Mekkotunika ja Katinka

PuuhakasPajan kaavoista löytyy minulle useampi sopiva ilman sen suurempia muutoksia. Muun muassa olen ommellut useamman Pinja-hupparin. Myös Ulpu-treenishortsit haluaisin tehdä monen monessa värissä. Samaan listaan voin liittää myös tämän viimeisimmän kokeilun, Katinka-neulostakin.

Ompelin Katinkan Mereenin Kasvot-neuloksesta, mikä toimii erittäin hyvin tässä mallissa. Myös neuloksen leikkaaminen ja käsittely oli helppoa lukuun ottamatta paksuimpia kohtia (kuten mm. taskut), mitkä saivat koneeni vähän kiukuttelemaan. Ei mitään suuren suurta, mutta vauhtia piti hidastaa ja tarkistaa, että ompeleesta tuli varmasti pitävä. Testiversion teinkin joustocollegesta (postaan sen myöhemmin), mikä kaikin puolin sujui koneen kun koneen alla.

Koon valitsin rinnanympäryksen mukaan. Hihat ovat ainoastaan käänteen verran liian pitkät, mutta ne on helppo kääntää halutessaan sisälle päin. Leveän käänteen vuoksi ne pysyykin hyvin lyhyeksi käännettyinä.

Tässä on ihanan isot taskut ja muutenkin tykkään takin mittasuhteista. Hihat eivät ole kovinkaan leveät, joten tämä ei mahdu trendikkäiden leveiden hihojen päälle. Mutta Ommellisen Mekkotunikan päälle menee, minkä ompelin mustana juurikin siitä syystä, että se sopii sitten vähän kaiken kanssa yhteen.

Tässäkin on taskut. ♥

Mustan trikoo olen myös ostanut Ommelliselta, mikä pehmeydeltään sopii hyvin tähän malliin. Istuvuutta mekkoon tuo myös selän keskisauma, mikä on muotoiltu ja mitä luonnollisestikin voi tarvittaessa muotoilla lisää, jos selkäosa pussittaa. Omalla kohdalla muutokset suuntaan jos toiseen eivät olleet tarpeen.

Tämä mekko on sellainen mutkaton kesävaate, mitä voi käyttää pitkälle syksyyn neuletakin kanssa (kuten esim. JoJon tai Kurun). Niin, ja onhan kohta juhannuskin, tuo viileimmistä viilein keskikesän juhla. 😂

Mukava-collegemekko

Kuten viime postauksessa, taas olen käynyt ulkona palelemassa. 🙂 Tosin kuvat on otettu jo viime viikonloppuna, koska silloin minun ompelukerhossani on yllätyskaavahaasteena Intoisan Mukava-collegemekko ja -pusero.

Tämä yllätys oli kuin tehty minulle, sillä tämän tyyppisen mekon olin haaveillut ompelevani Ommellisen vihreästä Camo-joustocollegesta. Kaavassa oli siis monta eri vaihtoehtoa, kuten yllä olevasta kuvasta näkyy, mutta minä olin ajatellut juuri alarivin tyyppistä mekkoa taskuilla ja kaarevalla helmalla. Huppukin olisi ollut kiva, mutta siihen kangas ei riittänyt, niin tein tuon keskimmäisen kaulusvaihtoehdon.

Tästä kaavasta on todella moneksi, sillä monen eri mittaisen helman lisäksi kaavasta voi valita suoremman ja väljemmän selkäkappaleen taitteelta leikattuna tai istuvamman version muotoiltuna ja keskitakasaumalla. Minä valitsin suoran ja väljän, koska pelkäisin mekosta tulevan liian istuvan (mikä ei työni kannalta ole niin hyvä juttu). Lisäksi muokkasin sivusaumoja vielä kaavan mukana tulleiden – runsaiden esimerkkien – avulla sporttisempaan suuntaan, jotta se sopisi varmasti arkeeni enkä saksisi ihanaa kangasta turhaan.

Pelko liian istuvasta vaatteesta oli turha, mutta minulle niin tyypillinen, vaikka kuinka mittataulukosta olen mitat tarkistanut. Toki hyvä tästä väljemmästäkin tuli, mutta seuraavan ajattelin tehdä täysin kaavan mukaisesti istuvammaksi. Ja voinhan tätä jo nyt tehtyä tuunata jälkikäteen lisäämällä kaavan mukaiset muotolaskokset taakse. Myös ne voidaan siis jättää joko pois tai ommella sen mukaan, millaisen väljyyden ja istuvuuden kukin mekolleen haluaa.

Monien kirjoitettujen muokkausvinkkien lisäksi kaavan mukana saa sähköpostiin ohjevideoita mekon ompeluun eli tämä oli varsin kattava kaavapaketti. Viime lauantaina minulla olikin sellainen olo kuin olisin jollakin ompelukurssilla, kun kaikkeen tähän – kaavaan, kirjoitettuihin ompeluohjeisiin ja muokkausvinkkeihin sekä videoihin – perehdyin. Luksusta, kun tällaista palvelua saa omaan kotiin saakka!

Tämä ei ole siis mikään maksettu mainospostaus, vaan olen ihan itse kaavan ostanut. Silti en voi muuta kuin myyntimiehen tavoin todeta, että ei siinä vielä kaikki! 😉 Eli kaiken muun lisäsi kaavan voi vielä ostaa eri vartalotyypin mukaan: minä sovin standarin eli S-tyypin mittataulukkoon, mutta valittavana on myös leveälanteisen (A-tyyppi) sekä kapealanteisen, mutta harteikkaan (Y-tyypppi) kaavat.

Tosiaan S-kaava oli minulle sopiva sellaisenaan hihoja lukuun ottamatta. Mutta ne ovat useimmiten minulle liian pitkät, joten se ei ollut yllätys. Se oli yllätys, että unohdin lyhentää ne. 😀 Ehkä syynä oli väsymys, mikä alkoi pitkän kurssipäiväni päätteeksi jo painaa, niin annoin niiden olla, sillä ei niissä ylimääräistä niin paljon ole. Ja kuten kuvasta näkyy, ylimääräinen mitta voi olla joskus ihan hyväksikin: niiden voimalla sain jonkinlaisen hymyn aikaiseksi hyytävässä tuulessa.

Emppu-hupparimekko ja messukuulumisia

Viikonloppuna ovat olleet kuudennet käsityömessut netissä. Tämä on tapahtuma, joka on minusta ollut korona yksi hyvä puoli: messuille on voinut osallistua ilman tungosta ja aivan rauhassa tuoksuyliherkkänäkin.

Messujen myötä näytteilleasettajat tuottavat myös monenlaista innostavaa sisältöä, kuten tänä viikonloppuna Ommellisen Liisa. Huh, mitä menoa oli tuossa Facebookin ompelulivessä, jossa Liisa ompeli näytösluontoisesti heidän hupparimekkonsa. Hänen työskentelyä on aivan ihana seurata: hän on selkeä ja rempseä sekä antaa hyviä ompeluvinkkejä ylipäätään. Eli todella lämmin suositus tuon liven katsomiseen sekä heidän kaavoihin, joiden mukana tulee myös liven kaltaiset ompeluvideot sähköpostiin. ♥

Liven innostamana itsekin intouduin pitkästä aikaa ompelemaan monta viikkoa valmiiksi leikattuna odottavan Ommelkuplan Emppu-hupparimekon.

Tein sen samoilla tuunauksilla kuin aikaisemman kanervanpunaisen, mitä viime viikolla olen pitänyt ensimmäisiä kertoja tälle syksylle ja todennut nuo sivusaumojen taskut ihanan syviksi ja ah, niin tarpeellisiksi. Vyötärön noston ja takasauman lisäämisen lisäksi tällä kertaa kuitenkin jätin hupun pois, koska minulla ei ollut Hellinin Poniletti-joustocollege riittävästi. Se ei riittänyt ihan kaulukseenkaan saakka, vaan sen sisäpuoli oli tehtävä mustasta trikoosta. Tämä kaulus on siis kaavaan kuuluva, valmis vaihtoehto hupulle.

Tykkään, että siitä tuli oikein kiva sekä mukavan kevyt ja sulava vaihtoehto hupun sijaan esimerkiksi takin alle.

Neulomisen suhteen innostuksesta pirskahtelemaan minut sai puolestaan Ihastu suomalaiseen villaan! -live, jonka pitivät Jenni Vanhanen ja Anni Laitinen. He jakoivat vinkkejä ja esittelivät syksyn uutuuslankoja. Jos et heidän liveä innostu katsomaan, mutta suomalainen lanka kiinnostaa, niin käy tutustumassa Suomalainen Villa -sivustoon. Sieltä löytyy esimerkiksi ostopaikat, mistä suomalaista villaa on saatavilla sekä tietoa suomalaisesta langasta yleisesti. Tiedon puutteesta ei siis enää suomalaisen langan suosiminen voi olla kiinni!

Itselle mielen päälle pyörimään jäivät ainakin Myrksyluodon Villa sekä Wetterhoffin Wanja -langat. Kunhan nyt saisin ensin entisiä vähemmäksi… Ylipursuavien varastojen vuoksi nyt en ostanutkaan mitään muuta kuin tarpeeseen mustaa trikoota ja Ommellisen uutuuskaavoja, jotta se entisten vähentäminen onnistuisi paremmin.

Miten sinun messuillut sujuivat? Vai sujuivatko lainkaan? Mikä ostos ja/tai live sai sinun silmäsi säihkymään?

Annu

Heipä hei, pitkästä aikaa! Elokuu vierähti töihin paluun ja sairastelujen merkeissä. Jotain pientä kässäilyviritystä on toki ollut kulissien takana koko ajan meneillään, mutta kiire ja kipeänä oleminen vaikuttaa vieneen kässäilyjumalten suosion jonnekin muualle: ei ole onnistunut ompelut eikä oikein neulomisetkaan. Siksi jumittaa vähän kaikella tapaa, ja tämä Ommelkuplan Annu-kaavalla tehty tunikakin (vai lieneekö mekko näin lyhyelle) on jäänyt kuvaamatta.

Tämän epäsymmetrisen helman omaavan Annun tein jo elokuun alussa. Se suositellaan tehtäväksi joustocollegesta, mutta minulla tässä on Dream Circuksen magentan värinen Serenity-trikoo. Se toimi ihan hyvin tässä mallissa, koska on napakkaa ja laskeutuu hyvin.

Annussa on useampi helmavaihtoehto. Itse valitsin edestä lyhyemmän ja taakse pitenevän vaihtoehdon, koska ihastuin siihen aikaisempien Kyyhky-mekkojen myötä.

Itseasiassa Annu on lähes identtinen Nupun Kyyhky-kaavan kanssa. Kyyhkystä se eroaa raglanhihoillaan ja takasaumallaan sekä pituudeltaan se on hieman lyhyempi. Myös pääntie on pyöreämpi, jota ei huolitella Kyyhkyn tavoin alavaralla.

Yleisilmeeltään a-malliset taskumekot Annu ja Kyyhky ovat kuitenkin hyvin samanlaisia. Jopa väljyys on mekoissa sama. Onko minulla nyt siis kaksi eri kaavaa, joilla saan aikaiseksi saman mekon? Oliko Annu-kaava turhaostos?

Itse en ajattele niin. Kyyhkyä voin käyttää silloin, kun haluan takakappaleen kuvioiden jatkuvan yhtenäisenä tai haluan hieman juhlavamman mekon, minkä pääntie on huoliteltu alavaralla. Annu on puolestaan raglaneiden vuoksi yläosastaan suoraan ilman muokkauksia minulle istuvampi kuin Kyyhky, mikä tekee luonnollisesti Annusta mukavamman päällä. Se on arjessa tärkeää.

Tämä Annu on tehty siis suoraan ilman muokkauksia hihoja ja pääntien resoreiden pois jättämistä lukuun ottamatta. Pääntien siis huolittelin samalla trikoolla 0,8 kertoimella ja hihat olivat hyvät sellaisinaan.

Ehkä nämä samantyyliset mekot nyt riittää, kun niitä näin vahingon kautta syntyi kolme. Annu-kaava sisältää kuitenkin lyhyemmän puseroversiokin, mitä taidan kokeilla, koska raglanit on vaan niin mun juttu. 🙂