Lilou-pipo

Kirjoneule-innostukseni alkoi jo kesällä: osallistun Neulefestareilla Soile Pyhänniskan pitämälle kirjoneulontakurssille, mistä inspiroituneena ostin ainoat lankavyyhtini tuolta reissulta tätä pipoa varten. Käyttämäni lanka on siis BC Garnin Bio Shetland -luomuvillalankaa, mitä ostin kutakin väriä 50 gramman vyyhdit. Ne riittivät hyvin, ylikin vielä jäi.

maaritse_caitlin_hunterin_lilou_pipo

Tämän Caitlin Hunterin Lilou-pipon piti olla siis ensimmäinen kirjoneuleharjoitustyöni sitten vuosiin, mutta Soldotnasta innostuneena, se jäi toiseksi. Jälkikäteen ajateltuna, tämä oli parempi järjestys, sillä Soldotna-pusero onnistui kuin unelma, mikä tietenkin motivoi harjoittelemaan lisää.

maaritse_lilou_hat

Pusero olisi siis saattanut jäädä tekemättä, jos olisin neulonut Liloun ensin: pikkupusero onnistui kaikin puolin tiheyden ja langanjuoksujen suhteen, mutta pipo piti liian suurena aloittaa kolme kertaa uudelleen. Otin sen vielä mukaani syysloman reissuneuleeksi, joten en ehtinyt tehdä mallitilkkua. Jokin viisaus kuitenkin oli matkassa, sillä olin varautunut eri kokoisilla kaapeleilla. Lopullinen piponi on kudottu 2 ja 2,5 mm puikoilla koossa S/M (mikä siis tarkoitti ohjeen mukaan 47 senttiä ja pääni on 56 senttinen, ettei tiheys nyt ihan mennyt kuin strömsössä).

maaritse_caitlin_hunterin_lilou

Resorin tein hieman ohjetta korkeammaksi yksi oikein ja yksi nurin, oikeat kiertäen. Jätin myös lopun mallikertoja pois, koska piposta olisi muutoin tullut ihan liian korkea. Lisäksi reissussa, mihin sisältyi yksi koulutuspäiväkin, tuli neulottua vähän sitä sun tätä, joten eivät nuo tehdyt kuviotkaan menneet ihan ohjeen mukaan…

maaritse_kirjoneulottu_pipo_lilou

Onhan tämä ihan pidettävä, mutta käyttöäkin tärkeämpää nyt taisi olla saatu kokemus. Esimerkkiksi viimestelyn tärkeys, sillä kuviot olivat häiritsevän epätasaisia ennen lankojen päättelyä ja pipon kastelua. Siksi sievät suukkosuut näyttivät enemmän irvisteleviltä kurpitsanaamoilta. Osalla oli nenäkin ihan poskella. Kastelun jälkeen ne siisteytyivät kuitenkin huomattavasti, vaikka osalla on vieläkin huulipunat vähän levinneet. 😉 Muttei olenkaan enää niin pahasti.

maaritse_kirjoneule_pipo_lilou_hat

maaritse_neulontablogi_kirjoneulepipo

Ja pipon pingottaminen, huh: se on joka kerta semmoista värkkäämistä. Nyt kuivattelin tasona ensin enimmät pois, minkä jälkeen tein pyyhkeistä pallon pipon sisälle ja annoin kuivua kuivaksi asti. Jotenkin vaivalloista. Ehkä seuraavalla kerralla kokeilen instassa näkemääni ilmapallon ja mariskoolin yhdistelmää…

maaritse_lilou_pipo

Onko sinulla jokin kikkakolmonen pipojen pingoittamiseen?

Neulottujen kolmioiden ohje

Viime postauksen piposta ja lapasista on tullut ohjekyselyä sen verran, että yritin muistella ja kirjoittaa ohjetta niissä olleeseen kirjoneuleeseen, kolmioiden kutomiseen.

MaarItse-käsityöblogi

Nythän vain lisäsin noihin pitkäikäisiin ufoihin, pipoon tupsun ja lapasiin peukalot, joten kovinkaan seikkaperäistä ohjetta en lupaa. Mutta mielestäni kolmioiden lisääminen malliin kuin malliin on helppoa, kunhan otat muutaman seikan huomioon.

Alla on siis listattuna muun muassa minun silmukkamääräni, mutta voit ohittaa ne ja valita esimerkiksi oman pipomallisi, minkä kudot kolmioita täyteen. 🙂 Ja aina voit kysyä, jos jokin asia vielä mietityttää eikä tästä postauksesta aukene!


  • Tarvitset ainakin kahta eriväristä lankaa, pohja – ja kuviovärin. Minun lankani oli Novitan Nallea väreissä vadelma, farkku ja violetti (?).
  • Puikkokokoa en enää muista, mutta oletan sen olleen 3 ½ eli puoli numeroa Nalle-langan suositusta suurempi, jotta kirjoneule ei kiristäisi.
  • Resorit niin pipossa kuin lapasissa on kaksi oikein, kaksi nurin -resoria.

MaarItse-käsityöblogi

  • Pipon resorilla on korkeutta viisi senttiä ja siinä on silmukoita 108. Resorin olen kutonut kolmosen puikoille tai jopa vielä pienemmillä, jotta siitä tulee napakka.
  • Viimeisellä resorikierroksella olen vaihtanut suuremmat puikot ja lisännyt 28 silmukkaa. Nuo 136 silmukkaa ovat olleet sopivat tällä langalla ja käsialallani minun 56 senttiseen päähäni.
  • Teitpä sitten minkä tahansa pipo-ohjeen mukaan, ota huomioon, että kuvion vuoksi silmukkamäärän tulee olla kahdeksalla jaollinen. 

MaarItse-neulontablogi

  • Kun puhun kolmioista, tarkoitan kärki alaspäin olevia kolmioita eli niitä, mitkä tehdään kuviovärillä. Nämä kuviovärillä kudottavat silmukat olen merkinnut ruudukkoon rastilla ja tyhjät tarkoittavat puolestaan pohjaväriä.
  • Yhden kolmion leveys on siis kahdeksan silmukkaa (sininen laatikko), joita toistetaan. Tosin itse alotin niin pipon kuin lapasten kuvioinnin kolmion kärjestä eli piirroksen alusta, vihreästä ruudusta.
  • Toiset kolmiot eli piponi vadelman väriset kolmiot kudotaan ikään kuin ensimmäisten kolmioiden väliin (pinkki laatikko). Kolmansien kolmioiden kärjet tulevat puolestaan samaan kohtaan kuin ensimmäisten ja neljänsien samaan kohtaan kuin toisten ja niin edelleen.

MaarItse - käsitöitä | valokuvia

  • Ennen päälaen kavennuksia pipollani on kaikkineen noin 19 cm korkeutta.
  • Aloittaessani kavennukset, lopetin kirjoneuleen ja kudoin loppuosan pohjavärillä.
  • Kavensin joka toinen kerros kutomalla joka toisen ja kolmannen yhteen eli yksi oikein, kaksi oikein yhteen, yksi oikein, kaksi oikein yhteen….
  • Huomioi, että kavennukset tein melko jyrkästi, lähes kaikki kerralla -tyyliin, jotta kuvio jatkuisi mahdollisimman korkealle. Siksi pipon päälaki rypyttyy kovasti ja se on malliltaan hieman kanttinen. Tällainen malli sopii minun päähäni hyvin, mutta vaatii ehdottomasti tupsun päälaelle. Muutoin pipo näyttää mielestäni kömpelöltä pannumyssyltä. 😉

MaarItse-käsityöblogi

  • Jos haluat pyöreämmän ja sileämmän päälaen, tee toisin kuin minä eli aloita kavennukset aikaisemmin ja tee niitä harvemmin.
  • Tupsuni halkaisija on noin 6 cm.

MaarItse

  • Lapaseni ovat peruslapaset aukkopeukolla. Lapasten kutomiseen hyvä ohje löytyy muun muassa Novitan Neulekoulusta täältä, YouTubesta.
  • Minun lapasessa kolmioita on yhteensä seitsemän eli 3 ½ kolmiota per puoli, joten yhdessä lapasessa on silmukoita yhteensä 56 (14 silmukkaa per puikko). Kolmiot aloitin kuten pipossakin yllä olevan piirroksen alusta, kolmion kärjestä, vihreästä ruudusta.

#maaritsekolmiot

#maaritsekolmiot

MaarItse-neulontablogi

Kutomisiin ♥

Kolmiopipo ja -lapaset

Heh ja eh. Kesken olivat jääneet niin monta vuotta sitten, ettei enää muista. Tekisi mieli sanoa, että viisi vuotta sitten. Todellisuudessahan siitä on sitten varmaan kymmenen vuotta. 😀

maaritse_kirjoneulottupipo

Eikä puuttunut kuin piposta tupsu ja lapasista peukalot.

maaritse_kolmio_pipo

maaritse_kolmio_lapaset

Vielä ihan nätitkin. Muistaakseni Novitan Nallea väreissä vadelma ja farkku sekä jokin violetti, mikä lie.

maaritse_kirjoneulottu_pipo

Pipon ja lapasten yksinkertaiset kuviot ja mallit ovat omasta päästä sekä muutamalla ulkoilukerralla oikein hyväksi todettu. Että voi vaan ihmetellä, millä logiikalla tällaisia raatoja tulee. Näissä ei ainakaan ollut mitään vikaa eikä lankakaan ollut loppu.

maaritse_pompom_pipo

Mites sinulla, tökkiikö kässäilyt joskus? Minulla – todistetusti – ainakin välillä jostain kumman syystä. Mutta olihan tuo mukava saada uusi pipo ja lapaset niin vähällä vaivalla, ja jälleen kässähamsterivarastoni  vähän pieneni!


Craft Candidate – ja Lumisiivet-blogit yhdessä järjestävät tänä vuonna haasteen kässähamstereille, jota voit tulla seuraamaan ja/tai mukaan osallistumaan esimerkiksi täältä, Facebook-sivuilta. Tämän kuukauden blogipostauslinkit puolestaan löydät täältä ja täältä.

♥ Ohje kolmioiden kutomiseen löytyy täältä, klik.

No Frills -neuletakki

Pitkäaikainen haaveeni on vihdoin valmis eli Petite Knitin No Frills -neuletakki: pari vuotta sitten ostin tällaisen pörröisen neuletakin hetken mielihalusta enkä ihastuksissani huomannut sen olevan täysin keinokuitua. Siksi se nyppääntyi parissa päivässä käyttökelvottomaksi. Ehkäpä tämä itse tehty kestää aikaa paremmin!

MaarItse - neulontablogi

Neuletakki on kudottu kahdella langalla: toinen on ohjeen mukainen Filcolinan Arwetta (Royal Grape), mutta toisen, mohairlangan, korvasin Cewecin Anisialla (tummanvioletti), koska sitä olin aikaisemmin ties mitä varten ostanut. Niissä molemissa on hieman polyamidia (noin 20%), mutta suurin osa Arwettasta on merinoa ja Anisiassa on puolestaan kidmohairia.

MaarItse - käsitöitä | valokuvia

Pitkän neuleen kutominen oli melko puuduttavaa, kunhan alkuun pääsin: oletin tämän alkavan lyhennetyin kerroksin kuten yleensä ylhäältä-alas-mallit, mutta ei. Ensin piti kutoa pelkästään niskan osalta reunaresori, mikä aloitettiin väliaikaisen aloituksen avulla keskeltä niskaa (kuvassa haalea katkoviiva).

Ensin siis kudottiin keskeltä niskaa toinen puoli, minkä jälkeen väliaikainen aloitus purettiin ja toinen puoli kudottiin ensimmäisen tavoin ikään kuin etukappaleen raglansaumaan saakka. Ylhäällä olevassa kuvassa vihreät nuolet kuvaavat alun kutomissuuntia ja sitä niskan resorinauhaa, mistä vasta kerättiin silmukat vartalo-osaa ja hihoja varten.

No Frills -neuletakki Arwetta- ja Anisia-langoista.

Aloitus ei varsinaisesti ollut vaikea, mutta hämmentävän erilainen, mistä johtuen  hetken yritin pähkäillä, voisiko sen toteuttaa jotenkin helpommin, tutummalla tavalla. Onneksi en alkanut keksimään pyörää uudelleen, sillä nyt, neuletakki valmiina, ymmärrän, että tällä tavoin takki on heti siisti ja viimeistelty ilman ylimääräisiä kuperkeikkoja! Että kannatti opetella uutta!

Ylhäältä-alas kudottu taskullinen mohairneuletakki

Parasta tässä ohjeessa olikin se, että neuletakki tuli kerrasta valmiiksi eikä se vaatinut mitään viimeistelyjä, kuten esim. reunasilmukoiden keräämistä. Myös ohjeen mitta oli minulle hyvä, sillä se näyttää sopivan ompelemien mekkojeni pituuteen.

Itse ommeltu Poniletti-mekko ja kudottu No Frills -neuletakki

Taskut olisin kuitenkin voinut tehdä hieman ylemmäksi, vaikka toisaalta, nyt niiden alasauma tulee samaan kohtaan, mistä helmaresori alkaa. Näin ne eivät näy päälle päin.

No Frills -neuletakin taskut

Tykkään kovasti neuletakin mutkattamasta mallista, mutta en ole ihan varma osaanko pitää näin ylisuurta neuletakkia, kun siinä ei ole yhtään nappia: herkästi oversize-vaatteiden kanssa koen, vaikka ei olisi mitään syytä (kuten ei ole nytkään), että ne alkavat valumaan epämääräisesti olkapäille.

MaarItse - käsitöitä | valokuviaMutta jos tämä on arjessa toimiva, teen toisenkin, vaaleamman. Tai sitten teen suosiolla seuraavaan muutaman napinläven: pari suurta nappia saattaisi sopia niin tyyliin kuin vahvistamaan tunnetta, että takki ei valu.

Oslo-pipo mohairlangastaOhje oli ymmärrettävästi kirjoitettu, mutta olisin kaivannut tekstin lisäksi myös piirrosta takista mittoilla, jotta niitä olisi voinut helpommin sorvata tarpeen mukaan jo kutoessa. Hihoista tulikin ensin liian pitkät.

Itse kudotut The Oslo Hat ja No Frills Cardigan by PetiteKnit

Lankaakin tuli ostettua ohjeen mukaan liikaa, sillä molempia niitä jäi kaksi kerää. Puolet noista jämistä on kuitenkin jo tuhottu Oslo-pipoon (juu, en malttanut olla tekemättä kolmatta vielä), mistä tuli aivan ihana. Tosin tämä ei ole niin jämäkkä kuin kaksinkertaisesta Arwettasta kudottu olisi, joten voipi olla, että tämä ihanuus venyy vielä liiaksi… Mutta ihana se ainakin vielä toistaiseksi on! 😀

 


Neulontavinkit