Maikki-mekko

Harvinainen tilanne, että huomenna vaihtuu jo maaliskuu, enkä ole ommellut tälle vuodelle vielä mitään. Nämä Maikki-mekot ovat siis viime vuotisia, mutta jääneet kaappiin odottamaan keväisempiä kelejä.

Yhden tein hyvin hillotusta Dream Circuksen Kuutar-trikoosta, mikä taisi olla muutaman vuoden takaisen Kankaiden Yö -ostos.

Tykkään, että mustavalkoinen kuosi sopii hyvin tähän mekkomalliin ja tämä onkin lempparini näistä kolmesta. Ainakin tällä hetkellä. 🙂

Maikki-mekon kaavan ostin Ommelkuplalta (yritin etsiä linkkiä kaavan tähän kohtaan, mutta en jostain syystä enää löytänyt heidän sivuilta kokoa mekkoa). Tykkäsin tästä mallista, että se on rento ja frillat maltilliset, joten mekko ei ole niin överi hulmuhelma, mitä monet muut kaavat ovat. Eli tämä päällä ei ole sellainen olo, että olisi kääriytynyt kokonaiseen kangaspakkaan eikä portaissa juostessa mekon helma tule kaksi metriä perässä (mikä tosin välillä tuntuu ihan kuninkaallista, kun kuin viitta päällä hulmuten kuljen sekä helman liike lumoaa ihastuksesta osan oppilaista, joten ei runsaat helmat aina huono ole ). 😀

Parhaiten Maikki toimii kevyistä trikoista tehtynä. Testiversion ompelikin Vimman kevyestä trikoosta, uudesta Mystical Flower -kuosista. Yksinkertainen mekkomalli toimiikin hyvin runsaan kuvion kanssa.

Jos totta puhutaan tämä on minun makuuni hieman liian räiskyvä ja vielä niin kovin oranssi, mikä on inhokkivärini eikä sovi minulle mitenkään. Toisin sanoen hutiostos (palaan tähän vielä toisessa postauksessa). Siksi tein siitä lyhythihaisen kesämekon, sillä ruskettuneena se menee minulla paremmin kuin nyt kalman kalpeana. Farkkutakin kaverina varmasti ihan ok mekko. Toki sitä voisi pitää jo esimerkiksi violetin värisen No Frills –neuletakin tai mustan No Frills –neuleen kanssa. Ehkä.

Kolmas Maikkini on musta, minkä tein Kangaskapinan trikoosta, joka on neliöpainoltaan 220 grammaa. Kyseinen trikoo on äärimäisen hyvää, mutta tähän mekkoon hieman liian jäykkää. Kaksi ensimmäistä laskeutuivat sievemmin, vaikka Kuutar-trikoossa taisi olla saman verran painoa. Tai sitten se on vain tämä totinen musta, mikä ei sovi niin hyvin tähän leikkisän herkkään malliin ja vaikutelma oli, niin kuin jo totesinkin, liian totinen ja raskas. Perjantaina piristin mekon ilmettä Kalevalan päivän kunniaksi yhdellä Kalevalan korulla ja huivilla, mikä sopi pronssisen korun kanssa: yhdistelmä ei näin ollut mitenkään hilpeä 😉 , mutta menetteli.

Vaikka en ole ommellut, neulottua on tullut sitäkin enemmän ja bingoruutuni ovat täyttyneet melko hyvällä tahdilla. Olen myös neulonut sen ulkopuolelta, esimerkiksi innostuin nyt tekemään ensimmäistä islantilaisneuletta, vaikka sitäkin hypetystä viimeiseen asti vastustelin. 😀 Seuraavat postaukseni ovat oletettavasti siis villaisia, mutta vihkooni olen kyllä hahmotellut tämän vuoden ompelutavoitteitani. Toiveissani on, että hiihtolomalla voisin jo niihin palata, että siihen mennessä olisi ommeltuna jotain uutta päälle pantavaa. Piristystä kaipaisin.


Ompeluvinkit:

  • Pääntien huolitteluun (ylin kuva) siisti vinkki löytyy HommaHuone-blogista täältä, klik.
  • Kokeilin frillojen rypytystä Kangaskorjaamo-blogin ohjeella käyttäen apuna puuvillalankaa kahden poimitusompeleen sijaan. Superhelppo tekniikka, mutta joustavan kankaan rypyttämisessä itselle tuttu ja vanha tapa tuntui luontevammalta. Esimerkiksi puuvillalanka ei mielestäni vähentänyt työvaiheita, koska se piti purkkaa joustavasta saumasta pois ja sen kanssa – näin ensikertalaisena ainakin – meni aikaa yhtä kauan kuin kahden poimituslangan kanssa. Mutta sehän ei tarkoita, etteikö tekniikka toimisi sinulla, joten käy tutustumassa täällä näin, klik. Minäkin aion vielä kokeilla tätä kikkaa joustamattoman kankaan kanssa, osaisinko niitä ommellessa käyttää puuvillalankaa siksak-ompeleen kanssa sujuvammin ja nopeammin kahden poimitusompeleen sijaan.

Mukulasukat ja muita neulehaaveita

Kovin on alkuvuosi ollut kiireistä, niin ei ole liiemmin ollut aikaa (eikä tule hetkeen olemaankaan) kellua käsityökuplassa. Se ei tietenkään ole estänyt haaveilemasta, minkä ansiosta tein neulebingoruudukon vuoden lottoamista varten.

Bingoni on aika suuri, mutta tapani on käsitöiden suhteen ajattella suuresti. 😀 Eikä ruudukko ole niin suuritöinen, mitä aluksi saattaa vaikuttaa, koska useampi ruutu liittyy jollain tapaa toinen toisiinsa. Seassa on myös keskeneräisiä.

  • Lahjasukat: nämä neljä ruutua ovat todennäköisesti ne hankalimmat minulle, joka ei mielellään tee kenellekään muille kuin itselle. Mutta ainakin Uunimies on piirtänyt itselleen ensi vuoden lahjasukat, joten yritettävä on. 🙂
  • Hyväntekeväisyyslapaset: jokin järjestö (en nyt muista enkä löydä muistiinpanoani…) kaipasi lapasia asunnottomille, joita minulla löytyy viimeistelemättöminä heti ainakin pari paria. Eli ne valmiiksi laatikon pohjalta ja eteenpäin tarvitseville.
  • Galisteo: sen olen aloittanut jo viime vuonna ja se odottaa hihojaan. Se jotenkin ärsyttää, vaikka suurin työ eli helman kirjoneuleosuus on ohi. En vaan ole varma, tuleeko siitä pidettävä, koska helman kirjoneule ja loppuosan yksivärinen osuus jotenkin riitelevät…
  • Langaton kuukausi: näitä bingossa on kolme. Vaikuttaa vähältä, mutta siinä on kuitenkin kaksi enemmän, mitä onnistuin viime vuonna. Toki enempään pyritään, mutta jo tuo olisi parannus entiseen.
  • Makramee: näitäkin ruutuja bingossani on kolme, sillä materiaaleja on hamstrannut kovasti. Tavoitteena on tehdä yksi amppeli ja parit korvakorut. Ainakin. 🙂
  • Oma kauluri: ufo, mikä odottaa inspiraatiota nappilistan toteuttamiselle.
  • Grain: voitin arvonnassa Anna Johannan ohjeen, joista valitsin tämän. Puseroon on jo langatkin valmiina, joten sehän on jo melkein tehty. Vai mitä? 😉
  • Hyväntekeväisyyssukat: yritän neuloa paksumpien sukkalankojen jämiä pois tarvitsevien varpaita lämmittämään.
  • Onnensäikeitä: olen tilannut Anna Johannan neulekirjan, mistä luulen tietäväni jo, mitä haluan neuloa. Voi tosin olla olla, että se mielessä oleva kirjoneule ei mahdu tämän vuoden haavelistalle. Ehkä siellä kirjassa on kuitenkin jotkut vähemmällä vaivalla tulevat sukat, jotka voin sukkalaatikkoon tekaista.
  • Virkkaus?: en vielä tiedä mitä, mutta aina joka vuoteen jotain on tullut virkattua.
  • Enkeli-ohje: yritän tehdä ohjeen jouluenkelistäni.
  • Kolmiotakki: on yksi ufoni, mikä odottaa purkamista joko vähän tai kokonaan. Teen sitä omasta päästä, niin tein laskuvirheen, mistä johtuen kaarrokkeessa on tällä hetkellä liikaa silmukoita. Se siis tulee vaatimaan hieman pään sisäistä jumppaa ennen kuin valmistuu, ennen kuin saan silmukkamäärät täsmäämään minun mittoihini ja haluamiini kuvioihin.
Luotsi-huivi
  • Urban Knit: siihen liittyen ruudukossa on viisi ruutua, joita osa tulee olemaan sukkia eli näiden ruutujen toteuttaminen tulee edistämään sukkalaatikon neulomista. Tällä hetkellä minulle on tuosta kirjasta tekeillä Sula-huivi, minkä värivalinnat näkyy ensimmäisessä kuvassa. Kirjasta olen jo neulonut viime vuoden puolella Luotsi-huivin ja Huvila-pipon, joista postaan myöhemmin.
Luotsi-huivi ja Huvila-pipo
  • Sukkalaatikko: viime vuoden pidin taukoa sukkalaatikon tikuttelusta, mutta tänä vuonna se imaisi jälleen mukaan. Jopa niin, että neuloin jopa ihan ensimmäisen yhteismallin eli Jenni Pelkosen Mukulasukat. En oikein tiedä, miten siinä nyt näin kävi, sillä olin ajatellut neuloa itselleni tiun ohuita villasukkia. Niin sitten puikoille päätyivät nämä. 🙂

Mukulasukat neulottiin Novitan 7 veljestä -langasta. Neuloin ohjeen mukaan kääntövarren, mutta lopun tikuttelin oman pään mukaan ohjetta enää katsomatta.

Ohjeen mukaan sukka olisi ollut yksi värinen, mutta minulla ei ollut mitään paksua lankaa riittävästi eli noin 120 grammaa (koko 39). Harmaata löysin yhteensä noin 100 grammaa, joten keksin neuloa kääntövarren sisäpuolen eri värillä, jotta saisin sen harmaan riittämään eikä puuttuvien 20 gramman vuoksi pitäisi ostaa kokonaan uutta kerää.

Keltainen sattui olemaan ensimmäinen jämäkerä, mitä oli riittävästi eli puuttuvat grammat. Se mielestäni sopi myös hyvin harmaan kanssa. Myöhemmin tajusin, että nämähän – keltainen ja harmaa – ovat juuri tämän vuoden Pantonen valitsemat värit.

Sievästi ne toisiinsa sopivatkin. Vähän kuin talvipäivän kirkas aurinko on lupaus paremmasta: tuo valoa, mutta ei vielä lämmitä. Odotellaan. ♥

… jos toisenkin.

Viime postauksessa oli kesäkuussa ompelemiani vaatteita. Samalla teemalla jatkan myös tänään.

Yksi tavoite oli kesän aikana opetella vetoketjullisen hupparin ompelemista. Sen olin laittanut jo vuoden vaihteessa kesäiseen Make Nine -taulukkoonikin. Tosin taulukossa oli pinkin värinen trikoo, mutta en onnistunut löytämään siihen sopivaa vetoketjua. Siksi vaihdoin kankaan mustan joustocollegeen.

Joustocollegetakin kaava on PaaPiin kaavakirjasta malli nimeltään Nummi. Ompelin sen muutoin ohjeen mukaan, mutta lisäsin hieman kädentien resoreiden korkeutta ja ompelin niihin peukalonreiät.

Koon valitisin mittataulukon mukaan ja sopiva tuli: tässä on tilaa hartioillenikin, vaikka aikaisemmin testaamani yläosa, Putous, samasta kirjasta jäi hieman naftiksi. Värikin on oikein hyvä, mustahan käy kaikkeen, mutta harmittavasti joudun toteamaan, ettei vetoketjun ompelu näin ensikertalaisena onnistunut ihan kuin strömsössä. Eli harjoittelut jatkuu. 🙂

Kesällä tuli tarve myös leggingseille, joissa on taskut. Tätä tarvetta varten testasin Unemallisen Unelma-kaavaa. Kaavatestaukseen käytin samaa mustaa joustocollegea, mistä tein Nummi-takin, mutta myös lisäksi Ommelkuplan neonväristä Luovus-joustocollegea.

Näistä tuli hauskat. Harmittavasti kuvaaminen ei ollut hauskaa: en saanut värejä toistumaan niin kuin pitäisi, vaikka kuinka varjossa olin. Luovus-kankaan ihanuuden näet paremmin täältä, postauksesta, jossa esittelen siitä aikaisemmin tekemäni tunikan.

Toinen Make Nine -haasteen ompelus oli tämä pitempi Kiila-tunika (Nosh-kaava SK 9/2017). Kokeilin saisinko aikaiseksi samannäköistä pitempää mekkosta, mitä Noshilla on nykyisin myynnissä. Trikoo on Dreamcircuksen eli Ehdan Kiurut.

Reippaasta kankaasta huolimatta en oikein onnistunut, vaan fiilis on hippasen liian yöpaitamainen. Mekkomaisempi tyyli olisi tullut, kun olisin pidentänyt helmaa vielä enemmän, kunnolla midi-mittaan. Nyt taisin lisätä vain 14 senttimetriä.

Pidemmän helman myötä myös halkiot olisi olleet pidemmät ja muutenkin niitä olisi voinut syventää, aloittaa hieman aikaisemmin.

Tätä tunikaa joutuu siis makustelemaan, mitä sille teen. Vai teenkö mitään… Mutta on ainakin siitisti ommeltu halkioita myöten.

Pääntienkin huolittelin trikoon hulpiossa olevilla merkinnöillä, niin pesumerkinnät ja kankaan alkuperä ovat tallessa. 🙂


Ompeluvinkit:

  • Halkioden vinojen kulmien ompeluohjeen löydät esimerkiksi täältä, Hääräämö-blogista.
  • Pääntien huolitteluohje löytyy puolestaan HommaHuone-blogista. Kyseisen blogin Instagramista löytyy myös ohjevideo, kuinka ommella peukunpaikat resoriin. Se näytti sujuvammalta tavalta, mitä itse käytin eli Lynn-hupparin ohjeen mukaista. Se löytyy puolestaan täältä, klik (noin kohdasta 17:17).

Kesällä kerran…

Tänä kesänä en juurikaan ommellut kesävaatteita, mutta ne vähäisetkin ovat jääneet kuvaamatta. Mutta nyt – tässä osa ja myöhemmin muutama lisää. 🙂

Ostin keväällä PaaPiin kaavakirjan, koska siinä vaikutti olevan useampi kokeilemisen arvoinen perusvaateen kaava. Ensimmäiseksi testasin siitä capri-mittaisten taskullisten housujen kaavaa, Vernaa.

Kaavakirjassa kangassuosituksena on joustocollege, mutta minun housuni ovat trikoota. Toimii ihan hyvin näinkin. Nämä ovat Dreamcircuksen/Ehdan Kurjet-trikoota.

Toiset Vernat ompelin Verson Puodin Kaftaanikukka-trikoosta. Tämän trikoon olin valinnut minun kesäiseen MakeNine-taulukkoon. Alunperin ajattelin tehdä siitä mekon, mutta muutin mieleni ja tein valehaalarin: alaosaksi Vernat ja yläosaksi…

Ellie & Mac Patternsin Summer Nights toppi, yhden version monista.

Ainakin tämän päivän perusteella tuntuu vielä olevan kesää jäljellä, niin en ainakaan vielä näitä ylähyllylle sullonut. 🙂