Vuosi 2018

Tämän vuoden luetuimmiksi käsityöpostauksiksi nousivat nämä kymmenen, jotka tiivistin, ei paremmuuden, vaan aiheen mukaan seuraavanlaisesti: mekot, Lotta-tunikat, neuletakit, kirjovirkkaus ja pipot. Lopussa myös mietteitä tulevasta vuodesta, siihen liittyvistä käsityöhaaveista ja -suunnitelmista.

MEKOT

Kaksi vuotta sitten aloittaessani tätä blogia ja ompeluharrastustani päädyin monen pettymyksen jälkeen ompelemaan vain helppoja, ns. yhden pisteen malleja, koska mikään muu ei harmikseni onnistunut. Siitä johtuen usein ajattelin lopettaa koko harrastuksen: erityisen ylivoimaiselta tuntui sopivien kaavojen löytäminen ja/tai kaavojen muokkaaminen.

Lopulta kuitenkin onnistuin muokkaamaan muutamaa kaavaa itselleni sopivaksi, ja siitä se sitten lähti. Yksi onnistunut oli Ottobren Relaxed-mekkokaava, millä olen tänäkin vuonna ommellut useamman mekon. Luetuimpia niistä ovat olleet kesäksi tehdyt lettimekot sekä syksyinen arkimekko ja tummempi kukkamekko (vaaleanvihreä kukkamekko on tehty Suuri Käsityö -lehden Peura-tunikaa pidentämällä).

LOTTA-TUNIKAT

Kuluneen vuoden luetuimpien postauksien joukkoon nousivat myös postaukseni Lotta-tunikoista, joiden frillahihojen viimestelyyn opettelin käyttämään ompelukoneen päärmäysjalkaa. Voi vitsit, mikä vekotin! Tämmöisiä pitää hankkia lisää… 😀

NEULETAKIT

Kymmeneen luetuimpaan postaukseen sisältyi myös pari neuletta: toinen on pitkä harmaa villatakki Seitsemän Veljestä -langasta ja toinen kesäisempi neuletakki on Lystig Yarnin merinosta. Ne molemmat on kudottu saumattomasti ylhäältä-alas, mutta harmaa on tehty steekkaamalla eli auki-leikkaamalla. Se olikin ensimmäinen kerta, kun saksin valmiin neuleen auki: hui, kuinka jännittävää se olikaan!

Lystig Yarn -langalle en puolestaan meinannut löytää riittävän yksikertaista mallia, missä ihana Monday Funday -väri olisi edukseen ja ohjeen neuletiheys vastaisi langan suositusta. Viimein keräsin rohkeuteni ja opettelin laskemaan mallitilkuista kertoimen, minkä avulla muutin Rosala-ohjeen vastaamaan lankaani. Näin sain kuin sainkin neuletakin kesäksi valmiiksi, ja varsin ihana siitä tulikin!

KIRJOVIRKKAUS

Myös alkukesästä valmistunut jäätelölaukkuni on saanut alkunsa jo kesän 2017 Neulefestareilta, jolloin osallistuin Molla Millsin popcorn-virkkauskurssille. Siellä opetelteltiin siis virkkaamaan tuota kolmiulotteista jäätelökuosia, mikä löytyy Mollan Kurittomat Kuosit -kirjassa limupussin muodossa.

PIPOT

Yleensä en innostu mistään trendeistä, en ainakaan ensimmäisten joukossa, mutta tämän talven must have pipo, The Oslo Hat, kolahti. Senkin suhteen luulin olevani jälkijunassa, että kaikki muut olivat jo sen kutoneet, mutta monista kyselyistä ja klikkauksista päätellen olin väärässä: niin itselle kuin isälle kudotut pipot ovat olleet ehdottomasti tämän vuoden luetuimmat postaukset. 

Toinen suosittu pipopostaus on alkusyksystä kutomani Veera Välimäen Looking Ahead -pipo. Tykkään kovasti tästäkin mallista istuvuutensa vuoksi.

Kolmas suosittu pipopostaus liittyi Pipo-otuksen järjestämään Vuodenaikahaasteeseen. Se oli sellainen matalan kynnyksen haaste, sillä haastepostauksia, haastetöitä, tuli tehdä kunkin vuodenajan mukaisesti vain neljä. Aluksi se tuntui kaltaiselleni haastehamsterille melko vähäiseltä määrältä, mutta näin vuoden lopussa, määrä oli riittävä: arkivaatteiden ompelulta ei aikaa olisi enempään riittänytkään.

Tämän vuoden jälkeen helppoja, nopeasti valmistuneita arkivaatteita – mekkoja, leggingsejä ja paitoja – minulla alkaakin olla riittävästi, joten ensi vuonna aion hidastaa tahtia ja keskittyä opettelemaan vaikeaksi kokemiani asioita (kuten vetoketjun ompelu, napinläpi jne). Lisäksi kaapistani puuttuvat yksiväriset vaatteet, koska ompeluharrastukseni myötä tyylini on selvästi muuttunut kirjavammaksi kuoseiltaan. Joten jatkossa tulee olla harkitsevaisempi, että se mitä teen, sopii jo olemassa oleviin vaatteisiini, sillä monen kirjavia kuoseja on vaikea yhdistää toinen toisiinsa.

Ja mitä ompelun lisäksi muihin käsitöihin tulee, niin muutaman kirjontatyön olen jo aloittanut ja tämän kesän Neulefestareilta sain brioche-kipinän jajaja…. Aika ei tule pitkäksi siis ensi vuonnakaan. 😀

Joko sinä olet ensi vuoden käsitöitä suunnitellut?

Myöhäinen isänpäivälahja

Kudoin isälleni isänpäivälahjaksi samanlaisen Oslo-pipon kuin itselleni lähes kuukausi sitten. Isänkin pipo valmistui kyllä ajoissa, mutta flunssani takia se on jäänyt vielä antamatta. Isälleni kudoin siis mustan ja itselleni harmaan

MaarItse - neulontablogi

Sen jälkeen, kun omastani postasin, olen saanut monta kyselyä vähän siellä sun täällä, mistä ohje ja mikä lanka, joten tässäpä ne vielä kerran. 

  • Käyttämäni lanka oli ohjeen mukainen Filcolina Arwetta Classic (omani ostin Lankamaailmasta, mutta sitä näyttää olevan muuallakin myynnissä). Tämä oli minulle ihan uusi lankatuttavuus, mutta voin suositella lämpimästi: jälki on niin tasaista kuin pipo olisi koneella kudottu! 
  • Käyttämiäni lanka oli fingering-vahvuista ja sitä kudottiin kaksinkerroin. Molempiin, niin omaan naisten kuin isäni miesten kokoiseen, tuli sitä varata kolme kerää eli 150 grammaa.
  • Puikkosuosituksena ohjeessa ovat 3,5 mm puikot, mutta löysän käsialani vuoksi minä kudoin ½ numeroa pienemmillä eli 3 mm puikoilla. Niin sain aikaiseksi ohjeen mukaisen neuletiheyden.
MaarItse - neulontablogi
  • Pipo itsessään on vain pitkää tuubin kutomista välillä kutomissuuntaa vaihtaen ja päälaella kaventaen.
  • Viimeistelyt eivät hirveitä vaadi:  tuubin alaosa käännetään lähes koko pituudeltaan kaksinkerroin ja ommellaan kiinni. 
  • Käännetty, kaksinkertainen alaosa puolestaan käännetään kohti päälakea, ja tadaa – pipo on valmis! Muutoin pipo on siis yksinkertainen, mutta korvia suojaa kolminkertainen neulos.
Oslo-pipo lahjaksi miehelle.

Isäni on toivonut tällaista hyvin korvia suojaavaa pipoa jo vuosia, mutta silti jännittää, että kelpaako ja sopiikohan tämä. Ehkä vähänä pienesti toivon, ettei kelpaisi, niin saisin tämän itselleni: harmaa, pienempi koko istuu minulle tätä paremmin, muttei huono tämäkään. 🙂 

Oslo-pipo

Kun muutkin, niin minäkin. 🙂

MaarItse - käsitöitä | valokuvia

Kudoin siis Oslo-pipon (mikä löytyy Ravelrystä täältä, klik). Siitäkin huolimatta, että Uunimies pyysi tämän mallin nähtyään, että ethän tee tuollaista. Pipo ei mieheni silmiä hivellyt, ja siksi sain tuollaisen toiveen, vaikka yleensä hän tukee harrastuksiani, erityisesti käsitöiden tekemistä, kaikin tavoin.

MaarItse - käsitöitä | valokuvia

Maaritse - käsityöblogi

Toive oli siis äärimmäisen harvinainen, itseasiassa vasta toinen meidän 25-vuotisen yhteiselon aikana. Mutta minä olin jo niin tähän malliin hullaantunut ja langat (Filcolana Arwetta Classic) ostanut, ettei siinä enää mahtanut mitään.

Nyt pipo on valmis, ja Uunimiehen mielikin muuttui. Eikä suotta, sillä tämä on aivan ihana: ymmärrän täysin, miksi tästä on tullut talven must have -pipo!

Harmaa kudottu Oslo-pipo Arwetta Classic -langasta.

Harmaa kudottu Oslo-pipo Arwetta Classic -langasta.

Saa nähdä, mitä hän sanoo turbaanipiposta, mikä on siis se toinen asia, mitä hän on toivonut, etten ikinä tekisi. Kevättä varten olin kuitenkin jo kaavan valmiiksi tulostanut, ennen kun toive esitettiin… 🙈


 

Päähänpistoinen pipo

Kuluneella viikolla sain päähäni kutoa talvipipon, vaikka paljon muuta ajankohtaisempaa puuttuisi vaatekaapistani: ensin yritin vastustella, hetken itselleni selitellä, ettei tämä ole nyt tarpeellisin asia, mutta ihan kuin varkain kädet tarttui puikkoihin.

Pompom-pipoja

Pipon kutomiseen ei hirmuisen kauaa mennyt, koska lanka oli kohtuullisen paksua. Myös malli oli entuudestaan tuttu Veera Välimäen Looking Ahead -pipo: samanlaisia pipoja olen aikaisemmin kutonut jo kaksi, sillä tykkään kovasti tästä mallista, korkeasta resorista ja päälaen neljästä kavennussaumasta.

maaritse_neulontablogi_kudottu_pipo

Tumman harmaa lanka on Gjestal Garnin 100 % Merinovillaa ja tupsu puolestaan Rosala-neuleestani jäänyttä Lystig Yarnsia. Ihana yhdistelmä, tykkään!

Merinovillainen Looking Ahead -pipo.

Rykäisin siihen samaan syssyyn myös peruskaulurin pipon kaveriksi. Tämäkin on lempparini, hyvin takin alle sujahtava. Erityisesti tykkään napituksesta eli siitä, ettei kauluria tarvitse vetää pään yli niin, että tukka menee sekaisin tai sähköistyy. Kauluri kudotaan poikittain lyhennetyin kierroksin. Ohje siihen löytyy ilmaiseksi täältä, Dropsin sivuilta, klik.

Kudottu kauluri merinovillasta Dropsin ilmaisohjeella.

Tällaisissa päähänpistoissa on se etu, että olen – ainakin osittain – ajoissa talven suhteen. Ennakoinnin sijaan pipon tekeminen taisi kuitenkin olla itsepetosta parhaimmillaan: nyt en saa ajoissa valmiiksi vaikeaksi kokemaani syystakkia, minkä tekemistä tällä siis välttelin. Kas, kun en alkanut siivoamaan… 😀


Aiemmat pipot löytyvät täältä:

Vuodenaikahaaste: syksyn trikoopipovinkit!

Syy varhaiselle pipotehtailulle oli se, että lähden ensi viikolla kuntotukseen ja oletin tarvitsevani pipoja siellä. Sää ei kyllä ole muutamaan päivään ollut lähelläkään syksyistä, mutta ovatpa nyt valmiina viileämpiä kelejä varten.

Trikoopipo Kodin kuvalehden ilmaiskaavalla.

Ensimmäisen pipon tein aikaisemmin tutuksi tulleella Kodin kuvalehden –kaavalla ja kuvallisilla ohjeilla. Kooksi valitsin aikuisten koon.

Tällä kaavalla piposta tulee ihan ok: siinä ei ole sinällään mitään vikaa, mutta päälaen kantikkuus on aina vähän häirinnyt.

maaritse_trikoopipo_ompelublogi

Siksi seuraavat tein Kangaskapinan Trikoopipo-kaavalla. Sekin on ilmainen, kuten Kodin kuvalehden kaava. Tästä kaavasta koko 54 (koululainen ??? 😉 ) oli sopiva.

Trikoopipo Kangaskapinan kaavalla: korkeampi malli, ns. ruttupipo.

Vaikka näissä kaavoissa ei ollut suurta eroa, tykkäsin Kangaskapinan kaavasta enemmän, koska sillä päälaesta tulee pyöreämpi. Tässä kaavassa päälle tulevat saumatkin olivat helpompi kohdistaa, joten lopputulos oli siistimpi.

maaritse_kangaskapinan_Trikoopipo_kaava

Kaavassa oli myös kaksi vaihtoehtoa: korkeampi ruttupipo (ylempi kuva mustasta) ja matalampi päänmuotoinen (alla oleva kuva tummanvihreästä).

Trikoopipo Kangaskapinan kaavalla, korkeampi malli, ns. ruttupipo.

Matalammasta mallista luulen tulevan suosikin lenkkipolulle (jos vain tämä jo kolme viikkoa kestänyt flunssa paranisi!), mutta ruttupiposta muuhun käyttöön, sillä pipon sisälle pitäisi mahtua myös tuuhea tukkani. Ja mielellään vielä poninhännällä, sillä eihän aamuisin nyt muuhun ole aikaa. Vai onko? 😀

maaritse_trikoopipo

Kolmatta pipovinkkiäni en ole kokeillut, mutta myös Mehukekkerit-blogista löytyy trikoopipon kaava ohjeineen. Sieltä löytyy myös vinkki, kuinka voi hyödyntää pienempiä kangaspalasia pipojen teossa, joten tuokin linkki kannattaa ehdottomasti tsekata. Pipoilemisiin!


Osallistun tällä postauksella Tavaroiden taikamaailma -blogin vuodenaika-haasteeeseen #syksy. Tarkemmin haasteesta, kuinka osallistua ja keitä on jo mukana, voit lukea täältä, klik.