Nurin nurin -paita Muita ihania -kuvioilla

Ihastuin heti Käsityökekkerit-blogin Veeran suunnittelemaan Nurin nurin -paitaan: se oli simppeli ylhäältä-alas neulottava kaarrokkepaita, mihin voisin tuhota vanhoja Novitan Seitsemän Veljestä jemmojani, mitkä eivät sukkia neulomalla vaikuta vailenevan yhtään.

maaritse_neulominen_kuvioneule

Valmista Nurin nurin -paitaa ohjeen mukaan tulisi pitää päällä nurinperin eli nurjat silmukat käännettynä päällepäin. Vaikka se oli juuri se juttu, mihin ihastuin, minun paidastani tuli hyvin erinäköinen: alkuperäinen ideani oli raidoittaa koko miehusta moniväriseksi. Toisin kävi, sillä ideani oli hyvä, mutta toteutus ei niinkään. 😉

maaritse_kirjoneulepusero_seiskaveikka_muitaihania_talvisukka

Koska en saanut raidoista nättejä, purin ja päätin neuloa kuvioita eli pitää valmista paitaa päällä oikeinpäin, sileä neulospinta ulospäin. Kuvioita mukailin Muita Ihania -blogin talvisukista, jotka tulivat nettisurffailun jälkeen vastaan: alunperin etsin pari vuotta sitten neulomani muitaihania-kaulahuivin kuvioita, mutta nämä puhuttelivat tällä kertaa enemmän.

maaritse_neuleblogi_nurinurinpaita

Tämmöinen siitä sitten tuli. ♥

maaritse_nurinnurinpaita_kuvioneuleena

Paita on neulottu koossa M. Kaarrokkeen neulon ohjeen mukaan, mutta kainaloiden alle lisäsin muutamia silmukoita, koska kuviot olivat kahdeksalla jaollisia. Näin kuviot jatkuvat tasaisesti koko helman ympäri.

maaritse_nurinnurinpaita_muitaihania_kuvioilla

Neuloin myös hihat väljimmiksi, jotta sain pilvenreunuskuviot sievästi hihojen loppuun.

maaritse_nurinnurinpaita_novita_seiskaveikka_muitaihania_talvisukkakuvioilla

Myös helman mitta on omasta päästä: tein niin pitkästi kuin lankoja riitti ja hyvältä näytti.

maaritse_koronaneule_nurinnurinpaita

Muutoksistani johtuen sain lankaa kulumaan hippasen yli 500 grammaa. Minusta se on hyvin. Varsinkin, kun vihreä lanka oli vanhinta, kymmenen vuotta vanhaa. 😀

maaritse_nurinurinpaita_nurinkurin

Että tyytyväinen olen, ja ohjetta suosittelen lämmöllä, sillä tästä on moneksi (kuten esimerkiksi tällaiseen kuviopaitaan tai sitten sellaiseen sievään raitaiseen kuten ohjeessa). Erityisesti jos olet halunnut opetella neulomaan ylhäältä-alas päin, mutta olet epäillyt taitojasi tai vieroksut englanninkielistä ohjetta, niin tässä on ohje sinulle – helppotajuinen ja suomenkielinen sekä keskipaksusta langasta nopea neuloa!

Ruusutarhurit-neuletakki

maaritse_steekattu_villatakki

Huh, tätä Ruusutarhurit-neuletakkia neuloin melko pitkään: alotin sen heti, kun Lumi Karmitsan ohje ilmestyi keväällä Taito-lehdessä (2/2019). Muutaman mutkan vuoksi sen neulomiseen tuli kuitenkin kesän mittainen tauko, minkä jälkeen uudelleen aloittaminen tuntui kovin vaikealta. Ehkä helman kirjoneule hirvitti, sillä siihen saakka ennen taukoani pääsin.

maaritse_kirjoneulottu_neuletakki_looppaamalla

Alkuun olinkin epävarma, millaisen helman haluan, koska somen perusteella melko monet kokivat pääkallot sopimattomaksi tavalla tai toisella ja aikoivat siksi neuloa vain ruusut. Nämä ajatukset saivat siis hetken harkitsemaan, ovatko pääkallot soveliaita varsinkin yli nelikymppiselle kansankynttilälle.

Lopen päätin, että muista viis, sillä kuviosta ei herännyt minulle juurikaan muita mielikuvia kuin sen suunnittelun inspiraationa toiminut Hugo Simbergin Kuoleman puutarha-teema.  Itseasiassa vuosia sitten olen käynyt katsomassa sen tunnetuimman version Tampereen Tuomiokirkossa ystäväni luona vieraillessa, joten nämä pääkallot muistuttavat minua pikemminkin elämän myönteisistä kuin nurjista puolista.

maaritse_lumi_karmitsan_ruusupuutarhurit_neuletakki_taitolehti

Alotin neulomaan takkia minulle sopivassa koossa S/M, mutta lisäsin kainaloiden alle tasaisesti silmukoita saadakseni aikaiseksi koon L. Näin siksi, että suuremman koon kuvioon kuuluu yksi erilainen kuvio: pienemässä koossa on vain sivulle katsovia pääkalloja, ei takaosan suoraan eteenpäin katsovaa, mikä minusta oli hurjan hieno. Toki lisäysten takia takista tuli melko reilu, mutta ainakin sen alle mahtuu melkein mitä vain.

Muistaakseni lisäysten lisäksi neuloin takin myös hieman ohjetta lyhyemmäksi, koska en ollut varma riittääkö musta Milla-lankani. Sitä olin hamstrannut sen edullisuuden vuoksi toista takkia varten vuosia sitten. Se projekti ei kuitenkaan koskaan valmistunut, koska en tykännyt langan karheudesta ja paksuudesta.

Nyt nuo kertaalleen neulotut, pestyt ja uudelleen kerityt langat pääsivät takaisin puikoille: koska takki neulottiin ensin ylhäältä-alas saumattomana puserona, mikä lopuksi steekattiin neuletakiksi, auki-leikkauksen mahdollinen epäonnistuminen ei näistä langoista niin harmittaisi. Steekkauksen lisäksi epävarmuutta lisäsi se, että pääntien v-muoto muodostui vasta auki-leikkauksen myötä eli neuloessa pääntie oli sovittamista varten liian pieni ja takki muutoinkin yläosastaan muodoton möykky.

maaritse_ruusupuutarhurit_neuletakki_neuleblogi

Ohjeesta poiketen jätin myös hihojen ruusukuviot pois, koska valkoinen kuviolankani loppui helmaa tehdessä. Kuviolankani ei ollut Milla-lankaa vaan vanhoja Seitsemän Veljestä -jemmojani, joten en halunnut ostaa sitä hihoja varten lisää, kun kerrankin sain lankavarastojani vähemmäksi siltäkin osin.

maaritse_auki_leikattu_neuletakki_ruusupuutarhurit

Tosin hihoista olisi tulleet varmaan muutenkin yksiväriset, koska minulta loppui sisu: hihoihin päästeessä olin jo melko kyllästynyt koko projektiin, sillä huono lanka ja helman työläys tympi. Kuvio oli siis minulle vaativa, kun joka kerros piti tarkkaan katsoa ja silmukoita laskea. Jälkiviisaana ajattelenkin, että näin suuritöistä ei olisi kannattanut ainakaan tehdä langasta, minkä laadusta ja kestävyydestä ei ole tietoa… Että elämä on liian lyhyt tuhlattavaksi huonoon lankaan, vai miten se nyt meni. 🙂


Craft Candidate – ja Lumisiivet-blogit järjestävät yhdessä tänä vuonna haasteen kässähamstereille, jota voit tulla seuraamaan ja/tai mukaan osallistumaan esimerkiksi täältä, Facebook-sivuilta. Marraskuun blogipostauslinkit puolestaan löydät täältä ja täältä.

Kirjoneulottu Soldotna Crop

Nyt minullakin on kirjoneulottu pikkupusero eli yksi tämän vuoden must-have-neuleista, Caitlin Hunterin Soldotna Crop.

maaritse_kirjoneulottu_soldotna_crop_by_caitlin_hunter

Somessa näitä on vilissyt toinen toistaan kauniimpina, minkä vuoksi pitkään suunnittelin omaani: yhtenä päivänä halusin kirkkaista väreistä ja toisena päivänä utuisen liukuvärjätyistä langoista neulotun. Siihen päälle vielä pähkäilyt, osaanko kirjoneuletta ja mikä lanka olisi hyvä, niin täydellinen pikkupusero oli jäädä pelkäksi haaveeksi jonnekin mielen mutkaani.

Viimeinen tilasin Lankamaailmasta edulliset harjoituslangat, mitkä valitsin lähinnä värien mukaan: harjoittelulangat saisivat olla perusvärejä, jotta pusero sopisi ainakin väriensä, jos ei mallinsa, puolesta muuhun vaatteisiini. Lankani on siis Hjertegarnin Merino Cotton, missä on puolet ja puolet merinovillaa ja puuvillaa. Kokoon kolme sitä kului yhteensä kuusi 50 gramman kerää: kaksi mustaa ja harmaata sekä yhdet vajaat kerät niin valkoista kuin vihreää. Puikot olivat 3,5 mm.

Langasta en osaa sanoa, miten käyttöä kestää, mutta neuloessa se oli mukavan pehmeää, jälki oli tasaista ja lanka liukui puikoilla hyvin. Pusero valmistuikin todella nopeaa, sillä aloitin tämän viime sunnuntaina ja sain valmiiksi torstaina. Kulunut viikko oli kylläkin poikkeuksellinen töiden suhteen, joten aikaa neulomiselle oli myös poikkeuksellisen paljon normaaliin arkiviikkoon nähden.

maaritse_soldotna_hjertegarn_merinocotton

Silti yläosan kaarrokeen neulomiseen ei mennyt kuin sunnuntaipäivä, koska kuvioissa oli hyvin vähän yli neljän-viiden silmukan juoksuttamista. Siksi langanjuoksuja ei tarvinnut juurikaan sitoa, kunhan vain neuloi menemään.

maaritse_kirjoneulottu_cropattu_soldotna

Olinkin ihan koukussa, kun jännitin, onko langankireydet hyvät, vastaako neulomani ohjeen tiheyttä (tällä kertaa en poikkeuksellisesti tehnyt mallitilkkua, vaan rohkeasti heittäydyin) ja sopiikohan malli minulle mitenkään.

maaritse_backside_of_soldotna

Erityisesti epäilin sopivuutta siksi, että olkapääni ovat suuret ja somen perusteella pusero näytti malliltaan pullonkaulalta. Se ei ole minun suoralle hartialinjalleni hyvä vaihtoehto, joten jätin alun lyhennettyjä kerroksia muutaman tekemättä: näytti siltä, että takaosasta tulee todella korkea ja sellaisenaan se korostaisi ei-toivottua mallia. Jälkiviisaana voin todeta, etteivät ne olisi haitanneet, vaan niiden poisjättämisen vuoksi pääntiestä tuli hieman v:n mallinen. Sekään ei tosin haittaa, koska se ei tunnu päällä huonolta eikä hirveästi erotu, varsinkaan hiusten auki ollessa.

maaritse_kirjoneulottu_soldotna

Pusero ei muutenkaan ole virheetön, kuten moni kuvista on varmasti huomannutkin, mutta silti tykkään siitä kovasti. Yllätyin, kuinka hyvin se sopi mustaan luottomekkooni. Mielessä on kyllä ommella sen kaveriksi jokin ihana mekkonen leveällä helmalla.

maaritse_soldotnacrop_ja_luottomekko

Saa nähdä, kuinka kauan sen suunnittelemiseen sitten menee. Ehkä ei kuitenkaan niin kauan kuin tämän, sillä tiedän jo nyt, että mekon varmuudella tulee olemaan musta. 😀 Enää vain pitää päättää kangas ja malli…

maaritse_soldotnacrop


  • Myöhemmin neuloin myös pitkähihaisen ja avarammalla pääntiellä olevan Soldotnan, joka löytyy täältä, klik.

Cumulus-pusero pitsineuleella

Suurin osa tämän vuoden postauksista on alkanut ajan kulun päivittelyllä eikä tämä postaus ole poikkeus. Jatkan siis samalla teemalla, kuinka hip hei! 😀 vanha kässäjemma muuttui jälleen aikomuksesta todeksi.

MaarItse - käsityöblogi

Pari vuotta sitten olin aloittanut kutomaan perusneuletta ylhäältä-alaspäin Novitan Miami-langasta. Se oli jäänyt kuitenkin kesken, koska lanka on kovin pehmeää, joten jo keskeneräisenä pusero venyi paljon. Valmiin puseron paino olisi siis luultavasti venyttänyt puseroa aivan liikaa, joten se aloitus jäi sitten siihen.

MaarItse - neuleblogi

Nyt keksin, että venymistä voisin yrittää hillitä pintaneuleella. Epäilykseni osoittautuikin oikeaksi eli kudoin muutaman mallitilkun testatakseni erilaisia pitsineuleita, joista nämä alaspäin osoittavat kolmiot osottautuivat parhaimmaksi: kolmioiden keskelle tulevat kavennusrivit selvästi pitävät neuletta kasassa, estävät liikaa venymistä.

Puseromalliksi valitsin jo aikaisemmin kutomani Cumulus-puseron. Tällä kertaa langan tiheys sopi suoraan ohjeessa mainittuun, minkä sain aikaiseksi 4 mm puikoilla. Kudoin puseron M-koon mukaan ja lankaa kului 410 grammaa.

MaarItse - käsitöitä | valokuvia

Mallitilkun lisäksi en kummemmin suunnitellut, tikuttelin vaan menemään ja jännitin, mitä tulee…

MaarItse - käsityöblogi

Ja hyvä tuli! Kuviot asettuivat hyvin niin eteen kuin taakse. Lisäksi pitsi tuo kevyttä laatikkomalliseen puseroon.

MaarItse - neulontablogi

Pitsineuleen lisäksi kudoin sivuille valesaumat varmistaakseni, ettei pusero venyisi. Valesauma kudotaan nostetuin silmukoin eli joka toinen kerros sama sivusilmukka nostetaan ja joka toinen kerros se kudotaan.

MaarItse - käsityöblogi

Tässä neuleessa valesauma ei juurikaan erotu, eikä sen tarvitsekaan, mutta se lisää toivomaani ryhtiä neuleeseen. Lisäksi valesaumat helpottavat myös neuleen pesemistä, sillä märkänä ja painavana sen kuivumaan asettelu on helpompaa, kun selvästi näkee, missä sivusaumat ovat.

MaarItse-blogi

Tästä tuli siis varsinainen mukavuusneule, koska valmistuakseen tämä puseromalli ei montaa ajatusta vaadi. Pusero siis kudotaan ylhäältä-alas ilman vartalon muokkauksia. Ainoat kavennukset tehdään hihan suissa ja helmassa juuri ennen i-cord-reunusta, jotta ne istuisivat kauniisti.  Alussa toki raglan- ja pääntienlisäysten kanssa pitää olla hieman ajatusta mukana, jotta kaikki tulee tehtyä ja oikealla kerroksella. Muutoin tämä on kovin yksinkertainen, mutta hyvännäköinen malli. Niin ainakin minä tykkään. 🙂

MaarItse - käsitöitä | valokuvia


Neulontavinkit:

  • Ohje Cumulus-puseroon löytyy Ravelrystä täältä, klik. Ohje on maksullinen ja englanninkielinen.
  • Ohje Cumulus-puseron i-cord-reunuksen kutomiseen löytyy YouTubesta täältä, klik. Video on tanskankielinen, mutta ymmärrettävä.
  • Erilaisia pitsikaavioita löytyy mm. Dropsin sivuilta täältä, klik.