Elämä ei ole mustavalkoista

Ihan ensimmäisenä pyydän anteeksi sähköpostitse minua seuraavilta, kun sohlasin, vahingossa julkaisin postausluonnoksen. En tiedä, miten sen tein, sillä se ei onnistu yhdellä klikkauksella: puhelin lipesi kädestä kesken kirjoittamisen ja varmennuksesta huolimatta se lähti jakoon ennen aikojaan.

Poistin luonnoksen heti blogistani enkä asiaa sen kummemmin ajatellut, kunnes tänä aamuna mieheni, Unelmien Uunimies, luki sähköpostejaan ja ihmetteli, kuinka huonon postauksen olin tehnyt: huonoa suomen kieltä eikä kuvan kuvaa (kyllä, hän on ensisijaisesti blogini lukija, mutta tarpeen mukaan toimii myös oikolukijana ja elävänä kamerajalustana ♥ ). Silloin vasta tajusin, että vaikka poistin raakileen blogistani, se ei luonnollisestikaan poistunut teidän sähköposteista.

Musta Peura-tunika Suuri Käsityölehdestä (9/18).

Aluksi mokani hieman nolotti, mutta onneksi elämä ei ole niin vakavaa. Eihän siinä ollut kuin listattuna ajatuksia, mitä yhden mekon tekemiseen liittyi. Käsitöitä tehdessähän mieli tekee monen monta mutkaa, koska se on aikaa omille ajatuksille ja tunteille tulla käsitellyksi, saati sitten pohdinnat materiaalien ja mallien suhteen jne.

Kaikista noista ajatuksista postauksiini yleensä päätyy kuitenkin vain murto-osa, koska en osaa vielä tiivistää kovin hyvin. Lisäksi haluaisin pitää postaukset melko lyhyenä ja siten luettavampana. Joskus siinä onnistun, joskus en (nyt varmaan jo huomasit, ettei tämä ole sellainen kerta… 😀 ).

Maaritse

Vaikka nolottikin, niin en kuitenkaan kokonaista postausta halunnut tehdä vain pyytäkseeni anteeksi. En kuitenkaan voinut tehdä karannutta mekkoluonnostakaan loppuun, koska tarvin tuon edellä mainitun elävän kamerajalustan sen viimeistelyyn eikä aikataulut sopineet tänään yksiin. Omillaan piti siis pärjätä, joten päätin ottaa kuvat viimeisistä ompeluksistani sekä vihdoin ja viimein Poniletti-mekostani, kuten olen joskus vuoden vaihteessa luvannut. Samalla otin uusia, parempia kuvia myös steekatusta villatakistani, koska aikaisemmat ovat harmittavan huonoja.

maaritse_kasityoblogi

Alunperin en siis ajatellut postata näistä tunikoista, mutta toisaalta nämä on niin mutkatonta arkityyliäni, mustaa ja valkoista harmaalla höystettynä, että miksipä ei. Olenhan moneen otteeseen todennnutkin, että tarvitsen yksivärisiä yläosia, sellaisia, mitä olisi helppo yhdistellä jo olemassa oleviin vaatteisiin ja mahtuisi sujuvasti villatakin alle. Nyt niitä on siis kaksin kappalein, talviväritykseni mukaisesti musta ja valkoinen, mikä kylläkin vaikuttaa niin kirkkaalta tähän vuoden aikaan, että sen käyttö taitaa odottaa kevätaurinkoa. Musta puolestaan tuntui heti omalta, ja onkin ollut päällä jo moneen otteeseen.

MaarItse-blogi: käsitöitä | valokuvia

Tunikat tein aikaisemmin testatulla Suuri Käsityö -lehden Peura-kaavalla (9/2018), missä on juuri sopivan kapeat hihat villatakin alle. Se on siis perusedellytys yläosille, sillä tykkään erityisesti talvisin kerrospukeutua.

MaarItse-blogi: käsitöitä | valokuvia

Viime talvena yksi pidetyin villatakkini oli tämä harmaa, jäkälän värinen. Se oli ensimmäinen aukileikkaamani, steekattu. Muokkasin sen Mountain High -neuleesta ja se onnistui yli odotusten.

maaritse_steekattu_villatakki

Kovasta pidosta huolimatta villatakki on myös pysynyt melko hyvässä kunnossa, vaikka on kudottu Novitan Seitsemän veljestä -langasta, jota moni on moittinut aikaisempaa huonommaksi laadultaan. Eli tämä harmaa on kestänyt ainakin minun käytössäni enkä kokenut sen olevan mitenkään erityisen karheaa (tosin muutama muu väri on nyppääntynyt nopeasti, ja mustaa seiskaveikkaa en voi edes kutoa, koska se yskittää ja kutisee silmiä).

Harmaa pitkä villatakki Novitan Seitsemän veljestä -langasta.

Ensin luulin, että villatakista tuli liian kapea varsinkin näin pitkänä, mutta itseasiassa se on ollut oikein hyvä. Se on lähes yhtä hyvä kuin kahvi, mitä rakastan. Huomasin vasta jälkikäteen, että tuon rakkauden voi bongata näistä kuvistakin… 🙂

Steekkaamalla harmaa pitkä villatakki Novitan Seitsemän veljestä -langasta. Muokattu Mountain High -puserosta.

Villatakin alle sopii erinoimaisesti monet mekkoni, mitkä olen ommellut luottomekkokaavallani, Ottobren Relaxed-taskumekosta muokatulla kaavalla.

Mustavalkoinen mekko Hellinin Poniletti-kankaasta.

Tämä mustavalkoinen Poniletti-mekko on ehdoton suosikkini. Sen värit onkin hieman jo kovasta käytöstä kuluneet, mutta onhan se siltikin aivan ihana.

Mustavalkoinen mekko Hellinin Poniletti-kankaasta.

Että tällaista tällä kertaa – kiitos ja anteeksi! 😀 Mukavaa viikonloppua!

Kukallinen Peura-tunika

Ompelublogi Maaritse

Testasin viimeisimmästä Suuri Käsityölehdestä Peura-tunikan (9/2018) kaavaa, koska se vaikutti juuri sellaiselta, mitä tarvin neuletakin alle: tunika, mikä ei purista eikä kiristä, mutta istuu yläosastaan ja hihat ovat kapeat, jottei ne rullaannu neuleen alla möykyiksi.

Peura-tunika trikoisena ja sivutaskuilla (Suuri Käsityölehti 9/2018).

Kaava oli tarkoitettu neulokselle tai joustocollegelle. Minä tein omani melko ohuesta trikoosta, mistä tuli ihan ok. Tein kuitenkin vielä toisen mustasta joustocollegesta (mitä en siis vielä ole kuvannut), mistä tuli istuvampi ja ryhdikkäämpi. Parempi istuvuus tai liika väljyys ei kylläkään tällaisessa mallissa niin näy päälle päin, että yhtä pidettäviä tunikoita molemmista tuli, mutta toki parempi istuvuus lisäsi myös tunikan mukavuutta päällä pidettäessä. Eli teen vielä lisää näitä, mutta jc:sta ainoastaan.

Käsityöblogi MaarItse

Koko vastasi ainakin minun osalta eli piirsin kaavat ns. normikokoni mukaan.

Peura-tunika trikoisena ja sivutaskuilla (Suuri Käsityölehti 9/2018).

Helmaa kuitenkin lyhensin noin kymmenen senttiä, koska kaavan mukaisella pituudella tunika näytti mielestäni liian mekkomaiselta. Lisäsin tunikaan myös sivutaskut.

Ompelublogi MaarItse

maaritse_syksyinen_meri

MaarItse käsityöblogi

Tässä tunikassa on kieltämättä aineksia syksyn lempikaavaksi! ♥


Muita Peura-kaavalla tehtyjä:

Keskeneräisissä on sittenkin ideaa

Hip hei! Tällä viikolla oivalsin, kuinka hyvä onkaan, ettei kaikkea tee aina heti kerrasta loppuun. Kutomisen suhteen tämän idean olen oivaltanut jo vuosia siten, että aina pitää olla monta erilaista työtä viereillä, mistä valita kulloiseenkin mielenmaisemaan sopiva.

Keskeneräiset ompelukset puolestaan yleensä vain ärsyttävät: joskus jokin kohta, yleensä viimeistelyvaiheessa, tökkii niin, että työ jää kesken, nurkkiin pyörimään ja pölyttymään, vaikka olisikin viittä vaille valmis. Mutta ei, homma venyy ja venyy eikä siihen ole oikein edes kunnollista syytä, että miksi …

Ottobren Hide Away -huppari ja Noshin leggingsit

Nyt sain kuitenkin nämä valmiiksi: Hide Away -huppari ja Noshin ilmaiskaavalla leggingsit. Toisesta puuttui pääntien huolittelu ja toisesta lahkeiden päärmäys, ettei sen ihmeempiä. Silti lähes vuosi meni näitä hautoessa…

Ottobren Hide Away -huppari joustocollegesta

Ai, että tuntui hyvältä saada nämä valmiiksi! Toki se on aina mukavaa, mutta nyt erityisesti, sillä olen ollut kaksi viikkoa puolikuntoinen eikä mikään oikein luista: ei työt, kotihommat eivätkä käsityötkään.

En siis olisi jaksanut tehdä mitään alusta loppuun asti, joten nämä viittä vaille valmiit olivat oikein paikallaan: olin niin tyytyväinen, että sain edes jotain aikaiseksi tämän kaaoksen keskellä. Voimaannuin jopa niin, että pienesti jo uskallan ajatella, että ehkä tämä pahuksen tauti menee ohi ja selviän tästä taas jotenkin. Että tällä kertaa keskeneräiset toimivat todellakin tee-se-itse-naisen itse tehtynä terapiana. 🙂

Ommellisen Mindflow-trikoosta leggingsit

Vinkkinä leggingseistä, että pdf-kaava niihin näytti olevan vielä toistaiseksi saatavilla. Itse olen tykännyt tästä, todennut paremmaksi kuin muutamat ostokaavat. Tykkään myös siitä, että tässä on vain sisäsaumat.

Noshin leggingskaavalla ommellut trikooleggingsit

Leggingsien ompelu ilman ulkosaumaa

Eli jos sinulla ei ole vielä hyvää leggingskaavaa, nyt se kannattaa heti käydä tallentamassa, koska muutama päivä sitten näin jossain ompeluryhmässä kommentin, että Nosh poistaisi kaavat sivuiltaan. Siellä on siis muitakin kivoja kaavoja, kuten esim. Kiila-tunika. Että käyhän ottamassa pikaisesti talteen!

Viikonloppuja!


Aiheeseen liittyviä muita postauksia:

Vuodenaikahaaste: frillahihainen kukkatunika

En malttanut olla ompelematta kukallista tunikaa, vaikka viime viikolla kerroinkin tarvitsevani yksivärisiä yläosia. Mutta tämä kangas sinnikkäästi huusi ja huusi haluavansa frillahihoiksi. 😀

maaritse_lottatunika_kerstin_trikoosta

Eihän siinä sitten muu auttanut, joten ompelin siitä Unelmallisen samanlaisen Lotta-tunikan kuin viime viikolla. Tässä on vain muutaman sentin pidemmät frillat.

maaritse_kukallinen_lotta_tunika

Lisäksi kavensin takakappaleen etukappaletta kapeammaksi. Sen kikan joudun yleensä tekemään kaikkiin yläosiin, koska olen rintava ja vatsakas, mutta selkäni on tavanomaista suorempi.

maaritse_kukallinen_lotta_tunika_takasaumalla

Kavennuksen tein tekemällä tunikaan takasauman sen sijaan, että olisin leikannut  takakappaleen taitteelta kokonaisena. Kavennus ei siis ole suuren suuri, mutta riittävä ja nyt tunika istuu päälleni paremmin kuin aikaisemmin ompelemani musta.

maaritse_ompelublogi_lotta_tunika

Tällä kertaa muistin lisätä helmaan ohjeen mukaisen päärmäysvaran. Nyt kuitenkin jäi hieman harmittamaan se, etten tehnyt tästä mekkoa, sillä siitä olisi tullut niin kaunis! Mutta toisaalta, tunikamittaisena tämä on monikäyttöisempi helteidenkin loputtua.

Minulla ei ole saumuria, joten frillat huolittelin Kototeko-blogin vinkin avulla ompelukoneen päärmäysjalalla.

maaritse_frillan_huolittelu_ompelukoneella

Päärmäysjalan ommel näyttää päältä tältä, ja

maaritse_kasityoblogi_frillahiha

nurjalta tältä. Siisti, eikö?

maaritse_frillahihainen_lotta_tunika

Tämä taitaa olla minun tulevien työviikkojen suosikkipaita. ♥


Osallistun tällä postauksella Tavaroiden taikamaailma -blogin vuodenaika-haasteeeseen #kesä. Tarkemmin haasteesta, kuinka osallistua ja keitä on jo mukana, voit lukea täältä, klik. 

Lotta-tunika

Blogiyhteistyö ei ole minulle mitenkään tavoittelemisen arvoinen asia, mutta nyt olisin jokatapauksessa ostanut tämän kaavan sekä todennäköisesti myös postannutkin siitä. Kyseessä on siis Unelmallisen Lotta-kaava, minkä testaajaksi ilmottauduin kesän alussa. Arpaonni suosikin, ja sain kaavan kokeiltavakseni somenäkyvyyttä vastaan, joten tämä on siis ns. maksettu mainos. Tosin itse koen, ettei tämä eroa muista postauksistani kuin ajankäytön suhteen: tällä kertaa aikarajan ompelulleni oli asettanut vain joku muu kuin minä itse.

lottatunika_lyhyet_frillat_hihoissa_maaritse
Blogiyhteistyö: Unelmallinen

Helteiden takia kaavatestaus meni kylläkin viime tippaan, koska viime aikoina ei ole juuri muuta tarvinnut kuin uimapuvun tai bikinit, ja siksi ompeluinto on ollut kadoksissa. Kohta kuitenkin loma loppuu, joten on jo pakko miettiä asiallisia työvaatteitakin. Tosin nämä kuvat on otetettu vielä mökkimaisemissa, missä silitysrautaa ei tunneta. 😉

musta_lottatunika_maaritse

Töihin paluuta varten valitsin Lotta-kaavan 30:stä variaatiosta lyhythihaisen frillatunikan. Tein sen tylsästi mustasta trikoosta, sillä tarvitsen kipeästi yksivärisiä yläosia keväällä ompelemilleni monenkirjaville leggingseilleni: ne ovat lähes kaikki jääneet käyttämättä, koska olen pääsääntöisesti ommellut niin ylä- kuin alaosia vain erilaisista kuoseista, mitkä eivät sovi keskenään yhteen.

maaritse_lottatunika

Ennen ompelua kyllä mietin kovin, että sopiiko frillat kaltaiselleni harteikkaalle ja rintavalle: että olisiko minun vain parempi ohittaa tämä trendi ja ommella Lotta suoralla hihalla. Lopputulos on kuitenkin kiva, sillä frillat ovat melko maltilliset ja kokokin osui heti melko tavalla nappiin.

lottatunika_frillojen_huolittelu_ompelukoneella_maaritse

Koon valitsin rinnanympäryksen mukaan, ja tunika istuukin hyvin yläosastaan. Seuraavan kohdalla taidan kuitenkin hieman kaventaa takakappaletta ainakin alaosasta, jotta saan hieman lantiolta leveyttä pois, koska siellä sitä on nyt ehkä vähän liikaa.

Kaventamisen suhteen en ole vielä kuitenkaan ihan varma, koska tämä menettelee näinkin, mutta yleensä minulle istuvat paremmin yläosat, joiden takaosa on hieman etuosaa kapeampi. Siksi kaventamista voisin kokeilla, mutta maltillisesti huomioiden lantiolle sijoittuvat sivutaskut ja niiden tarvitseman väljyyden.

maaritse_lottatunika_frillahihat_ompelu

Toisaalta runsas leveys lantiolla tasapainottaa kokonaisuutta suhteessa yläosan frilloihin, jolloin vuosien saatossa suoristunut tiimalasivartaloni näyttää jälleen selvältä X:ltä. Sehän ei tietenkään ole huono asia, joten pitää nyt vielä miettiä kavennanko vai enkö. Ehkä en. 😀

lottatunika_fillahiha_maaritse

Lotta-kaavan ohjeissa on ohjeet frillojen huolitteluun, mutta itse huolittelin ne Kototeko-blogista opitulla tavalla, ompelukoneen 2 mm päärmäysjalalla. Helppoa kuin heinänteko!

maaritse_ompelublogi

Harvoin mikään kaava on sopinut minulle näin hyvin heti ensimmäisellä kerralla. Ainut muutos oli se, että lyhensin, vahingossa kylläkin, tunikaa 2,5 senttiä (olin jostain syystä kaavojen piirtämisvaiheessa jättänyt helman päärmäysvaran kokonaan huomioimatta). Mutkattomuutensa ansiosta kaava meneekin kohdallani jatkoon: seuraavaksi ajattelin kokeilla 3/4 hihoja ja jokin kukallinenkin olisi ihana. Ai niin, yksivärisiähän minun piti tehdä… 😀


Lotta-kaavaan voit tutustua ja/tai tilata klikkaamalla olla olevia linkkejä: