Toukokuun keskeneräiset

Craft Candidate -blogissa on Keskeneräisten keskiviikko -postaussarja, missä Teresa esittelee niin omia kuin muiden keskeneräisiä töitä linkitysmahdollisuuden kautta. Tarkemmat tiedot tästä kuukausittaisesta postauksesta löydät täältä, klik!


Viime kuussa keskeneräisten esittely jäi välistä, koska jokin kamala tauti riivasi monta viikkoa, ja siksi arki suttasi paikallaan. Keskeneräisiä kertyikin melkoinen määrä, joten tässä postauksessa keskityn vain villaisiin.

Tekeillä olevaa Rosala-neuletakkiani olen vilautellut jo moneen otteseen niin täällä blogissa kuin Instagramissa. Tässä se taas tulee! 🙂 Nyt se on nappeja vaille valmis eli mielestäni vielä kesken: jos ajattelen sen olevan valmis, tippuu se mielen päältä pois ja napit jää ostamatta sekä takki pitämättä.

maaritse_rosala_neule_keskeneraisten_keskiviikko

Mieluisia nappeja en ole vielä löytänyt. Enkä osaa ottaa tästä kunnollisia kuviakaan…

maaritse_rosala_keskeneraisten_keskiviikko.jpg

… eli kuvista tuli suttuisia enkä saanut millään kaikkia langan ihania väripilkkuja oikein kuvattua. Omalta koneelta katsottaessa seuraavat kaksi kuvaa oli kyllä sinne päin, mutta puolestaan kännykältä tarkistaessa kuvissa jotkin värit näyttäytyvät hallitsevan räikeinä.

maaritse_monday_funday_lustigyarn

Rosalaan päädyin siksi, että halusin tuoda tämän langan esille yksinkertaisessa mallissa. Olin siinä ehkä väärässä, sillä resorissa väripilkut tulevat todella kivasti esille. Specklelankaa voisi siis sittenkin käyttää johonkin pintaneuleeseen, kuten esimerkiksi…

maaritse_kierretty_resori_hihansuu

… Joji Locatellin Glacier-tunikaan.

maaritse_glasier_tunic

Omani ei kylläään muistuta jäätikköä, vaan pikemminkin revontulia. Värivalintani tosin epäilyttää, vaikka vyyhdillä nämä värit näyttivät niin hyvältä yhdessä. Ehkä kapeampi raita tai ihan yksivärinen olisi ollut parempi, mutta harmittavasti vihreä ei yksin siihen riitä.

jyvaskylan_neulefestarit_markkinoilta

Purkaminen ei kuitenkaan kiinnosta, koska malli on minulle todella istuva. Lisäksi minulle on kodinperintönä opetettu, ettei keskeneräistä saa arvostella, joten tikuttelen nyt tämän loppuun ja katson, onko yhdistelmä hyvä vai huono. Lisäksi värit ovat myös kovin talviset, joten voi olla, että niiden yhdistelmä miellyttää talvella toisin, etteivät ne nyt vaan istu raikkaaseen kesävärimoodissa olevaan mieleen.

maaritse_glasier_tunika_raidat

Tai en nyt ihan kesämielellä ole, sillä myös sukkalaatikkoprojektissani on meneillään metsänvihreä Nalle-lanka. Ehkä tämä vihreä nyt on juuri se väri, mitä toipilaana tarvitsen, sillä vihreällä ajatellaan olevan parantava ja toivoa antavaa vaikutus. Muistaakseni erityisesti metsänvihreällä on vielä hermostoa tasapainoittava väri, joten eilen alkanut loma tulee todella tarpeeseen. 🙂

maaritse_villasukkalaatikkoprojekti_vihrea_nalle_lanka

Onko sinulla tällä hetkellä jokin tietty värikausi meneillään?

Neljä

Ilmeisesti jo pari vuotta on ollut meneillään villitys kutoa laatikollinen sukkia. Koska minulta usein menevät nämä villitykset ohi, en ollut tästäkään kuullut kuin vasta viime viikolla. En, vaikka omanlaisen sukkalaatikkoprojektini olen vuoden vaihteessa aloittanutkin.

maaritse_makrotex_nro4_saapassukka

Eli siinä missä toiset kutovat valitsemansa laatikon vuoden aikana sukkia täyteen, minä olen päättänyt puolestaan kutoa yhden laatikollisen lankoja sukiksi. Urakakseni otin säilytyslaatikon, johon olen kerännyt kaikki Novitan Nalle-lankani ja muita jokseenkin saman paksuisia lankoja.

maaritse_makrotex_nro4_nallelanka

maaritse_makrotex_nro4_lankalaatikko

Syy sukkien urakointiin on kyllästymiseni lankojen ja kankaiden hamstraamiseen: kässäilytavaroitani on joka paikassa, joten kotimme on kuin yhtä suurta työhuonettani.  Kasat siellä sun tällä ärsyttävät, joten jo viime vuonna aloitin varastoni vimmatun tuhoamisen ja päätin ostolakosta. Se ei ole kuitenkaan täysin pitänyt, joten työtä vielä riittää. Tavoitteeni on, että varastoni mahtuisi vielä joskus siististi yhteen kaappiin.

maaritse_makrotex_nro4_villasukkat_nallelanka

Sukkia on nyt valmiina neljät parit, viidennet tulollaan. Ne ovat ihan tavallisia varresta terään kudottuja saapassukkia, koska niitä on helppo kutoa kierros silloin sun tällöin, ohi mennen, ilman sen kummemmin ajattelematta, että missä kohdin olin menossa. Eikä koolla eikä näölläkään ei ole niin väliä eli tulee sen kokosia ja näköisiä, kun sattuu tulemaan.

maaritse_makrotex_nro4_villasukkien_varret_nallelanka

Loppuvuodesta näkee keiden jalkaan nämä ja vielä tulevat sopivatkaan. 🙂


Tämä villasukkapostaus liittyy MakroTex-valokuvahaasteeseen, minkä teemana tällä viikolla on nro 4. Tarkemmat tiedot haasteesta ja mukaan tulemisesta löytyvät Pieni Lintu -blogista.  Sieltä löytyvät myös muiden neloset, joten sinne siis. Hei, hei!

Keskeneräinen

Aikaisemmin olin tarkka siitä, että uutta käsityötä ei saa aloittaa ennen kuin entinen on valmis. Siitä periaatteesta luovuin, kun huomaisin sen vievän ilon tekemisestä ja aiheuttavan käsityöjumeja: aina ei jaksa innostua samasta käsityöstä, vaan päivien vireystilan ja jaksamisen mukaan on hyvä olla tekeillä eri tasoisia, eri asiaa vaativia, niin aina löytyy jotain, mitä jatkaa.

Tämän viikon MakroTex-valokuvahaasteessa teemana onkin keskeneräinen, joten tässä omani: yleensä teen viikon aikana yhden ompelutyön ja kudon aina jotain, kun on aikaa istua alas.

makrotex_keskenerainen_saapassukka_maaritse

Mustien saapassukkien lisäksi kesken on myös ylhäältä-alas kudottava villatakki, joka tulee olemaan toinen steekkausyritykseni. Sen helma oli jo hyvällä mallilla, mutta jouduin viikonloppuna purkamaan sen lähes alkutekijöihin, koska takaosa pussitti.

Lanka on onneksi sen verran paksua, joten purkaminen ei niin harmita. Muutenkin se on huomattavasti pienempi harmi tässä vaiheessa sen sijaan, että tekisin villatakin valmiiksi kyllä tämä menettelee -ajatuksella. Näin on, sillä tiedän jo nyt, että vaikka istuvuusongelma oli pieni, sen takia en pitäisi villatakkia lainkaan ja siitä tulisi vain turhaa kaapin täytettä. Se vasta ärsyttävää onkin!

maaritse_makrotex_musta_villatakki_keskenerainen

Ja tarkoitushan itse tehdyssä on se, että saisi sellaista, mitä haluaa eikä jotain sinne päin. Ainahan ei tietenkään voi onnistua, varsinkaan kun ei aina tiedä tarkaalleen, mitä on haluamassa. Esimerkiksi viikonloppuna leikkasin valmiiksi tulevan viikon ompeluhetkiä varten Namedin Ruri-housut, jotka mielestäni näyttävät tosi kivalta, mutta en ole lainkaan varma sopivatko ne minulle. Luulen, että ei, mutta kokeilen silti. 🙂

makrotex_keskenerainen_ruri_housut_maaritse

Aika synkältähän tämän viikon keskeneräiseni näyttävät, mutta musta on lempivärini ja talvi-ihmisenä se sopiikin minulle. Loppuviikosta tarkoitukseni onkin postata värikartastani ja miten ajattelin sen mukaan lajitella kangasvarastoni.

makrotex_keskenerainen_talvivarit_maaritse

Mukavaa alkanutta viikkoa!


Postaus liittyy niin Pieni Lintu -blogin MakroTex-valokuvahaasteeseen kuin Craft Candidate -blogin Keskeneräisten keskiviikkoon. Käyhän kurkkaamassa mistä niissä on kyse ja kuinka muut ovat osallistuneet. Voihan olla, että sinäkin innostut! 🙂 

Muutama itse tehty lahja

Meidän kahden aikuisen perheessämme ei lahjoja liiemmin jaeta, mutta jotain pientä kuitenkin. Tänä vuonna itse tehtyjä lahjoja Uunimiehelle olivat villasukat sekä kyntöset.

Villasukat kudoin siksi, että niitä ei ole koskaan liikaa, ja me molemmat viihdytään niissä kesät talvet.

joulusukka

vellunsukka

Ensimmäiset kyntöset olen kutonut miehelle jo vuosia sitten, mutta ne olivat jääneet käyttämättä tähän syksyyn saakka: hitaasti, mutta varmasti, mies ymmärsi vihdoin niiden käytännöllisyyden. Mielestäni ne olivat väreiltään kuitenkin jo vanhanaikaiset, että tein turhamaisuuttani uudet. Ja eihän kahdet parit vielä paljon ole: nyt voi vaikka hukata toiset (ja mielellään juuri ne vanhemmat, ruman väriset, mutta niinhän siinä ei tule käymään, eihän 🙂 ).

vellunkyntoset

vellunkyntonen

Koska aatto on ohi, nyt voi rauhassa fiilistellä joulua kotosalla. Esimerkiksi tänään ainakin aloitan tulevan vuoden joulukortit (miksi niin, klikkaa tänne), vaikka harmittavasti tämänkään vuoden kortit – ainakaan kaikki – eivät ilmeisesti ole vielä perille päässeet. Jospa tuleva vuosi olisi senkin suhteen parempi… Tosiaan, mitähän uusia kujeita kohta vaihtuva vuosi tuokaan mukanaan… Ihan jo alkaa jännittämään!

bloggaajankalenteri

Räsymattosukat synttärisankarille

rasymattosukat

Tarvitset:

  • jämälankanyssyköitä
  • yksi pariton sukka
  • aloitettu kerä inhokkiväriä
  • 3,5 mm sukkapuikot
  1. Sekoita langat oman mielesi tai sukkien saajan toiveiden mukaan. Muista heti alusta lähtien juoda paljon kahvia ja selailla netistä erilaisia malleja, vaikkakin luultavasti päädyt kutomaan perussukkaa tai sen ohjeen mukaan, mitä ensimmäisenä katsoit.
  2. Aloita sukkien vaivaaminen. Muista jatkaa kahvin juontia, mutta unohda syödä tai hoitaa mitään muitakaan arkisia asioita. Jatka myös haaveilua siitä, että olisko jokin toinen silmukkamäärä, malli tai lanka sittenkin parempi.
  3. Kohota sukantekeleitä tarpeen mukaan piilossa muiden keskeneräisten käsitöiden alla, jos haluat yllättää kanssasi asuvan synttärisankarin. Varo kuitenkin kohottamasta niitä liian kauan, koska se syntymäpäivä on edessä enemmin tai myöhemmin.  Esimerkiksi syntymäpäivää edeltävänä iltana joudut kutomaan ihan tosissaan, jos siinä vaiheessa vasta toinen sukka on valmis. Ja kyllä – puolisosi syntymäpäivä on samana päivänä joka vuosi :D.
  4. Paista sukat tasakokoisiksi esimerkiksi mittanauhan avulla.
  5. Jäähdytä valmiit sukat päättelemällä langan pätkät. Kuten vaivaaminen, myös tämä vaihe voi kestää kauan toteutuakseen. Sitä voi kuitenkin nopeuttaa aikataululla, joka on sinusta itsestäsi riippumaton. Hyviä tällaisia ovat esimerkiksi ne vuosittaiset syntymäpäivät, joita et voi mielivaltaisesti oman tahtosi tai muistisi mukaan siirtää ;).
  6. Tarjoile sukat toisen lahjan kylkiäisenä tai sellaisenaan!

nni