielä haaveilen saavani Rikkaruoho-, Mystical flower-, Maailma muovautuu- ja Voimakukka-kuoseja. Niitä – kuten kaikkia muutakin Vimman kankaita – on varsin vaikea saada verkkokaupasta: Teresan Belle Époque Wedding -blogissa onkin mainio postaus tästä Vimman kehittelemästä nettipelistä, missä verkkokaupan sivuja tulee päivittää niin vimmatusti. 😀 Koska aika ei tahdo riittää tuohon peliin, jonkinlanen diileri pitäisi kivijalkakauppaa ajatellen saada…

 

Onko  sinulla omat Vimma-suosikit? 


Vuosi väritepiaa-haasteen mukaan syyskuun värini on sininen. Tarkemmin haasteesta voit lukea Sirpukan solmuissa-blogista ja minun osallisuudestani puolestaan täältä, klik

Maaliskuun vihreät

Osallistun Vuosi väriterapiaa-haasteeseen, jossa tehdään vuoden ajan kuukausittain jokin työ/töitä ennalta sovitun värin mukaisesti. Aikaisemmat haastepostaukseni löydät täältä, klik.

Maaliskuun värini oli vihreä, ja ehdin kuukauden aikana tehdä kuvissa olevat kaksi puseroa (tarkempiin postauksiin pääsee kuvan alta). En ehtinyt tehdä kaikkea vihreää, mitä suunnittelin, koska sain viime viikolla kamalan flunssan. Se vaikutti tekemisiini hitaasti, mutta varmasti, lopulta kaataen sohvapotilaaksi. Siksi Ruoska-Maurista aloitettu t-paita jäi kesken ja yksi vihreä t-paita kokonaan leikkaamatta.

mauri

Innostuin vihreästä väristä pitkästä aikaa. Erityisesti tykästyin metsänvihreään, jota pidin kyllästymiseen asti ollessani kakskymmentäjajotain. Olinkin unohtanut, kuinka hyvin se sopii minulle, ja tällä hetkellä, kun jouduin luopumaan hiusväreistä, kaikki apu harmaaseen, värittömään olemukseeni, on tervetullutta.

talvikki4

Vihreä Talvikki

kevättärinnassa3

Babushka Roses (kevät)

Vihreän sävyistä metsänvihreä sopii siis minulle erityisen hyvin, vaikka muutoin vihreää minun pitäisi kartella, jos väripsykologiaan on uskominen. Vihreällähän on rauhoittava, verenpainetta laskeva vaikutus, joka minulla on useimmiten muutenkin liian alhainen. Tosin vihreällä uskotaan olevan myös parantavia voimia, joita vuosia kestäneen tulehduskierteen jälkeen tarvinkin: sanotaan, että alintajunta janoaa tiettyä väriä tietyistä syistä, ja minun kohdalla se vaikuttaa nyt olevan tämä vihreä eikä ilmeisen syyttä.

Huhtikuun värini  on puolestaan riemukas musta 😉 , jota kaapeista löytyy paljon, sillä onhan kyseessä lempivärini. Kunhan tämä flunssa vain loppuisi, niin jaksaisin jotain tehdäkin. Tosin yksi musta huppari ja neule ovat jo viimeistelyjä vaille valmiit, että postailen niistä varmaankin ensi viikon aikana. Huhtikuussa aion myös rohkeasti kokeilla ensimmäistä kertaa laukun, repun tekemistä. Sellaistakin on siis myöhemmin luvassa. Millainen käsityökuukausi sinulla on suunnitteilla?

Kevättä rinnassa

Kun muut ovat innoissaan kevään aurinkoisista päivistä, minä kiroan sokaistumista ja päänsärkyä, mikä tulee yhtäkkisestä kirkkaudesta. Ja ärsyttää kaikki pöly ja muu sotku, mikä tulee näkyviin.

kaihtimiet

Tällaisena pimeyden lapsena kiitänkin, että sälekaihtimet ovat keksitty, niin ei tarvitse joka päivä murjottaa 😉 . Ja toisaalta eihän tuo aurinko joka päivä paista, vaan välillä sataa vettä tai märkkiä rättejä taivaan täydeltä… Voihan  rospuutto, kunpa olisit ohi jo!

Onhan keväässä toki hyviäkin puolia: lisääntynyt valo piristää, ja se keveys alkaa näkymään värivalinnoissakin. Hiihtolomalla valmiiksi leikatut tummat kankaat saivatkin odottaa, sillä niiden sijaan Ommellisen joustocollege, Babushka Roses (väri kevät) veti puoleensa.

babushka

Mielestäni tämä kangas on kaunis kuin mikä! Se oli ensimmäinen tilaukseni Ommelliselta, mutta laadun vuoksi ei varmastikaan viimeinen. Tuoksuyliherkkänä olin tyytyväinen myös siihen, että kangas oli tuoksuton jo ennen esipesua, joten pystyin alusta lähtien, heti postista sen kotiin haettua, ihastelemaan sitä ilman oireita.

Olin päättänyt tehdä tästä kankaasta jonkin kesävaatteen, mutta lopen kyllästyneenä synkkiin vaatteisiini, leikkelin siitä puseron jo nyt pidettäväksi. Tai huppari siitä alunperin piti tulla, mutta puseroksi jäi, koska en saanut huppua istumaan kunnolla.

kevättärinnassa3

babushkaa

kevättärinnassa

Nyt on kirjaimellisesti kevättä rinnassa, ja sitä kyllä tarvinkin, jotta jaksan odottaa, että kevät loppuisi ja vihdoinkin alkaisi KESÄ!

kevättrinnassa2


Vuosi väritepiaa-haasteen mukaan maaliskuun värini on vihreä. Tarkemmin haasteesta voit lukea Sirpukan solmuissa-blogista ja minun osallisuudestani puolestaan täältä, klik.

Vihreä maaliskuu

Olen mukana Vuosi väriterapiaa-haasteessa, jossa kuukausittain tulee tehdä jokin työ ennalta sovitun värin mukaan. Värilistani sekä aikaisemmat haastetyöni löydät täältä, klik

Ensimmäinen vihreä työni on Namedin Talvikki. Pdf oli helppo ja nopea koota, mutta kokovalintani meni ihan metsään, ja puserosta tuli aivan liian suuri.

Pienentämisen suhteen oli taidot loppua kesken, koska ylimääräistä kangasta oli niin paljon, ja toisaalta tietty rentous kuuluu tämän puseron henkeen. Sen säilyttäminen ja yhtäaikainen pienentäminen ei siis ollut minulle helppoa, mutta lopputuloksesta, minun versiostani, tuli ihan ok. 

talvikki1

Korkea kaulus laskoksineen on kyllä kiva ja väri on ihan loistava!

talvikki4

talvikki2

Juuri tämä vihreä oli yksi lempiväreistäni parikymppisenä, ja pidin sitä silloin kyllästymiseen asti. Kahdenkymmenen vuoden tauko on tehnyt tehtävänsä ja jälleen sitä taas sietää.

Muitakin vihreitä töitä on mielessä, mutta ne saavat hetken odottaa, sillä ajattelin tämän hiihtolomaviikon hyödyntää piirtämällä kaavoja ja leikkaamalla kankaita valmiiksi. Arki-iltoina voin sitten istua suoraan koneelle ilman noita tuiki tärkeitä, mutta niin tappavan tylsiä ompeluvaiheita, eikä ompelu takkua ainakaan niiden vuoksi.

kevätkankaat

Näin homma etenee, ja kangasvarastot tyhjenee. Ainakin luulen niin, vaikka täytyykin tunnustaa – repsahdin, ja tilasin kangasta… Mutta eihän noita kukkia voi vastustaa, eihän 😀 ?

Hiomaton timantti

Miten ne jutut epäonnistuneista käsitöistä menikään, että kuinka niistä oppii, tulee paremmaksi ihmiseksi? Joskus semmoisesta olen lukenut, mutta nyt ei just tule mieleen, mikä hopeareunus epäonnistumiseen olikaan kätketty… Nyt ei siis ole mitenkään jalo ja ylevä olo. Juu ei, sillä tämä ompeluprojekti jäi kutakuinkin Instagramissa nähdyn prosessikaavion neljänteen kohtaan.

screenshot_2017-01-07-13-24-57

Yritin ommella Sew Scoundrelin ohjeiden mukaan timantin puserooni. Tutoriaali oli selkeä, ja onnistuinkin timantin piirtämisessä (tosin liian ylös) ja kankaan leikkaamisessa, mutta ompelu olikin sitten eri juttu.

timanttipaita

No, tulipa kokemusta. Muokkasin timantin vielä uuteen hupparikaavaan, joka ei päälleni oikein istunutkaan: etuosa oli liian leveä ja olkasaumat puolestaan liian kapeat, joten kaavakaan ei taida päästä jatkoon.

timanttisweater

Toisaalta harvoin olen heti ensimmäisen kokeilun jälkeen luovuttanut, että saa nyt nähdä. Vähänhän tuo jäi kyllä kaivelemaan, että asettuisiko olkasaumat paremmin, kun pääntielle ompelisi kaavan mukaisen hupun ja etuosan leveys tekemällä sivusaumoihin kuuluvat taskut. Että muutinko kaavaa nyt sellaiseen suuntaan, mihin se ei taitu… Koska sitä en osaa arvioida vain kaavaa katsomalla, pitää varmaankin kokeilla 🙂 .

Mutta sitä ennen kaivan puikot esille, sillä nyt tarvitaan lohtuneulontaa ♥.