Kässäopintoihini sisältyy yhtenä osana neulemuotoilua, minkä vuoksi olen viime kevään aikana kerrannut neulomisen alkeita. Loin niitä ja mahdollisia omia neulemalleja varten ihan oman Instagram-tilin @lankasorvari. Se on vielä ollut kiireiden takia kovin hiljainen tili, mutta loppukeväästä osoittautui erittäin hyväksi harjoittelun kohteeksi, kun (opintoihin liittyvien yrittäjyysopintojen kautta) jouduin opettelemaan logon tekemistä ja kaikenlaista muuta sen sellaista. LankaSorvari-tili elää siis rennolla otteella opintojeni mukana.
Keväällä ehdin viritellä Instagramissa keskustelua mm. mallitilkun tekemisestä ja tiheyden laskemisesta. Niistä jatkan vielä täällä blogin puolella tarkemmin, koska jäin tuolloin miettimään, kuinka tärkeänä niitä pidetään, mutta aika harva tuntuu niitä tekevän. Siksi sukelsin netin syövereihin yrittäen etsiä tietoa puolesta ja vastaan.
En tosin tehnyt mitään kovin syvää sukellusta, joten postaukseni ei ole tyhjentävä asian tiimoilta. Lisäksi on hyvä pitää mielessä, että neulomisessa tapoja ja tekniikoita on yhtä montaa kuin on neulojaa eli mikään ei ole niin sanotusti väärin tai oikein neulomisen suhteen. Enemmän on ehkä kysymys mieltymyksistä; mistä tavasta kukanenkin tykkää enemmän tai vähemmän oikeassa olemisen sijaan. Joten lähdetään nyt tästä liikkeelle ja jaetaan ajatuksia sekä näkökulmia yhdessä matkan varrella.
Miksi?
Mallitilkun neulomisella testataan ennen varsinaista neuleen aloittamista, onko neuletiheytesi sama kuin ohjeessa annettu ja sitten myös tuleva neuleesi halutun kokoinen eikä lankasi ja aikasi menisi hukkaan. Oikean kokoisen neuleen tekeminen on yleensä pääsyy mallitilkun tekemiseen, mutta toki mallitilkkua tikutellessa saat myös tuntuman lankaan: miten se laskeutuu, miten se venyy ja miltä pinta/värit/yms. näyttävät sekä miten se kastellessa käyttäytyy.
Itse tykkään neuloa mallitilkkuja myös siitä syystä, että niitä voi tehdä ikään kuin välityönä. Tulee sellainen harha, että pitkä to do -lista mukamas lyhenee, kun sieltä ottaa jonkin neuleen mallitilkun puikoille, vaikka itse neuletta ei vielä alulle saisikaan. Asian voi jättää sitten hautumaan, jos lanka ja malli ei tunnu oikealta. Voi siitä saada myös hyvän motivaation saattaa keskeneräinen valmiiksi, jos mallitilkkuun kovin ihastuu… Joka tapauksessa näin uusi työ on minua heti valmiina odottamassa, kun edellisen olen saanut laitettua kuivumaan.
Miten?
- Mallitilkku tulisi neuloa aina samalla tavalla kuin varsinainen työ tehdään eli tasona neulottavan neuleen tilkku tasona ja pyörönä neulottavan pyörönä. Näin siksi, että monilla käsiala vaihtelee tekniikan mukaan. Esimerkiksi itselläni käsiala löystyy pyörönä neulottaessa, kun nurjat kerrokset jäävät neulomatta. Tasona neulottaessa käsialani on puolestaan tiukempi. (Vinkkilinkki Unapolotigic Knitter:n tutoriaaliin, kuinka neuloa pyörönä mallitilkku nopeasti).
- Mallitilkun tulisi olla riittävän suuri, jotta siitä voi laskea, kuinka monta silmukkaa mahtuu kymmenen senttimetrin leveydelle ja korkeudelle. Itse tosin olen aikaisemmin laiskana tehnyt pienemmän, kuvan mukaisen, ja laskenut siitä, kuinka monta silmukkaa mahtuu viidelle senttimetrille ja kertonut sen luvun kahdella. Näin tein ennen kuin neuloin ensimmäisen merinoneuleeni, mikä viimeistelyssä venyi ihan mahdottomasti. Tuon trauman 😉 jälkeen olen neulonut suurempia, melko isojakin, mallitilkkuja, jotta osasin ennakoida venyvyyttä paremmin (ks. seuraava kohta).
- Viimeistele mallitilkku samalla tavalla, miten aiot viimeistellä valmiin neuleen. Jos kastelet ja/tai pingotat mallitilkun, ota siitä mitat jo ennen kastelua! Lopulliset silmukka- ja kerrosmäärät lasketaan vasta kuivuneesta, viimeistellystä mallitilkusta, mutta vertailemalla ns. kuiva- ja märkämittoja saat osviittaa siitä, venyykö neulos ja mahdollisesti kuinka paljon. Toki siihen vaikuttaa myös mallitilkun koko: pieni mallitilkku ei paina eikä veny niin paljon kuin kokonainen pusero, joten täysin aukotonta tällainen mittaaminen ei ole. Mutta ainahan sitä voi kokeilla! 😀 (Ainakin neulesuunnittelija Joji Locatelli käytti tätä tekniikkaa suunnitellessaan Instant Crush -mohairneuletta. )
- Silmukoiden laskemiseen voit käyttää siihen erikseen tarkoitettuja neulemittoja (kuten kuvassani olevat puiset kehykset) tai yksinkertaisesti merkkaat nuppineuloin kymmenen senttimetrin pätkän leveyssuunnassa ja lasket nuppineulojen väliin jäävät silmukat. Kerrosten lukumäärän saat puolestaan merkkaamalla nuppineuloilla 10 senttimetriä korkeussuunnassa ja laskemalla neulojen väliin jäävät silmukat. Kuvitettuja ohjeita mittaamiseen löydät mm. Punomon sivuilta.
+ Mallitilkun ei tarvitse mielestäni olla välttämättä tylsää tilkun tikuttamista. Itse olen neulonut mallitilkkuna mm. monen monta tuubikauluria, joita olen antanut lahjoina eteenpäin.
Miksi ei?
Mallitilkkua suosivia postauksia yms. löytyi netistä paljon, että tietoa siltä saralta löytyy ja varmasti vielä jokaisen makuun eri tavoin tarjoiltuna. 😉 Mutta pitipä jokunen neuloja mallitilkkua turhanakin. Erään perustelun mukaan neulesuunnittelijoiden antama tiheys on jopa illuusio, johon kukaan neuloja, suunnittelijaa lukuun ottamatta, ei voi päästä. Että eihän samoista raaka-aineista eri leipuritkaan saa aikaiseksi samanlaisia leipomuksia.
Edellä oleva illuusio-väite ehkä esitettiin vähän kieli poskessa, mutta tottahan se on tuokin näkökulma. Onhan se aina oma seikkailunsa, kun langan, puikot ja ohjeen ottaa esille, mitä lopputulema sitten tulee olemaan aina silmukoiden luomisesta pingotukseen saakka. Että vaikka kuinka huolella valmistautuu, voi käydä niin, että miehustan onnistuu neulomaan oikealla tiheydellä, mutta hihat, pienempänä kehänä, tulevat liian tiukkana. Kaikki on aina mahdollista, jopa se onnistuminen! 😀
Itse jätän mallitilkun väliin, jos lanka on minulle tuttu ja tiedän jo entuudestaan, mitä siitä saan aikaiseksi ja mitä en. Tällainen luottolankani oli Louhittaren Luolan Väinämöinen, mikä suureksi harmikseni lopetti juuri värjäystoimintansa. Mutta tosiaan tuon langan avulla ikään kuin opettelin, millainen käsialani on milläkin tyylillä ja puikolla neulottuna (esim. mallitilkkusukat). Sen jälkeen tutustuminen eri lankapohjiin on ollut helpompaa, kun opin, että yleensä pääsen ohjeen mukaiseen tiheyteen puoli numeroa pienemmällä puikkokoolla. Tosin en vieläkään – myönnetään – ole kovinkaan seikkailunhaluinen, että melko samoja lankapohjia (ja varsinkin värejä) yhä käytän.
Sopiva tiheys
Jos mallitilkkusi tiheys ei vastaa ohjeessa annettua tiheyttä, silloin voit kokeilla vaihtaa eri kokoisiin tai erilaisiin puikkoihin. Mallista riippuen kerrosmäärä ei ole niin ratkaiseva, vaan enemmän tarkkaillaan, että silmukkamäärät ovat yhteneväiset leveyssuunnassa. Toki kerrosmääräkin vaikuttaa, kuten yllämainitussa Joji Locitellin Instagram-tarinassa ilmeni, mutta korkeutta yleensä sorvaan sovittamalla sekä ohjeissa olevien tasokuvien ja omien mittojen mukaan joko lisäämällä tai vähentämällä kerroksia tarpeen mukaan.
Leveyssuunnassa nyrkkisääntönä on, että jos sinun tiheytesi on suurempi kuin ohjeessa annettu, kokeile neuloa isommilla puikoilla. Toisin sanoen: jos ohjeessa tiheys on 4 mm puikoilla 20 silmukkaa 10 senttimetrille ja sinun tiheytesi on samalla puikkokoolla 22 silmukkaa per 10 cm, sinun tulee saada aikaan suurempia silmukoita eli kokeilla vaikka 4,5 mm puikkoja. Jos tiheytesi on puolestaan pienempi, 18 s/10cm, tulee sinun saada aikaan pienempiä silmukoita, jolloin voisit kokeilla 3,5 mm puikkoja.
Jotkut hyötyvät myös siitä, että vaihtavat erilaiset puikot sillä ajatuksella, että jotkut puikot ovat materiaalina tai muotona tahkempia, jolloin liukkaaseen lankaan voi saada paremman pidon. Tai toisin päin. Itse en osaa oikein enää neuloa kuin ChiaGoon pyöröpuikoilla, joten en osaa oikein sanoa tähän puikkoasiaan mitään, mutta esimerkiksi MinskuKnitsin Minna on tehnyt YouTube-jakson hänen kokemuksistaan erilaisista puikoista.
Tästä aiheesta olisi voinut kirjoittaa useammankin postauksen, mutta nyt tuli vain tällainen yksi ja pitkä. Ehkä tähän vielä palaan, mutta jos tänne asti jaksoit, niin käyhän hauskuuttamassa vielä itseäsi Ulla-neuleen artikkelilla ”10 tapaa tehdä mallitilkku” . Itsestäni löysin useaakin profiilia, kuten konkari, boheemi, intoilija ja jopa Mr. Bean. Kuinkas sinä? 😀
Edit. Instgramiin tein tiivistelmän tästä postauksesta tarinan muotoon. En onnistunut upottamaan sitä tähän, mutta se on katsottavissa seuraavaa linkkiä klikkaamalla (ei vaadi sisään kirjautumista tai mitään muuta kikkaa… 🙂 ) : https://www.canva.com/design/DAGM5ZW2a6I/aEKwoL15VqSDKtCFW265_g/watch?utm_content=DAGM5ZW2a6I&utm_campaign=designshare&utm_medium=link&utm_source=editor
