Tänä kesänä en juurikaan ommellut kesävaatteita, mutta ne vähäisetkin ovat jääneet kuvaamatta. Mutta nyt – tässä osa ja myöhemmin muutama lisää. 🙂
Ostin keväällä PaaPiin kaavakirjan, koska siinä vaikutti olevan useampi kokeilemisen arvoinen perusvaateen kaava. Ensimmäiseksi testasin siitä capri-mittaisten taskullisten housujen kaavaa, Vernaa.
Kaavakirjassa kangassuosituksena on joustocollege, mutta minun housuni ovat trikoota. Toimii ihan hyvin näinkin. Nämä ovat Dreamcircuksen/Ehdan Kurjet-trikoota.
Toiset Vernat ompelin Verson Puodin Kaftaanikukka-trikoosta. Tämän trikoon olin valinnut minun kesäiseen MakeNine-taulukkoon. Alunperin ajattelin tehdä siitä mekon, mutta muutin mieleni ja tein valehaalarin: alaosaksi Vernat ja yläosaksi…
Ellie & Mac Patternsin Summer Nights toppi, yhden version monista.
Ainakin tämän päivän perusteella tuntuu vielä olevan kesää jäljellä, niin en ainakaan vielä näitä ylähyllylle sullonut. 🙂
Kesäkuu on ollut varsinainen ompelukuukausi ompelukerhoni kesäisen bingohaasteen myötä, vaikka en koko tänä kesänä koko ruudukkoa täyteen saanutkaan.
Kuitenkin kolme, lähes neljä, bingoriviä tuli valmiiksi: tänäkin vuonna ompelukseni olivat laidasta laitaan aina syksyisistä tumpuista kesävaatteisiin, niin tuttua kuin turvallista, mutta myös uutta ja jännittävää sekä kaikkea tätä yhdistäen. Kuten esimerkiksi tämä mekko, jonka muokkasin viime kesän haalarikaavasta, South Shore Romperista (Ellie & Mac).
Aina kaavoja tulee muokattua hieman, mutta aikaisemmin en näin paljoa, vaan jostain syystä ostan aina mielummin uuden. Mutta nyt oli toisin, koska tavoitteenani oli testata, minkämallinen maksimekko minulle mahdollisesti sopisi. Siksi en halunnut ostaa – mahdollisesti turhaan – uutta mekkokaavaa, vaan lyhensin haalarin yläosaa ja housuosan sijaan rypytin frillat helmaksi. Tämä oli siis testaus, johon käytin The Night of The Fabcics -tapahtumasta ostettua Mereenin edullista luomutrikoota, Piharuusua (näytti olevan tälläkin hetkellä hyvässä alennuksessa, vink vink!).
Testaus ei täysin turha ollut, mutta vielä pitää jonkin verran yläosaa säätää lyhemmäksi, ihan rinnan alle. Frillojakin voisi olla alas asti neljä saman levyistä: luulen, että kunkin frillan hyvä korkeus voisi olla noin 25 senttimetriä eli puolet nykyisestä ensimmäisestä (leveyttä sillä on noin 90 cm *2). Nyt helma jäi lyhyeksi, koska kaksimetrisestä trikoopalastani ei riittänyt ihan maksimittaan saakka. Ehkä se olisi paremmin riittänyt, mutta kuosittelin yläosan etukappaleisiin pienet ruusut ja suuren taakse, joten kangasta meni vähän hukkaan.
Siksi jouduin tekemään alemman frillan neljästä palasta, mutta saumat jäävät kuvion ja rypytyksen vuoksi piiloon (korkeutta sillä on ilman saumanvaroja n. 18 cm ja leveyttä n. 126 cm*2). Lopuista riekaleista tein vielä irtovyön mekolle, samanlaisen kuin haalariinkin: sen kanssa vyö lisää käyttömukavuutta, mutta mekon kanssa se tuntuikin melko turhalta. Mutta onpa tehty. 😀
Joka tapauksessa, testaus tai ei, niin lopputulos tällä kuosilla ja frillahelmalla on kaunis sekä kesäinen. Ja niistä muista bingoiluista jatketaan sitten myöhemmin, että hetkeksi heips! 🙂
Meillä on monta syytä juhlaan: toinen blogivuoteni on tullut jo syksyllä täyteen, on ensimmäinen adventti ja vielä Unelman päivä! Mutta juhlan ja kiitoksen aika on erityisesti siksi, että olette vierailleet blogissani tänä vuonna sankoin joukoin. Kiva, kun kävit ja tervetuloa uudelleen! ♥
Moni jo jättänyt kommenttejakin, minkä ainakin jokainen bloggaaja tietää sydäntä lämmittävän aivan erityisellä tavalla. Myös minä pidän niistä kovasti, sillä tarkoitukseni ei ole yksinpuhelu. Esimerkiksi tänä vuonna Neulefestaritja Breaking the Pattern –lanseerausjuhlaosoittivat, kuinka ihana on jakaa sama mielenkiinto ja tunteenpalo käsitöihin. Sitä on hyvä jatkaa pitkin vuotta niin täällä blogissa kuin myös Facebookissa ja Instagramissa.
Vuoropuhelu on mahtavaa, mutta olen kiitollinen kaikesta saamastani huomioista, kuten käynneistä sekä tykkäyksistä. Siksi haluan kaikkien kesken arpoa Unelmallisen Lotta-kaavapaketin. Siihen kuuluu tunikapohja, josta voi tehdä 30 erilaista variaatiota eri mittaisilla hihoilla ja helmoilla, vaihtamalla perushihan perhoshihaan, lisäämällä olkafrillat jne.
Itse olen kokeillut lyhythihaista rypytettyä frillaa (musta ja kukallinen) sekä pidensin tunikan mekoksi, mihin valitsin kellotetut volankihihat. Näistä onnistuneista vaatteista tulin ajatelleeksi, että ehkä tämä kaava ilostuttaisi jotain teistäkin. Että laitetaan hyvä kiertämään! Samaa mieltä oli myös kaavan tekijä, Unelmallisen Kati, joten hän lahjoitti kaavapaketin meille arvottavaksi. Kiitos!
Reilu kaksi vuotta on siis kulunut siitä, kun haaveilin, että osaisin ommella paremmin sekä voisin jakaa kaiken tämän käsityöinnostukseni muiden kanssa. Se unelma on selvästi toteutumassa.
Siksi arvontaan osallistuminen on niin yksinkertaista, että kommentoit, mistä sinä olet viime aikoina unelmoinut tai ollut kiitollinen. Mutta muistathan jättää kommenttisi lisäksi myös toimivasähköpostiosoitteesi, jotta voin ottaa yhteyttä mahdollisen arpaonnen suosiessa.Arvontaan voi osallistua ensi sunnuntaihin 9.12.18 klo 14.00 saakka, minkä jälkeen otan henkilökohtaisesti yhteyttä voittajaan. Jos en tavoita häntä viikon sisällä, arvon uuden voittajan.
Kiitos kaikille osallistujille! Tästä on hyvä jatkaa, kiitollisin mielin seuraaviin seikkailuihin. 🙂 Nyt arpaonni suosi Irmeliä, jolle olen laittanut sähköpostilla ohjeet palkinnon lunastamisen suhteen – Onnea!
Ps. Oman onnistumiseni lisäksi kaikki kolme Lotta-postusta ovat tämän vuoden luetuimpien postusteni top-10:ssä. Siitäkin syystä oletan tämän ompelupalkinnon kiinnostavan monia, mutta mielellään kuulisin, mitä muuta voisin jatkossa blogisynttäreiden kunniaksi arpoa.
En malttanut olla ompelematta kukallista tunikaa, vaikka viime viikolla kerroinkin tarvitsevani yksivärisiä yläosia. Mutta tämä kangas sinnikkäästi huusi ja huusi haluavansa frillahihoiksi. 😀
Eihän siinä sitten muu auttanut, joten ompelin siitä Unelmallisensamanlaisen Lotta-tunikan kuin viime viikolla. Tässä on vain muutaman sentin pidemmät frillat.
Lisäksi kavensin takakappaleen etukappaletta kapeammaksi. Sen kikan joudun yleensä tekemään kaikkiin yläosiin, koska olen rintava ja vatsakas, mutta selkäni on tavanomaista suorempi.
Kavennuksen tein tekemällä tunikaan takasauman sen sijaan, että olisin leikannut takakappaleen taitteelta kokonaisena. Kavennus ei siis ole suuren suuri, mutta riittävä ja nyt tunika istuu päälleni paremmin kuin aikaisemmin ompelemani musta.
Tällä kertaa muistin lisätä helmaan ohjeen mukaisen päärmäysvaran. Nyt kuitenkin jäi hieman harmittamaan se, etten tehnyt tästä mekkoa, sillä siitä olisi tullut niin kaunis! Mutta toisaalta, tunikamittaisena tämä on monikäyttöisempi helteidenkin loputtua.
Tämä taitaa olla minun tulevien työviikkojen suosikkipaita. ♥
Osallistun tällä postauksella Tavaroiden taikamaailma -blogin vuodenaika-haasteeeseen #kesä. Tarkemmin haasteesta, kuinka osallistua ja keitä on jo mukana, voit lukea täältä, klik.
